Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen.  

Jos valtuuttajan terveydentila on heikentynyt, hän voi silti tehdä valtakirjan, jos hänen ymmärryksensä sen tekemiseen on riittävä. Lääkäriltä voi tarvittaessa pyytää lausunnon asiasta.

Valtakirja pitää tehdä kirjallisesti ja siinä täytyy olla seuraavat asiat:  

• Valtuuttaja, valtuutettu, valtuuttamistarkoitus ja asiat, joita valtuutettu saa hoitaa. 
• Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan, jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. 
• Valtuuttajan allekirjoitus kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Myös todistajien pitää allekirjoittaa valtakirja.

Suosittelemme pyytämään apua valtakirjan laatimisessa asiantuntijalta, sillä valtakirjan täytyy noudattaa lain asettamat vaatimukset ja muotoseikat. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa neuvovat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot.

Lue lisää edunvalvontavaltakirjan laatimisesta. 

Sinun täytyy nimetä varsinainen valtuutettu ja sen lisäksi voit halutessasi nimetä varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun. Valtuutettujen lukumäärää ei rajoiteta. Jos samaan tehtävään on nimetty enemmän kuin yksi valtuutettu, valtakirjaan kannattaa merkitä, voivatko he edustaa valtuuttajaa yksin vai täytyykö heidän toimia yhdessä. 

Voit nimetä valtuutetuksi luottohenkilösi, jolle haluat uskoa asioidesi hoitamisen tulevaisuudessa. Valtuutettu on usein valtuuttajan lähipiiristä. Valtuutettuna voi kuitenkin toimia kuka tahansa yksityishenkilö, johon tunnet erityistä luottamusta. Et voi nimetä valtuutetuksi yritystä, yhdistystä tai yleistä edunvalvojaa. 

Valtakirjassa on hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu esimerkiksi siltä varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toimimaan valtuutettuna tai hän ei halua ottaa tehtävää vastaan. Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useamman. Tällöin valtakirjaan on hyvä laittaa merkintä siitä järjestyksestä, jossa heidän toivotaan ryhtyvän tehtävään. 

Valtakirjassa on hyvä nimetä myös varavaltuutettu. Varavaltuutettu on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden takia. Varsinainen valtuutettu voi tulla tilapäisesti estyneeksi myös esteellisyyden takia. Tällöin olisi hyvä, että valtakirjassa olisi nimetty varavaltuutetun tehtävään esim. perheyhteisön ulkopuolelta henkilö, joka ei ole esteellinen hoitamaan asiaa. Esteellisyystilanne saattaa syntyä esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa tai kun valtuuttajan omaisuutta myydään. 

Edunvalvontavaltakirjassa voidaan nimetä varavaltuutettu siltä varalta, että varsinainen valtuutettu ei esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi voi hoitaa asioitasi. Varavaltuutettu voi toimia vain tilapäisesti ikään kuin varsinaisen valtuutetun sijaisena. 

Toissijainen valtuutettu voidaan nimetä siltä varalta, että ensisijaisesti valtuuttamasi henkilö ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee muuten pysyvästi estyneeksi hoitamaan valtuutetun tehtävää. 

Laki ei sinänsä rajoita valtuutettujen lukumäärää. Jos valtuutettuja on useampi kuin yksi ja heillä on sama tehtävä, valtakirjasta olisi hyvä käydä ilmi, voiko kuka tahansa valtuutetuista yksin edustaa valtuuttajaa vai pitääkö valtuutettujen toimia yhdessä. Tätä asiaa olisi hyvä pohtia käytännön näkökulmasta, esimerkiksi sen suhteen pitääkö valtuutettujen asioida pankissa/viranomaisessa aina yhdessä vai voiko valtuutettu toimia yksinkin.

Todistajan täytyy olla täysi-ikäinen ja ymmärtää todistamisen merkitys. Hän ei saa olla esteellinen.  

Todistaja on esteellinen, jos hän on: 

• valtuuttajan puoliso  
• valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi tai lapsenlapsi tai edellä mainittujen puoliso  
• valtuuttajan tai hänen puolisonsa sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso  
• valtuutettu tai hänen puolisonsa 
• valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi tai lapsenlapsi tai edellä mainittujen puoliso  
• valtuutetun tai hänen puolisonsa sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso. 

Listauksessa mainituilla puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita tai yhteisessä taloudessa ja avioliiton kaltaisissa olosuhteissa eläviä puolisoita. Sukulaisten esteellisyys koskee myös puolisukulaisia (kuten puolisisarus).  

On tärkeää, että todistajan esteettömyys varmistetaan jo silloin, kun valtakirja allekirjoitetaan. Jos todistaja on esteellinen, DVV ei voi vahvistaa valtuutusta.  

Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi. 

Jos henkilöllä on todettu muistisairaus, kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, kykeneekö henkilö ymmärtämään edunvalvontavaltuutuksen merkityksen todetusta sairaudesta huolimatta. 

Edunvalvontavaltakirjan tekemisessä ratkaisevaa ei ole diagnoosi tai sen saamisen ajankohta, vaan ratkaisevaa on ymmärryskyky. 

Kelpoisuus valtakirjan tekemiseen saattaa olla vielä tallella, vaikka henkilö olisikin jo muutoin menettänyt kyvyn huolehtia asioistaan. Valtuutuksen vahvistamista voidaan tällöin poikkeuksellisesti hakea heti valtakirjan tekemisen jälkeen.

Selvyyden vuoksi kummankin on parempi tehdä oma valtakirja.

Edunvalvontavaltakirjaa ei voi lähettää säilytettäväksi eikä etukäteen tarkastettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon. Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista ja toimittaa alkuperäisen valtakirjan hakemuksensa liitteeksi sitten, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan.

Lue lisää valtuutuksen vahvistamisesta.

Voit hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista sitten, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan.

Voit tehdä hakemuksen hakemuslomakkeella. Sen liitteenä pitää olla alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto, jossa otetaan kantaa valtuuttajan kykyyn hoitaa asioitaan. 

Voit hakea valtuutuksen vahvistamista, kun  

• ensisijainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan 
• ensisijainen valtuutettu on luopunut tehtävästä 
• ensisijainen valtuutettu on tullut pysyvästi estyneeksi hoitamaan valtuutetun tehtävää 
• ensisijainen valtuutettu on kuollut. 

Hae vahvistamista hakemuslomakkeella. Sen liitteenä pitää olla alkuperäinen valtakirja. Liitteenä pitää olla myös lääkärinlausunto, jossa otetaan kantaa valtuuttajan kykyyn hoitaa asioitaan, jos valtuutusta ei ole vahvistettu ensisijaisen valtuutetun osalta. 

Voit hakea valtuutuksen vahvistamista seuraavissa tilanteissa:  

• Valtuutus on vahvistettu ensisijaisen tai toissijaisen valtuutetun osalta. Valtuutettu on kuitenkin esteellinen hoitamaan jotakin tiettyä asiaa. Tällöin voit hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista tämän asian hoitamiseksi, jos et itse ole esteellinen. Lue lisää esteellisyydestä sivuiltamme. 
• Valtuutus on vahvistettu ensisijaisen tai toissijaisen valtuutetun osalta. Valtuutettu on kuitenkin tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden takia.

Huomaa, että valtuutetun esteellisyys tai muu este täytyy olla jo tiedossa, kun haet valtuutuksen vahvistamista. Et siis voi hakea valtuutuksen vahvistamista varalta etukäteen. 

Voit tehdä hakemuksen hakemuslomakkeella. Sen liitteenä pitää olla alkuperäinen valtakirja. 

Valtuutettu on esteellinen silloin, kun hän itse tai hänen läheisensä on vastapuolena tehtävässä asiassa. Valtuutettu ei siis voi itse esimerkiksi myydä valtuuttajan asuntoa jollekin läheiselleen.

Valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa, jos vastapuolena asiassa on  

• valtuutettu itse tai hänen puolisonsa  

• valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi tai lapsenlapsi tai edellä mainittujen puoliso 

• valtuutetun tai hänen puolisonsa sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso

• valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus 

• joku, jota valtuutettu edustaa. 

Jos sinut on valtakirjassa nimetty varavaltuutetuksi ja olet itse esteetön (olet esim. perheen ulkopuolinen henkilö), voit tällöin hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista sitä asiaa varten, jossa valtuutettu on esteellinen. 

Valtuutetun muu tilapäinen este

Voit hakea valtuutuksen vahvistamista myös silloin, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden takia.

Valtuutetulla on oikeus saada lääkärinlausunto valtuuttajasta. Lääkärillä on näin ollen velvollisuus antaa lääkärinlausunto edunvalvontavaltakirjassa nimetylle valtuutetulle valtuutuksen vahvistamiseksi. Varaudu näyttämään edunvalvontavaltakirja lääkärille, jotta hän voi varmistua siitä, että sinulla valtuutettuna on oikeus saada lääkärinlausunto valtuuttajasta.

Jos lääkärinlausunto ei ole hakemuksen liitteenä, pyydämme sitä valtuutetulta erikseen. Tämä pidentää asian käsittelyaikaa.  

Emme siis pyydä lääkärinlausuntoa lääkäriltä, vaan sen pyytäminen on valtuutetun tehtävä. On tapauskohtaista, kuinka uusi lääkärinlausunto on tarpeen. 

Valtuutetun pitää kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta antaa meille omaisuusluettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus koskee. Jos valtuuttaja myöhemmin saa omaisuutta, luettelo saadusta omaisuudesta pitää antaa yhden kuukauden kuluessa sen saamisesta. 

Jos valtuuttaja tulee kuolinpesän osakkaaksi, valtuutetun pitää toimittaa perukirja meille kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. 

Puolisosi ei voi automaattisesti hoitaa asioitasi sitten, kun et enää itse pysty. Jos haluat hänet asioidesi hoitajaksi, sinun pitää valtuuttaa hänet siihen esimerkiksi edunvalvontavaltakirjalla.