Kansalaisaloite

Kansalaisaloite on 2010-luvulla käyttöön otettu kansalaisten vaikuttamismahdollisuus, joka edistää suoraa demokratiaa. Suomessa äänioikeutetulle on tarjolla kaksi vaihtoehtoa kansalaisaloitteen tekemiseen: eduskunnalle tehtävä aloite lainsäätämistoimiin ryhtymisestä Suomessa, tai Euroopan unionin komissiolle tehtävä kansalaisaloite EU-lainsäädännön muuttamiseksi.

Suomen lainsäädännössä kansalaisaloitteesta säädettiin perustuslakiin vuonna 2011 ja perustuslain kirjaukseen nojautuva kansalaisaloitelaki tuli voimaan 1.3.2012. Tämän sääntelyn nojalla vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä lakialoitteen eduskunnalle.

EU-asetus kansalaisaloitteesta tuli voimaan alunperin 1.4.2012. 1.1.2020 alkaen EU-kansalaisaloitteissa noudatettava menettely muuttui hieman, mutta perusperiaatteet pysyivät ennallaan. Asetuksen nojalla vähintään miljoona äänestysikäistä unionin kansalaista vähintään neljäsosasta EU:n jäsenvaltioita voi pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksia aloilla, joilla se on toimivaltainen.

Digi- ja väestötietoviraston tehtävä on tarkastaa, että aloitetta kannattaneet ovat siihen oikeutettuja, ja että tällaisia kannattajia on vähintään vaadittava määrä. Euroopan unionin kansalaisaloitteen tapauksessa Digi- ja väestötietovirasto tarkastaa kansalaisaloitteita kannattaneiden tiedot vain Suomen osalta. Tarkastus tapahtuu vertaamalla tarkastettavaksi toimitettujen kannatusilmoitusten tietoja väestötietojärjestelmän tietoihin.

Kansalaisaloite Suomessa

Kansalaisaloite on suoran demokratian väline, jonka avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Kansalaisaloitemenettely täydentää perinteistä edustuksellista demokratiaa.

Kansalaisaloitteen vireillepano ja kannatusilmoitusten keruu

Kansalaisaloitteen vireillepanijana voi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Aloitteen vireillepanijan on nimettävä edustaja ja tälle varaedustaja. Kansalaisaloitteen sisällön tulee olla kansalaisaloitelaissa säädettyjen vaatimusten mukainen:

  • aloitteen tulee sisältää lakiehdotus tai ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut
  • aloitteella on oltava sen sisältöä kuvaava otsikko
  • aloite on päivättävä, eikä samaan aloitteeseen saa sisällyttää erilaisia asioita
  • aloitteen on koskettava asiaa, josta voidaan säätää lailla.

Aloitteen tueksi pitää kerätä vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen kannatusilmoitus. Kannatusilmoituksia voi kerätä verkossa tai kirjallisina paperille. Verkossa tapahtuvaa keruuta varten on oikeusministeriö perustanut verkkopalvelun. Verkkokeräyksessä voi käyttää myös omaa järjestelmää, mutta sille on haettava Viestintäviraston hyväksyntä. Paperilla kirjallisina kerättyjen kannatusilmoitusten on noudatettava vahvistettua kaavaa.

Kannatusilmoitukset tulee kerätä kuuden kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä. Niitä kerättäessä on noudatettava henkilötietolain vaatimuksia. Kannatusilmoitusten allekirjoittajista tulee kerätä sukunimi, täydellinen etunimi, syntymäaika ja kotikunta. 

Vireillepanijan tietosuojavelvoitteet

Kannatusilmoitusten toimittaminen Digi- ja väestötietovirastolle

Kerättyään kannatusilmoitukset kansalaisaloitteen vireillepanijan tai hänen nimeämänsä edustajan tulee toimittaa ne Digi- ja väestötietovirastolle ja hakea virastolta päätös ilmoitusten lukumäärän vahvistamisesta. Hakemuksen voi tehdä Digi- ja väestötietoviraston vahvistamalla lomakkeella. Digi- ja väestötietoviraston antama päätös siitä, että aloitteella on lain edellyttämä vähimmäismäärä kannatusilmoituksia eli vähintään 50 000 oikeaksi vahvistettua kannattajaa, liitetään eduskunnan käsiteltäväksi toimitettavaan kansalaisaloitteeseen. Kyseessä on hallintopäätös, johon voi valittamalla hakea muutosta laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädetyllä tavalla.

Kansalaisaloitteen vireillepanijan tulee itse pitää kirjaa keräämiensä kannatusilmoitusten lukumäärästä. Tieto tarkastettavien kannatusilmoitusten määrästä täytyy toimittaa hakemuksen yhteydessä Digi- ja väestötietovirastolle, joka käynnistää tarkastustoimenpiteet vain, mikäli kannatusilmoituksia ilmoitetaan olevan vähintään 50 000.

Ennen hakemuksen jättämistä tulee kannatusilmoitusten toimitustavasta sopia Digi- ja väestötietoviraston yhteyshenkilön kanssa. Sähköisessä muodossa kerättyjä kannatusilmoituksia ei saa tietoturvasyistä lähettää sähköpostin liitteenä.

Vireillepanija voi luovuttaa tietoja kannatusilmoitusten allekirjoittajista vain Digi- ja väestötietovirastolle. Digi- ja väestötietovirasto voi antaa ilmoituksista tietoja eli sen hallussa olevat tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun virasto on päätöksellään vahvistanut, että aloitteen saamia, oikeaksi vahvistettuja kannatusilmoituksia on lain edellyttämä vähimmäismäärä. Mikäli kannatusilmoituksia ei päätöksen mukaan ole riittävää määrää, tiedot eivät tule julkisiksi.

Hakemus kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten tarkastamiseksi

Kannatusilmoitusten lukumäärän vahvistaminen

Digi- ja väestötietovirasto tarkastaa kannatusilmoitukset vertaamalla niissä annettuja tietoja väestötietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee, että kannatusilmoituksia kerätään vähimmäisrajan ylittävä määrä, ettei aloite tulisi hylätyksi, mikäli osa kannatusilmoituksista osoittautuisi kelpaamattomiksi.

Verkossa kerätyt kannatusilmoitukset tarkastetaan kokonaisuudessaan vertaamalla ilmoitusten tietoja väestötietojärjestelmään. Paperille kerättyjen kannatusilmoitusten tarkastamisessa käytetään otantaa. Mikäli Digi- ja väestötietovirasto toteaa, että kelvollisia kannatusilmoituksia on alle 50 000, ja keruuaikaa on vielä jäljellä, vireillepanija voi täydentää hakemustaan toimittamalla uusia kannatusilmoituksia.

Mikäli tarkastuksessa todetaan, että kannatusilmoituksia on kertynyt riittävä määrä, kansalaisaloitteen vireillepanija voi toimittaa aloitteen eduskunnalle. Kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten tarkastuksen ja lukumäärän vahvistuspäätöksen käsittelyaika on noin kaksi kuukautta.

Aloite tulee toimittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Digi- ja väestötietovirasto päätöksestä. Eduskunnalla on velvoite ottaa asia käsiteltäväksi.

Jos aloite on lakitekstin muodossa, se käsitellään, kuten lakiehdotus. Jos kyseessä on aloite lainvalmistelun aloittamisesta, se käy ns. ainoassa käsittelyssä eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta harkitsee, hyväksyykö vai hylkääkö se kansalaisaloitteen.

Lisätiedot:
tuotepäällikkö Tiina Härkönen, [email protected]

Tiedote