Digitalisaatio uudessa ajassa
Digihumaus-raportti 2026
Johdanto: Tulevaisuuden muutostrendit
Vuoden 2026 Digihumaus-raportissa esittelemme Digi- ja väestötietoviraston näkemykset maailmaa muokkaavista muutostrendeistä: digitalisaatio syvenee, luottamuksen ilmapiiri horjuu, turvallisuus korostuu ja demokratiaa koetellaan.
Tulkintamme kuvaavat epävarmaa ja ennakoimatonta toimintaympäristöä. Globaalisti kytkeytyneessä maailmassa muutosvoimat myös risteävät ja kiihdyttävät toisiaan, minkä tuomme raportissa esiin. Maailman myllerrysten keskellä Suomen julkisen hallinnon tehtävänä on toimia vakaasti, ennustettavasti ja luottamusta rakentavasti.
Digitalisaatio syvenee
Teknologisesti edistyneessä yhteiskunnassa digitalisaatio syvenee. Automaatiota, tekoälyä ja tietojen liikkuvuutta hyödynnetään laajasti. Nopeasti kehittyvä teknologia ja muuttuva turvallisuusympäristö kirittävät digitaalista kehittämistä.
Digitalisaatio on julkisen hallinnon vakiintunut toimintatapa. Suurimmat haasteet eivät ole teknologisia vaan koskevat sääntelyä, yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia, riippuvuuksien hallintaa ja tekemisen tarkoituksenmukaisuutta. Samanaikaisesti julkinen hallinto tulee jatkossa toimimaan yhä pienemmillä resursseilla.
Suuret, hallintoa poikkileikkaavat digitalisaatiohankkeet kasvavat helposti liian monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, kun hankkeissa ylitetään useamman viranomaisen toimivaltarajoja. Tehokkaimmin säästöjä tuova tapa kehittää hallintoa onkin tehdä useampia pienempiä hankkeita, joissa toimivaltarajoja ei laajasti ylitetä. Hallinnon sisäistä tiedon yhteentoimivuutta tulisi edistää toimivilla ja tarkoituksenmukaisilla rajapinnoilla sekä lainsäädännön uudistamisella, joka mahdollistaisi tietovarantojen hyödynnettävyyden silloin, kun se on tarpeellista ja tietojen kasautumisvaikutusten riskit on arvioitu.
Investointeja digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin tarvitaan niin Suomessa kuin Euroopassa, mutta nykyistä enemmän huomiota ansaitsisi automaatiota estävien säädösten purkaminen. Prosessien sääntöpohjainen automaatio ja tekoäly parantavat arkea eniten, kun ne tapahtuvat taustalla järjestelmissä, mutta aina läpinäkyvästi. Näin kehitämme hallinnon toimintaa samalla ylläpitäen kansalaisten luottamusta palveluihin.
Pohdittavaksi: Suomen julkisen hallinnon digitalisaatiota määrittelevät edelleen rakenteet ja säädökset, jotka on tehty silloin, kun sähköinen asiointi oli vielä marginaalista. Uudistamalla hallintomenettelyä ja sähköistä asiointia koskevan säädöskokonaisuuden parantaisimme viranomaisten mahdollisuuksia tehdä kansalaisia laajasti hyödyttäviä palveluita ja toisaalta selvitä niukkenevien resurssien aikana.
Luottamuksen ilmapiiri horjuu
Yhteiskunnan polarisoituminen heikentää luottamuksen ilmapiiriä. Luottamuksen säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä sekä riskien ennakointia ja hallintaa. Ymmärrettävä, ennakoitava ja vastuullisesti toimiva hallinto luo vakautta.
Vaikeassa informaatioympäristössä luottamuksen rakentaminen ei ole helppo tehtävä. Yksilöiltä vaadittaisiin kykyä tunnistaa luotettava tieto, mutta polarisaatio ja perusteellisesti eroavat tulkinnat maailmasta vaikeuttavat ratkaisusta keskustelemista. Demografiset muutokset pienentävät uudistamisen liikkumavaraa ja vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin, kun ikäluokat pienenevät.
Julkinen hallinto voi rakentaa luottamusta käyttämällä yhteisiä resursseja sujuvasti asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseksi. Laillisuusperiaatteeseen nojaten hallinto tuottaa saavutettavia, selkeitä, ja ymmärrettäviä julkisia palveluita ja automatisoi vastuullisesti. Tähän meillä on kaikki mahdollisuudet, sillä Suomen voimavara on korkealaatuinen julkisen hallinnon data. Sen käytössä pitää tosin uhkakuvien lisääntyessä olla entistäkin tarkempi. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli eli viranomaisten, yksityisen ja kolmannen sektorin tiivis yhteistyö edistää myös varautumiskykyä, ja malli tunnetaankin laajasti maailmalla.
Pitkälle automatisoidun julkisen hallinnon pitää olla kansalaisilleen ymmärrettävä. Tämä on mahdollista, kun hallinnon säädöspohja on kirjoitettu selkeäksi ja digitaalinen toiminta edellä. Luottamuksen ja digitalisaation muutostrendit liittyvät näin hyvin läheisesti toisiinsa.
Pohdittavaksi: Tällaisessa ilmapiirissä korostuu suomalaisen hallinnon laillisuusperiaate mielivaltaisen päätöksenteon vastakohtana. Tulevaisuudessakin luottamusyhteiskunnan kulmakivi on vastuullisesti ja digitaalisesti toimiva julkinen hallinto, joka tuottaa kansalaisille tasa-arvoisia ja tasalaatuisia hallintopäätöksiä.
Turvallisuus korostuu
Sotilaalliset kriisit, kyberuhat ja ilmastonmuutos heikentävät turvallisuutta. Mis- ja disinformaatio sekä tekoälyn ennakoimattomat vaikutukset horjuttavat puolestaan luottamusta. Siviiliorganisaatioiden rooli ja merkitys osana kokonaisturvallisuutta on kasvanut. Yhteistoiminnan kulttuuri ja kokonaisturvallisuuden malli auttavat uhkien hallinnassa.
Maailmanpoliittiset kriisit ovat saaneet viime vuosina enemmän huomiota ilmastonmuutoksen kustannuksella. Tulevaisuuden turvallisuusuhat ovat moninaisia ja kytkeytyvät monimutkaisesti toisiinsa. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ehtyminen ovat ihmiskunnan vakavimmat riskit.
Digitalisaatio itsessään aiheuttaa riskejä ja lisää haavoittuvuuksia. Viranomaiset joutuvat käymään digiuhkien torjunnassa jatkuvaa kilpavarustelua haitallisten toimijoiden kanssa. Toisaalta digitaaliset toimintatavat lisäävät myös resilienssiä, kun kova infrastruktuuri on toimintavarmaa ja digitaaliset palvelut tehdään ihmislähtöisiksi.
Julkinen digitaalinen infrastruktuuri ja siihen kytkeytyvät tukipalvelut ovat osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Perusrekisteriviranomaisilla on merkittävä rooli tiedon luotettavuuden ja saatavuuden turvaamisessa kaikissa tilanteissa. Luottamusta rakentava ja ennakoiva julkinen hallinto pitää huolta infrasta ja perusrekisteriviranomaisten valmiudesta. Digitaalisen infrastruktuurin korjausvelkaa vähentävistä investoinneista tulee päättää oikea-aikaisesti, jotta vanhentuvia järjestelmiä ei tarvitse korvata kerralla kokonaan, epävarmoin hyötyodotuksin.
Pohdittavaksi: Digitaalisella perusinfrastruktuurilla on jo pitkään ollut yhteiskunnassamme kriittinen rooli, vaikka se toimiikin huomaamatta taustalla. Siihen liittyviä perusrekistereitä ylläpitää moni siviiliorganisaatio. Myös taloudellisesti tiukkoina aikoina on huolehdittava, että näillä organisaatioilla on mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää perusrekisterien toimintaa. Vain niin ne pystyvät toimimaan kaikissa tilanteissa turvallisuusorganisaatioiden rinnalla.
Demokratiaa koetellaan
Voimapolitiikka, autoritääristen hallintojen nousu ja sääntöpohjaisuuden kyseenalaistaminen koettelevat demokratiaa ja vakiintuneita toimintatapoja. Yllättävät kehityskulut haastavat sopimuspohjaiseen kansainväliseen järjestelmään tukeutunutta Suomea. Globaalien toimitusketjujen ennakoimattomuus haastaa rakentamaan eurooppalaisia ratkaisuja.
Liberaali maailmanjärjestys natisee, ja uuteen geopoliittiseen todellisuuteen tottuminen on vaikeaa sääntöpohjaisuuteen nojanneille Pohjoismaille ja EU:lle. Demokraattiset ihanteet ovat kestäviä, mutta ne vaativat reagoinnin sijaan syvällistä ymmärrystä yhteiskunnasta ja aktiivista osallisuuden ja sananvapauden ylläpitoa.
Julkisten palvelujen syvenevä digitalisaatio hakee tasapainoa ja tarkoituksenmukaisuutta globaalien ratkaisujen ja eurooppalaisen yhteentoimivuuden välillä. Kumppanit vastuullisen digitalisaation edistämiseksi löytyvät erityisesti arvo- ja yhteiskuntapohjaltaan samankaltaisista Pohjoismaista ja Euroopasta.
Pohdittavaksi: Keskustelussa EU:n ja kansallisesta digitaalisesta suvereniteetista nousee esille se, että olemme riippuvaisia EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta teknologioita, palveluntarjoajia ja EU:n sopimusjärjestelmää kohtaan. Johonkin sopimuskumppaniin on joka tapauksessa luotettava, olipa se kotimaisessa, eurooppalaisessa tai muunmaalaisessa omistuksessa. Harkitsemattomat muutokset voivat aiheuttaa paitsi negatiivisia vaikutuksia palveluiden toimivuuteen ja tietoturvaan, myös huomattavia kustannuksia. Siksi maltti on nyt valttia ja eri vaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet on punnittava tarkasti.