Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta

Ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän edistämisohjelman tavoitteena on, että:

• Vuoden 2026 alusta lähtien sähköisesti viranomaisten kanssa asioivat täysi-ikäiset kansalaiset saavat tiedoksiannot ja muut asiakirjat sähköisesti ilman erillistä suostumusta. On arvioitu, että tavoitteen toteutuminen toisi kymmenien miljoonien eurojen säästöt pelkästään postituskuluina.
• Vuoden 2026 aikana tavoitteena on mahdollistaa myös yksityisten digipostipalveluiden hyödyntäminen viranomaisten sähköisessä tiedoksiantomenettelyssä siten, että Suomi.fi-viestien rinnalle tuodaan tarjolle myös yksityisiä digipostipalveluita, joista viranomaisten lähettämät viestit voisi nähdä.

Lue lisää valtiovarainministeriön sivuilta >>

Digi- ja väestötietovirasto vastaa:

1. viranomaisviestinnän digitalisoinnin teknisistä ratkaisuista ja niihin liittyvästä kehittämisestä. Digi- ja väestötietovirasto kehittää Suomi.fi-viestit -palvelua siten, että lainsäädännön astuessa voimaan 2026 sähköisesti asioiville henkilöille luodaan tunnistuksen yhteydessä sähköinen postilaatikko ja että palveluun on toteutettu myös muut lainsäädännön edellyttämät muutokset. Yksityisten digipostipalveluiden mukaantulon edellyttämä kehittäminen tarkentuu vuoden 2025 aikana.
2. muutoksen tuesta organisaatioille (viranomaisviestien lähettäjät) ja tarjoaa esim. Suomi.fi-viestien käyttöönottoihin liittyvää tukea.
3. muutoksen tuesta kansalaisille (viranomaisviestien vastaanottajat) ja tarjoaa esim. Suomi.fi-viestien käyttöön liittyvää viestintää ja neuvontaa.

Uudistuksen keskiössä on kansalaisten informointi uudistuksesta ja sen vaikutuksista. Digi- ja väestötietovirasto suunnittelee ja toteuttaa uudistuksen edellyttämät digituen ja viestinnän toimenpiteet yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston hankesivuilta >>
Lue lisää valtiovarainministeriön sivuilta >> ​​​​​​​

Digi- ja väestötietovirasto tuottaa Suomi.fi-viestit -palvelua hallinnon sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain nojalla. Laki asettaa palvelun tuottamiselle tiukat laatu- ja tietoturvavaatimukset sekä muun muassa häiriötilanteisiin  liittyviä velvoitteita.

Digi- ja väestötietovirasto vastaa palvelujen tietoturvasta ja tekee säännöllisesti arviointia siitä, täyttääkö Suomi.fi-viestit sille asetetut vaatimukset. Digi- ja väestötietoviraston toiminta on auditoitu ja sertifioitu kansainvälisten tietoturvastandardien mukaisesti ja sähköisten palveluiden kehittäjät ovat sitoutuneet palvelujen tietoturvalliseen kehittämiseen. Suomi.fi-viestejä käyttävien organisaatioiden on hyväksyttävä viraston tietoturvakäytännöt.
Suomi.fi-viesteissä viranomaisten lähettämät viestit kulkevat aina salattuina ja viestiliikenne ohjataan vahvaa sähköistä tunnistautumista vaativiin palveluihin, jolloin tietosuojan ja tietoturvan taso on korkeampi, kuin esimerkiksi sähköpostitse asioidessa.

Paperikirjeisiin verrattuna Suomi.fi-viestien sisältämät tiedot eivät päädy yhtä todennäköisesti väärälle vastaanottajalle tai vääriin käsiin.
Suomi.fi-viestien käyttöönoton yhteydessä kansalaista ohjeistetaan huolehtimaan omasta vastuustaan digitaalisiin palveluihin liittyen koskien käytettävän päätelaitteen tietoturvaa ja tunnistusvälineiden huolellista säilyttämistä.

Lue lisää tietoturva- ja tietosuoja-asioista Suomi.fi kehittäjille -sivustolta >>

Uudistuksen aikataulu tarkentuu osana eduskuntakäsittelyä. Alustava aikataulutavoite on, että sähköisen tiedoksiantomenettelyn ensisijaisuuden lakimuutokset tulisivat voimaan alkuvuodesta 2026. Yksityiset digipostipalvelut on tavoitteena tuoda mukaan hyödynnettäväksi vuoden 2026 aikana.

Lue lisää valtiovarainministeriön sivuilta >>

Uudistus edellyttää valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön alaisen lainsäädännön muuttamista. Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (VM, nk. tukipalvelulaki) sääntelee Suomi.fi-palveluja. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (OM, nk. asiointilaki) sääntelee muun muassa viranomaisten sähköisten tiedoksiantojen lähettämistä. Lisäksi OM:n hallinnonalalta muutettaisiin tuomioistuimiin ja oikeushallintoon liittyviä lakeja niin, että paperisia tiedoksiantoja korvattaisiin sähköisillä viesteillä.

Yksityisten digipostitoimijoiden osalta muutettavan lainsäädännön kokonaisuus tarkentuu myöhemmin vuoden 2025 aikana.

Lue lisää valtiovarainministeriön sivuilta >>

Sähköinen tiedoksianto on paperipostia nopeampi ja luotettavampi tapa tavoittaa henkilö. Viesti on perillä sähköisessä postilaatikossa lähes välittömästi lähetyksen jälkeen ja niitä säilytetään siellä vähintään lain edellyttämä aika. Näin tärkeät viestit eivät myöskään katoa esimerkiksi muuton yhteydessä tai jää huomaamatta muun postin joukossa. Sähköinen viesti ajautuu esimerkiksi paperipostikirjettä epätodennäköisemmin vääriin käsiin tai tulee varastetuksi. Saapuneesta viestistä lähetetään heräteilmoitus henkilön sähköpostiin tai mobiilisovelluksen kautta, jos henkilö on antanut tällaisen tiedon ilmoituksia varten.

Tärkeimmät asiakirjat viranomainen voi lähettää todisteellisena tiedoksiantona, jolloin vastaanottajan tulee erikseen kuitata viesti vastaanotetuksi. Jos viranomainen ei saa vahvistusta viestin perillemenosta määräajassa, asia lähetetään tiedoksi muulla tavoin, kuten saantitodistuskirjeellä. Näin varmistetaan, ettei kenenkään oikeusturva vaarannu.

Suomi.fi-viesteihin ei tule huijausviestejä, sillä palveluun pääsevät lähettämään viestejä vain tunnistetut ja todennetut viranomaiset. Viestien lukeminen puolestaan edellyttää aina vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jatkossa mukaan liittyvien yksityisten digipostipalveluiden tulee vastaavasti täyttää säädetyt vaatimukset saadakseen toimiluvan viranomaispostin digitaaliseen toimittamiseen.

Palvelu toimii erillään sähköpostista. Käyttäjän sähköpostiin tulee vain ilmoitus uudesta viestistä, ei koskaan itse viestiä tai linkkejä. Viestit luetaan aina kirjautumalla itse palveluun. Palvelussa käytetään vahvaa salaustekniikkaa sekä tiedon tallennuksessa että tiedonsiirrossa. Tämä varmistaa viestinnän turvallisuuden ja luotettavuuden.

Vuoden 2026 alusta lähtien Suomessa viranomaiset lähettävät postin ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-viesteihin niille henkilöille, jotka kirjautuvat vahvasti verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella viranomaisten verkkopalveluihin, kuten Verohallinnon, Poliisin tai Kelan sivuille. Sähköisesti saapuvat esimerkiksi ilmoitus äänioikeudesta, tieto saapuneesta veroilmoituksesta sekä muut viranomaisten lähettämät päätökset, tiedoksiannot ja lisätietopyynnöt.

Kun henkilö kirjautuu viranomaisen verkkopalveluun Suomi.fi-tunnistuksella, Suomi.fi-viestit otetaan käyttöön automaattisesti ilman erillistä suostumusta. Henkilö saa tästä tiedon kirjautumisen yhteydessä. Jos Suomi.fi-viestit on jo käytössä, mikään ei muutu.
Jatkossa viranomaispostit, kuten päätökset ja tiedoksiannot, toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti paperipostin sijaan.

Ensisijaisesti digitaalinen viranomaisviestintä tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan asiointiin hallinnon kanssa. Kansalainen löytäisi jatkossa viranomaisten lähettämät viestit ja tiedoksiannot pääsääntöisesti yhdestä sähköisestä postilaatikosta eli Suomi.fi-viesteistä.

Jos henkilö ei pysty vastaanottamaan viranomaisviestejä sähköisesti, hän voi kieltää sähköisen postin vastaanottamisen ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastolle. Tämän voi tehdä joko sähköisesti itsepalveluna tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Kielto on voimassa määräajan.

Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön jo nyt ja vastaanottaa viranomaispostin digitaalisesti: Ota Viestit käyttöön - Suomi.fi

Keitä muutos ei koske?

• Muutos ei koske henkilöitä, joilla on jo Suomi.fi-viestit käytössä. (Jos henkilö on ottanut Suomi.fi-viestit oma-aloitteisesti käyttöön, niiden käyttö jatkuu.)
• Muutos ei koske henkilöitä, jotka eivät asioi lainkaan viranomaisten kanssa digitaalisissa kanavissa.
• Muutos ei koske henkilöitä, jotka eivät tunnistaudu palveluun, vaan esim. käyttävät vain nettisivujen laskureita, ohjeita tai muita avoimia sisältöjä viranomaisten sivuilla.
• Muutos ei koske henkilöitä, jotka ovat joskus aikaisemmin, ennen vuoden 2026 alkua, tunnistautuneet viranomaisen verkkopalveluun.
• Muutos ei koske henkilöitä, jotka käyttävät Suomi.fi-tunnistusta EIDAS-tunnistautumisella tai ulkomaalaisen tunnistusvälineellä.
• Muutos ei koske alaikäisiä. (Jos alaikäiselle on otettu Suomi.fi-viestit oma-aloitteisesti käyttöön, niiden käyttö jatkuu.)

Muutos ei vaikuta henkilöihin, jotka eivät tunnistaudu viranomaisten verkkopalveluihin lainkaan. Nämä henkilöt saavat jatkossakin viranomaispostin (esim. päätökset) paperikirjeinä.

Niille, jotka eivät pysty käyttämään digipalveluja, tarjotaan vaihtoehtoisia asiointitapoja, kuten puhelinasiointi ja henkilökohtainen asiointi paikan päällä. Perinteisten palvelukanavien saatavuus turvataan valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistuksella.

Suomi.fi-valtuudet-palvelu mahdollistaa asioinnin toisen puolesta, jos henkilö ei voi itse hoitaa asioitaan digitaalisesti. Kehittämistyössä otetaan huomioon myös erityisryhmien, kuten ikääntyneiden, vammaisten ja maahanmuuttajataustaisten tarpeet yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Toisen henkilön puolesta asiointi Viesteissä - Suomi.fi
Mikä on Suomi.fi-valtuudet? - Suomi.fi

Suomalaiset kuuluvat Euroopan digiosaavimpiin kansakuntiin. Suomalaisilla on keskimäärin todella hyvät digitaidot; 16–89-vuotiaisista suomalaisista keskimäärin 73 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot. Parhaimmat digitaidot on alle 45-vuotiailla suomalaisilla. Mitä iäkkäämmistä henkilöistä on kyse, sitä pienempi on digitaitoisten osuus ja sitä heikompaa osaaminen keskimäärin on. Esimerkiksi 75–89-vuotiaista vain 22 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot.

Korkeasta digiosaamisen tasosta huolimatta myös digiin liittyvää tukea tarvitaan ja annetaan paljon. 36 % 18–89-vuotiaista suomalaisista tarvitsee usein apua digitaalisten laitteiden käyttäjänä. Mitä iäkkäämmästä ryhmästä on kyse, sitä enemmän ja useammin apua tarvitaan.

Lähteet: Euroopan komissio, Digital Skills Indicator 2023; DVV Digitaitoraportti 2023; Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2023

Viranomaisten verkkopalveluissa asioiva henkilö voi erikseen ilmoittaa, jos hän ei pysty tunnistautumisesta huolimatta lukemaan digitaalisia viranomaisviestejä vaan tarvitsee paperikirjeet. Syitä voivat olla esimerkiksi puuttuva laite, nettiyhteys, osaaminen tai terveydelliset syyt.
Kansalainen voi lopettaa sähköisen viranomaisviestinnän vastaanottamisen omalla ilmoituksellaan. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti Suomi.fi-viesteissä ja poikkeusilmoituksen tekeminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi. Ohjeistus on saatavilla useilla kielillä ja videomuodossa. Poikkeusilmoituksen jälkeen henkilö vastaanottaa viranomaispostin paperisena.

Jos ilmoituksen tekeminen itse ei onnistu, apua on saatavilla esimerkiksi digituen tarjoajilta tai Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelussa.

Sähköisen viranomaisviestintä uudelleenaktivoituu, jos henkilö 6 kuukauden määräajan jälkeen tunnistautuu viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Poikkeusilmoituksen voi uusia, mikäli siihen on tarvetta. Määräaika mahdollistaa sen, että henkilö voi hoitaa esim. yksittäisen asian sähköisesti määräajan sisällä ilman, että siirtyy sinä aikana sähköisten viestien ensisijaisuuden piiriin. Lisäksi luotetulle henkilölle voi antaa Suomi.fi-valtuuden asioiden hoitamiseen.

Suomi.fi-viesteistä löytyy kattavat kirjalliset ohjeet verkkosivuilta, jotka neuvovat palvelun käyttöönotossa ja käytössä: Viestien käyttö - Suomi.fi

Suomesta löytyy kattava Digituen antajien verkosto. Digituki antaa tukea sähköiseen asiointiin sekä palveluiden ja laitteiden käyttöön. Vakiintuneita digituen antajia ovat julkisten palveluiden tarjoajat, joiden lakisääteisenä tehtävänä on osana oman palvelun käytön tukea tarjota apua myös digitaaliseen asiointiin.  Lisäksi osassa kunnista on myös kunnan omat palvelut ylittävää yleistä digitukea.

•   Digituen palvelupaikat löydät täältä: Haku - Suomi.fi
•   Lue lisää Digituesta

Kansalaisneuvonta auttaa Suomi.fi-viestien käytössä. Kansalaisneuvonta myös antaa tukea sähköiseen asiointiin ja oikean viranomaisen tai palvelun löytämiseen.

Kansalaisneuvonnan yhteystiedot:
•    Chat
•    Puhelinpalvelu 0295 000
•    Tekstiviestipalvelu erityisryhmille

Kansalaisneuvonnasta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kansalaisneuvonta tai Digituen antajat eivät kuitenkaan tiedä, mikä organisaatio on lähettänyt sinulle viestin ja mitä se sisältää. Jokainen organisaatio vastaa lähettämästään viestistä ja sen sisällöstä. Ole suoraan yhteydessä organisaatioon, jos asia liittyy siihen, mitä se lähettää Suomi.fi-viesteihin. Jokaiselta organisaatiolta tulisi löytyä omat ohjeet, joista selviää yksityiskohtaisemmat tiedot siitä, miten organisaatio käyttää Suomi.fi-viestejä.

Suomi.fi-viestejä käyttävät organisaatiot ja palvelut - Suomi.fi

Vahvan sähköisen tunnistautumisen välineitä ei saa koskaan luovuttaa osittainkaan toisen henkilön, ei edes perheenjäsenen, käyttöön. Vahvan sähköisen tunnistautumisen välineitä ovat mm. pankkitunnukset sekä mobiilivarmenne. Niiden avulla avattua palveluyhteyttä ei saa luovuttaa toisen henkilön käytettäväksi. Tunnistusvälineiden käyttöön voi pyytää apua, mutta toisen henkilön käyttöön luovutetut vahvan tunnistautumisen välineet on suljettava välittömästi. Tämä tehdään tunnukset myöntäneen tahon sulkupalvelun kautta.

Tarvittaessa sähköisten viranomaispalveluiden käyttöön voi antaa puolesta-asiointioikeudet luotettavalle henkilölle Suomi.fi-valtuuksien avulla. Näin valtuutettu henkilö voi esimerkiksi lukea viranomaisviestejä yhdessä viestien vastaanottajan kanssa.

Organisaatioille muutos tarkoittaa Suomi.fi-viesteistä saatavien hyötyjen moninkertaistumista, koska käyttäjien määrä kasvaa. Niille viranomaisille ja palveluille, jotka eivät toimita kansalaisille tiedoksiantoja, uudistuksella ei ole pääsääntöisesti vaikutusta.

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) velvoittaa jo entuudestaan julkishallinnon organisaatioita käyttämään Suomi.fi-viestejä. Julkishallinnon organisaatioiden tulisikin viimeistään nyt valmistautua lähettämään sähköiset tiedoksiannot Suomi.fi-viesteihin, jotta kansalaisille varmistetaan yhtenäinen ja tietoturvallinen tapa vastaanottaa viestejä.

Tukipalvelulain käyttövelvoitteeseen tai käyttöoikeuteen ei ole tulossa muutoksia hankkeen myötä, mutta tukipalvelulakia tarkennetaan siten, että julkisen hallinnon viranomaiset ovat velvollisia käyttämään Suomi.fi-viestejä tiedoksiannoissa. Tiedoksiantojen lisäksi Suomi.fi-viestejä voi käyttää muussa viestinnässä.

Suomi.fi-viestien käyttöönotto vaatii organisaatioilta 1) ymmärrystä palvelun hyödyistä ja siitä, miten se vaikuttaa heidän prosesseihinsa ja järjestelmiinsä, 2) vahvaa johtajuutta muutoksen läpiviemiseksi, sekä 3) teknistä osaamista järjestelmien integroimiseksi digitaaliseen viestiliikenteeseen.

Lue lisää Suomi.fi kehittäjille -sivustolta >>

Jatkossa Suomi.fi-viesteihin olisi lähetettävä tiedoksi Hallintolain (HL) 54 §:n edellyttämät asiakirjat, kuten

• päätös
• ilmoitus
• kutsu
• muu asian käsittelyyn vaikuttava asiakirja

Jokaisen organisaation tulee itse omista asiakirjoista määritellä, mitkä kuuluvat HL 54 §:n soveltamisalaan.

Tiedoksiannot voi toimittaa Suomi.fi-viesteihin joko viestin liitteenä tai viestissä voi olla linkki asiointipalveluun, josta tiedoksianto löytyy. Molemmat tavat täyttävät velvoitteen siitä, että asia on toimitettu tiedoksi Suomi.fi-viestien välityksellä. Ensisijaisesti tiedoksianto tulisi kuitenkin lähettää suoraan Suomi.fi-viesteihin kansalaisen saataville.

Lisäksi viranomainen voi lähettää Suomi.fi-viesteihin myös muita viestejä, kuten esimerkiksi muistutuksia tai ajanvaraustietoja HL 7 § palveluperiaatteen mukaisesti tai HL 8 §:n neuvontavelvollisuuteen liittyvistä asioista.

Asiakkaat voivat myös lähestyä organisaatiota näihin asioihin liittyen Suomi.fi-viesteillä, jos organisaatio on sen sallinut. Suomi.fi-viestit mahdollistaa myös todisteellisten tiedoksiantojen lähettämisen ja niiden kuittausten vastaanottamisen.

Organisaation on haettava poikkeusta käyttövelvollisuuteen, jos se käyttää tiedoksiantojen toimittamiseen pääsääntöisesti jotain muuta sähköistä tiedoksiantotapaa, kuin Suomi.fi-viestejä. Organisaation on myös erikseen kysyttävä henkilöltä suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon, jos tiedoksiantojen toimittamiseen ei käytetä Suomi.fi-viestejä.

Lue lisää Suomi.fi kehittäjille -sivustolta >>