- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Siirry Katso-palvelusta
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Verkkoasiointi
Sähköisen allekirjoituksen hyödyt
Sähköistä allekirjoitusta hyödyntämällä voidaan välttää ylimääräistä paperin tulostamista, skannausta ja postittamista. Sähköinen allekirjoitus helpottaa arkea ja tarjoaa nykyaikaisen tavan varmistua allekirjoittajan identiteetistä.
Tyypillinen kohde sähköiselle allekirjoitukselle on jokin PDF-asiakirja, esimerkiksi sopimus tai tilaus. Sähköisesti on mahdollista allekirjoittaa myös muun tyyppisiä asiakirjoja sekä esimerkiksi sähköposteja tai datatiedostoja.
Miksi kannattaa hyödyntää sähköistä allekirjoitusta?
Sähköinen allekirjoitus on luotettava
Digi- ja väestötietoviraston tarjoamilla välineillä tehdyt sähköiset allekirjoitukset ovat luotettavia. Ne takaavat allekirjoitetun tiedon alkuperän, muuttumattomuuden ja kiistämättömyyden.
Kehittyneen sähköisen allekirjoituksen avulla osapuolet pystyvät varmistumaan siitä, että
- kuka allekirjoituksen on tehnyt
- kukaan ei ole muokannut allekirjoitettua tietoa jälkeenpäin
- allekirjoituksen tekijä ei voi kiistää tehneensä allekirjoitusta tai väittää, että asiakirjaa olisi muutettu jälkeenpäin.
Riippumattomuus paikasta ja ajasta
Sähköisen allekirjoituksen voi tehdä missä vain ja milloin vain. Erityisesti etätyön lisääntyessä on tärkeää, että asiakirjoja on mahdollista allekirjoittaa toimiston sijaan myös etäyhteyksien päässä.
Paikkariippumattomuudesta on hyötyä erityisesti silloin, jos samalla asiakirjalla on useita allekirjoittajia. Allekirjoittajien ei tarvitse sopia yhteistä tapaamista kokoontuakseen samaan paikkaan, vaan jokainen voi allekirjoittaa asiakirjan tahollaan.
Nopeus ja edullisuus
Asiakirjan allekirjoitus sähköisesti sujuu lähes yhtä nopeasti kuin allekirjoittaminen kynällä paperille, mutta todellisia ajan säästöjä tapahtuu etenkin asiakirjan käsittelyssä:
Asioiden hoitaminen nopeutuu, kun asiakirjoja ei tarvitse skannata tai tulostaa ja lähettää paperipostilla.
Asiakirjan voi tallentaa paikkaan, josta se on tarpeen mukaan oikeiden henkilöiden saatavilla.
Sähköisen asiakirjan lähettäminen vastaanottajalle onnistuu hetkessä. Jos lähetätte allekirjoitetun asiakirjan vastaanottajalle sähköpostitse, huomioittehan tietoturva-asiat. Hyödyntäkää tarvittaessa salattua sähköpostia.
Vähemmän paperia – ympäristöystävällinen valinta
Sähköisesti allekirjoitetun asiakirjan käsittelykin tapahtuu sähköisesti. Asiakirjaa ei ole tarpeen tulostaa, eikä sen fyysistä säilytystä tarvitse tällöin miettiä. Erilaisia sähköisiä työtilaratkaisuja hyödyntäen voidaan varmistua asiakirjan turvallisesta ja aikaa kestävästä säilytyksestä. Paperin vähentäminen on myös ympäristöystävällinen valinta.
Ei skannausta – teksti säilyy koneellisesti luettavana
Kun asiakirjaa ei tarvitse allekirjoitusten välissä skannata, säilyy asiakirjan teksti koneellisesti luettavana. Kun asiakirjan sisältö on koneellisesti luettavaa, on se myös esimerkiksi ruudunlukuohjelmistojen luettavissa ja siten saavutettavaa. Tästä on hyötyä myös dokumenttien arkistoinnissa ja käsittelyssä, kun dokumenttien sisältöön voidaan kohdistaa hakuja.
Rajat ylittävä tapa allekirjoittaa
Sähköinen allekirjoitus on nopea ja tehokas keino myös silloin, kun asiakirjoja on tarve jakaa maan rajojen yli, esimerkiksi sopimusten tai kilpailutusten yhteydessä. Euroopan Unionin alueella sähköistä allekirjoittamista ohjaa EU:n eIDAS-asetus.
Hyväksytty sähköinen allekirjoitus (QES) kelpaa sellaisenaan koko Euroopan Unionin alueella. Se on juridisesti sitova ja kiistämätön ilman eri todistelua.
Useita käyttökohteita
Usein tunnistettu käyttötapaus on PDF-asiakirjan, esimerkiksi sopimuksen tai päätöksen, allekirjoittaminen sähköisesti. Sähköistä allekirjoitusta voidaan käyttää kuitenkin useissa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi sähköpostiviestit, erilaiset datatiedostot, kuten esimerkiksi asennuspaketit tai sovelluspäivitykset, verkkoliikenteen turvaaminen tai lohkoketjut.
Digi- ja väestötietoviraston tarjoamat allekirjoitusratkaisut
Organisaatiokortti
Organisaatiokortti on organisaatioiden työntekijöille tarkoitettu varmennekortti. Organisaatiokortin allekirjoitusvarmenteella tehty allekirjoitus on hyväksytty sähköinen allekirjoitus (QES), sillä organisaatiokortin
- allekirjoitusvarmenne on eIDAS-hyväksytty
- kortin siru on QSCD-sertifioitu.
Euroopan unionin eIDAS-asetus ohjaa sähköistä allekirjoittamista ja tunnistautumista EU:n alueella.
QSCD tarkoittaa eIDAS-asetuksen (29 artikla) mukaista hyväksyttyä allekirjoituksen luontivälinettä. Esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston uusimpien varmennekorttien sirut ovat QSCD-sertifioituja välineitä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon varmennekortit
Sosiaali- ja terveydenhuollon varmennekortit sisältävät allekirjoitusvarmenteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon varmennekortteja ovat ammattikortit, henkilöstökortit, toimijakortit ja varakortit. Esimerkiksi lääkärit käyttävät sähköisten reseptien allekirjoittamiseen ammattikortin allekirjoitusvarmennetta.
Jos käytössänne on jo varmennekortti
Jos organisaationne henkilöstöllä on jo käytössä Digi- ja väestötietoviraston myöntämä varmennekortti, voitte alkaa käyttää sähköistä allekirjoitusta saman tien.
- Henkilöasiakkaat
- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Edunvalvojan tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
- Avioliitto ja parisuhde
- Organisaatioasiakkaat
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Siirry Katso-palvelusta
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta