Digitaalinen asuntokauppa – miten luottamus rakentuu rajapinnoilta kotisohvalle?

 

Kirjoittaja: yrittäjä Sami Honkonen

Tämä artikkeli on osa Onnellisten digitalisaatio -artikkelisarjaa.
Artikkelisarjan tekstit ovat kirjoittajavieraiden laatimia, eivätkä edusta Digi- ja väestötietoviraston kantaa.
Katso kaikki artikkelisarjan kirjoitukset >>

---

  

 

Aluksi luottamus oli vähissä. Yhtiöllämme oli vasta ensimmäinen tilikausi takana ja neuvottelimme yhteisyrityksen perustamisesta Suomen merkittävimpien finanssilaitosten kanssa. Juristimme oli jo etukäteen kannustanut meitä kertomalla, että hanke ei tule ikinä menemään maaliin. Hänen epäilyissään oli vankka pohja: miksi ihmeessä pankit lähtisivät yhteisyritykseen startupin kanssa?

Olimme rakentamassa digitaalisen asuntokaupan alustaa. Viranomaisten kehittämän huoneistotietojärjestelmän myötä asunto-osakkeet siirtyisivät digitaaliseen rekisteriin ja meidän alustamme taas tekisi kaupankäynnistä helppoa, nopeaa ja turvallista. Asuntokaupan alustasta hyötyisivät kuluttajat, kiinteistönvälittäjät ja pankit.

 

Olimme jo rakentaneet kaksi prototyyppiä, jotka olivat onnistuneet erinomaisesti. Oikeiden asuntokauppojen tekeminen oli kuitenkin vielä kaukana ja yritimme sopia raameista, joilla oikeaa tuotantoversiota lähdettäisiin rakentamaan. Alustan nimeksi tulisi DIAS, sanoista digitaalinen asuntokauppa, ja sitä varten perustettaisiin yhteisyritys pankkien kanssa.

Olimme alusta asti rakentaneet luottamusta kumppaneidemme kanssa määrätietoisesti. Kaava oli hyvin yksinkertainen: tee mitä lupaat. Vähintään yhtä tärkeää oli se, että emme luvanneet sellaista mitä emme pystyisi tekemään. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi ja kerroimme kumppaneillemme riskeistä, haasteista ja ongelmista. Kerroimme mikä on vaikeaa alussa ja mikä tulee olemaan vaikeaa edetessämme kohti tuotantoa. Neuvotteluissa käytiin kattavasti läpi millä kaikilla tavoilla yhteistyö voisi epäonnistua ja siksi niitä tunnistamalla niihin voitiin kehittää myös yhdessä ratkaisuja. Puoli vuotta neuvotteluiden aloittamisen jälkeen allekirjoitimme sopimuspaperit. Paineet diilin maaliin saamisesta antoivat tilaa uusille stressin aiheille: nyt tämä pitää oikeasti tehdä.

Kaikkia jännitti, sillä asuntokaupat ovat tärkeitä. Asuntokauppa on usein ihmisen elämän suurimpia kauppoja – eikä asuntokauppoja saa sössiä!

 

Digitalisaatiokehitys on luottamuksen rakentamista

Visiomme oli selvä. DIAS olisi alusta, johon ei tarjottaisi yhtäkään käyttöliittymää, vaan kaikki kauppaan liittyvä tieto tulisi rakenteellisessa muodossa rajapintojen kautta. Pankit toteuttaisivat omat käyttöliittymänsä alustan rajapinnoille. Kaupat olisivat täysin digitaalisia uuden huoneistotietojärjestelmän myötä, koska osakekirjat siirtyisivät digitaaliseen rekisteriin nopeasti rajapinnoilla.

Sopimusten allekirjoittamisen jälkeen selvisi pian, että huoneistotietojärjestelmän rajapinnat eivät valmistu ajoissa. Ilman niitä digitaalinen kauppa ei tulisi olemaan mahdollista. Keskusteluissa kiinteistönvälittäjien kanssa myös selvisi, että nykymuotoisista kauppakirjoista ei oltu valmiita siirtymään rakenteellisiin, standardimuotoisiin kauppakirjoihin. Pankit eivät myöskään kerkeäisi toteuttamaan omia käyttöliittymiään suunnitellussa aikataulussa.

Tuntui siltä, että matto vedettiin jalkojen alta ja juuri kun oli pääsemässä takaisin seisomaan, vedettiin taas toinen matto alta. Näin digitalisaatioprojektit aina menevät. Mikään määrä suunnittelua tai perehtymistä ei poista digitalisaatiokehitykseen liittyvää epävarmuutta.
Onneksi meillä oli myös loistavat kumppanit. Tietyt avainhenkilöt pankeissa ja kiinteistönvälitysketjuissa selvästi näkivät riskien lisäksi myös paljon mahdollisuuksia. Heidän tukensa kantoi pitkälle. Pankkien sijoituksen myötä konkurssikin tulisi ehkä vasta vuoden päästä.

Asuntokauppoja alushoususillaan

Kuinka digitaalinen asuntokauppa toimii? Kehitimme tyhjästä prosessin, jossa paperinen osakekirja siirretään myyjän pankin holvista suoraan ostajan pankin holviin, ilman fyysistä kaupankäyntitilaisuutta. Osakekirjaan tehtävä siirtomerkintä tehdään pankin toimesta myyjän valtakirjan avulla. Näin saimme aikaiseksi toimintatavan, joka on digitaalinen kuluttajille ja kiinteistönvälittäjille, mutta pankit joutuvat yhä toistaiseksi käsittelemään paperisia osakekirjoja. Jälkikäteen ratkaisumme kuulostaa ilmeiseltä, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut tehnyt sitä aiemmin. Tällä tavalla olisi voinut tehdä lähes digitaalista asuntokauppaa jo vuosikymmeniä aiemminkin.

Muutkin ongelmat saimme ratkaistua. Pankeille koodasimme itse käyttöliittymät ja kauppakirjan rakenteellisuuden osalta hyväksyimme tappiomme: toistaiseksi kaupat tulisivat sisään PDF-muotoisina.

Ensimmäiset kaupat alustalla tehtiin kesällä 2019. Juhlimme toimistolla, kun käynnissä olevien kauppojen monitorointinäkymä näytti ensimmäistä kertaa kaksinumeroista lukua. Nauroimme, kun joku kertoi sosiaalisessa mediassa pitävänsä DIASista, koska sen myötä asuntokaupat voi tehdä ilman housuja.

Kasvu oli alkuun maltillista, mutta alusta toimi ja teki tehtävänsä, vaikka kehitettävää oli tietysti vielä paljon. Koronapandemian myötä kasvukäyrän kulmakerroin muutti radikaalisti suuntaa. DIASin kautta asuntokaupat pystyi hoitamaan kokonaan etänä, joka pandemiaoloissa oli todella merkittävä valtti. Tällä kertaa yllätys olikin liiketoiminnallemme suotuisa.

 

Nykyään DIASia käyttävät kaikki suomalaiset pankit ja suurin osa kiinteistönvälittäjistä. Juuri tekemämme NPS-asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kiinteistönvälittäjät pitävät DIASia loistavana. Kuluttajilta kuulemme tarinoita siitä, miten kaupat on allekirjoitettu jätskijonosta, mustikkametsältä tai puolison kanssa omalta sohvalta lasten mentyä nukkumaan.

Asuntokaupan digitalisaatio on yhä kesken, myös DIAS on yhä kesken. Ja niinhän sitä sanotaan, että valmiita tietojärjestelmiä ovat ainoastaan ne, jotka ovat jo poistettu käytöstä. Siihen DIASilla on vielä pitkä matka.