Henkilötunnus
Henkilötunnus on yksilöimiskeino, joka yksilöi henkilöt vielä tarkemmin kuin nimi. Täysin samannimisiä ihmisiä on, mutta ei kahta, joilla olisi täysin sama henkilötunnus. Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi.
Henkilötunnusta käytetään henkilöiden yksilöintiin eri viranomaisten rekistereissä ja tietojärjestelmissä sekä näiden välisessä tietoliikenteessä. Joissakin tilanteissa myös yksityisen sektorin toimijat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja yksityiset terveyspalveluntarjoajat, voivat tarvita henkilötunnusta varmistaakseen, että tietoja rekisteröidään juuri oikealle henkilölle. Usein asioiden hoito onnistuu pelkällä nimelläkin.
Henkilötunnus annetaan henkilölle, joka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla.
Henkilötunnuksen saaminen Suomessa syntyneelle lapselle ei vaadi vanhemmilta toimenpiteitä. Sairaala ilmoittaa tiedon syntyneestä lapsesta suoraan väestötietojärjestelmään ja syntymätietojen rekisteröimisen yhteydessä lapselle merkitään väestötietojärjestelmään henkilötunnus.
Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen saa henkilötunnuksen, kun Digi- ja väestötietovirasto on vanhempien pyynnöstä rekisteröinyt lapsen väestötietojärjestelmään.
Ulkomailta Suomeen adoptoitava lapsi saa yleensä henkilötunnuksen Suomeen tulonsa jälkeen. Joistakin maista adoptoidut saavat kuitenkin henkilötunnuksen jo ennen Suomeen tuloa.
Ulkomailta Suomeen muuttava ulkomaan kansalainen saa henkilötunnuksen, kun hänet on oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä tai omasta pyynnöstään rekisteröity väestötietojärjestelmään.
Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi. Se voidaan muuttaa vain, jos syntymäaika tai sukupuoli on ollut virheellinen tai jos henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen. Lisäksi hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa henkilötunnusta voidaan muuttaa henkilön suojelemiseksi, jos hänen terveytensä tai turvallisuutensa on uhattuna tai jos toinen henkilö on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta.
Huom! Henkilötunnus uudistuu. Nykyisiin henkilötunnuksiin ei ole tulossa muutoksia. Lisätietoa uudistuksesta löytyy Henkilötunnuksen uudistaminen -sivulta.
Linkit asiaan liittyviin lakeihin
Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista 661/2009, 11 §
Usein kysytyt kysymykset
Henkilötunnusta tarvitaan esimerkiksi eläkkeiden ja muiden kansalaisille tarjottavien etuuksien hakemisessa. Myös palkkoja ja palkkioita maksettaessa sitä tarvitaan, jotta rahat menisivät oikeille henkilöille.
Henkilötunnuksen huolellinen käyttö vähentää rekistereiden virhemahdollisuuksia ja lisää näin osaltaan yksilön tietosuojaa. Tunnusta ei kuitenkaan tarvita aina. Usein asioiden hoito sujuu pelkällä nimellä
Maija Mäkinotkelman henkilötunnus on 131052-308T. Siinä syntymäaika, 131052, kertoo päivän, kuukauden ja vuoden, jolloin Maija on syntynyt.
Syntymäajan jäljessä oleva merkki kertoo syntymävuosisadan. Maijalla se on yhdysmerkki (-), sillä hän on syntynyt 1900-luvulla. Henkilöillä, jotka ovat syntyneet 1800-luvulla, se on plusmerkki (+) ja 2000-luvulla syntyneillä A-kirjain.
Yksilönumerolla, joka Maijalla on 308, erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Numero on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Käytännössä yksilönumeroksi annetaan jokin luku väliltä 002-899.
Henkilötunnus ei kerro esimerkiksi sitä, onko henkilöllä kotikuntaa Suomessa tai oleskeleeko hän laillisesti maassa. Et myöskään voi osoittaa henkilöllisyyttäsi kertomalla henkilötunnuksesi.
Jos lapsi on syntynyt kotona tai muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä, lääkärin, kätilön, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön, joka on avustanut äitiä, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään (Digi- ja väestötietovirastoon).
Ilmoitus tehdään lomakkeella ”Ilmoitus syntymästä väestötietojärjestelmään”. Lomake täytetään ja lähetetään Digi- ja väestötietovirastoon viimeistään synnytystä seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun tieto lapsen syntymästä on ilmoitettu terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. Jos terveydenhuollon toimintayksiköllä on lupa ilmoittaa syntymätiedot sähköisesti, ei tätä lomaketta pääsääntöisesti käytetä. Lomakkeita saatavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
Jos lapsi syntyy ilman terveydenhuollon ammattihenkilön avustusta, äidin itse tai sen, jonka huollossa lapsi on, on ilmoitettava syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, jonka on ilmoitettava syntymästä edelleen väestötietojärjestelmään (Digi- ja väestötietovirastoon). Lomakkeita saa Digi- ja väestötietovirastosta.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Henkilöasiakkaiden käsittelyajat
- Avioliitto ja parisuhde
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen
- Ulkomailla tapahtuneet elämänmuutokset
- Ilmoitus muutosta ulkomailla
- Ulkomailla syntynyt lapsi
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla muuttunut nimi
- Ulkomailla vahvistettu sukupuoli
- Ulkomailla tapahtunut kuolema
- Kansalaisuuden rekisteröiminen
- Suomen kansalaisuuden säilyttäminen
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Ulkomaalaisen opiskelijan rekisteröinti
- Kotikunta
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Vaalit ja äänioikeus
- Kansalaisaloite
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Digituki kansalaisille
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kaikki lomakkeet
- Avoin data
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelu
- Päivityspalvelut yrityksille ja yhteisöille
- VTJ-muutosrajapinta
- Muutostietopalvelu
- VTJkysely-rajapinta
- VTJkysely-selainsovellus
- Asukasluettelopoiminnat isännöinti- ja huoltoyrityksille
- Kuntien poimintapalvelu
- Henkilötunnuksen uudistaminen
- Väestötietojen käytön edellytykset
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Digitaalisen henkilöllisyyden uudistus
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta