Onnellisten digitalisaatio -artikkelisarjassa pohditaan seuraavaksi: Kuinka digitalisoida perinteinen toimiala?

Asuntokauppa on yksi esimerkki arjen toiminnosta, jonka digitalisoimisessa on useita kysymyksiä. Yrittäjä Sami Honkonen kertoo tuoreessa artikkelissaan tämän perinteisen toimialan digitalisoimisen haasteista ja kuinka luottamusta rakennetaan digitaalisin keinoin. Juttu on osa Digi- ja väestötietoviraston tulevaisuutta ja digitalisaation mahdollisuuksia käsittelevää Onnellisten digitalisaatio -artikkelisarjaa.

Asunnon ostaminen on kansalaisille iso ja tärkeä päätös. Ostajan lisäksi yhtä tärkeää on se, että myös muilla sidosryhmillä, kuten pankeilla ja kiinteistönvälittäjillä, on luottavainen olo prosessiin. Onhan pelissä kaikilla paljon.

Yrittäjä Sami Honkosen perustaman digitaalisen asuntokauppa-alustan oli tarkoitus siirtää perinteinen asuntokauppa kokonaan verkkoon, jolloin kaupankäynnistä tulisi helppoa, nopeaa ja turvallista. Artikkelissaan Honkonen kertoo, millaisia esteitä matkan varrella tuli ylittää, jotta luottamusta saatiin rakennettua kaikkien toimijoiden välillä digitaalisiin kanaviin siirtyessä.

Asuntokauppa on perinteisesti sisältänyt useita manuaalisia vaiheita ja edellyttänyt fyysisiä tapaamisia. Ilman vaikeuksia ei tällaisen perinteisen toimialan digitalisointi onnistunut, sillä totuttuihin prosesseihin ja tapoihin on aina helpompi jäädä. Esimerkiksi nykymuotoisista kauppakirjoista ei haluttu siirtyä uusiin versioihin eivätkä pankit ehtineet toteuttaa omia ratkaisujaan ajoissa.

“Tuntui siltä, että matto vedettiin jalkojen alta ja juuri kun oli pääsemässä takaisin seisomaan, vedettiin taas toinen matto alta. Näin digitalisaatioprojektit aina menevät”, Honkonen toteaa. 

Digipalveluiden tavoitteena on lopulta tehdä arjestamme helpompaa

Honkosen teksti kertoo osuvasti tarinan siitä, miten digitalisaatio on parhaimmillaan ongelmanratkaisua uudessa ympäristössä, ihmisen arkea helpottavalla tavalla. Aiemmin asuntokaupassa perinteinen paperinen osakekirja siirtyi myyjän pankin holvista ostajan pankin holviin, vaikka koko prosessi olisi voitu digitalisoida jo ajat sitten.

“Jälkikäteen ratkaisumme kuulostaa ilmeiseltä, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut tehnyt sitä aiemmin. Tällä tavalla olisi voinut tehdä lähes digitaalista asuntokauppaa jo vuosikymmeniä aiemminkin”, Honkonen pohtii. 

Myös maailmanlaajuinen koronapandemia kiihdytti kasvua, sillä Honkosen palvelun avulla asuntokaupat pystyi hoitamaan kokonaan etänä. Pandemia onkin vaikuttanut digitaalisten palveluiden kasvuun ja kehitykseen räjähdysmäisellä tavalla kuluneen puolentoista vuoden aikana. 

”Viime vuosina on otettu suuria harppauksia digipalvelujen kehittämisessä. Palvelua digitalisoitaessa prosessi pitää aina miettiä kokonaan alusta uusiksi. Jo olemassa olevan asiakirjallisen prosessin sähköistäminen sellaisenaan ei johda toimivaan digitaaliseen palveluun. Esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto digitalisoi valtuuttamisprosessin rekistereihin ja rajapintoihin eikä siirreltäviin valtakirjoihin perustuvaksi, kun se rakensi mahdollisuuden valtuuttaa sähköisesti toisen henkilön asioimaan valtuuttajan puolesta ”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Timo Salovaara.

Lisätietoja artikkelisarjasta

Digi- ja väestötietovirasto, viestintäasiantuntija Eetu Jokela, p. 0295 535 056, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi

Onnellisten digitalisaatio on Digi- ja väestötietoviraston yhdessä suomalaisten ajattelijoiden kanssa tuottama artikkelisarjan, jossa keskustellaan digitalisaatiosta ja tulevaisuudesta. Sen tavoitteena on herättää ajatuksia erilaisista mahdollisista digitaalisista tulevaisuuksista, jotta yhä useampi innostuisi yhteiskunnan kehittämisestä ja lähtisi siihen mukaan.