Henkilötunnus

Henkilötunnus on yksilöimiskeino, joka yksilöi henkilöt vielä tarkemmin kuin nimi. Täysin samannimisiä ihmisiä on, mutta ei kahta, joilla olisi täysin sama henkilötunnus. Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi.

Henkilötunnusta käytetään henkilöiden yksilöintiin eri viranomaisten rekistereissä ja tietojärjestelmissä sekä näiden välisessä tietoliikenteessä. Myös jotkut yksityisen sektorin toimijat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja yksityiset terveyspalveluntarjoajat, voivat tarvita henkilötunnuksen varmistaakseen, että tietoja rekisteröidään juuri oikealle henkilölle.

Henkilötunnus annetaan henkilölle, joka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla.

Henkilötunnuksen saaminen Suomessa syntyneelle lapselle ei vaadi vanhemmilta toimenpiteitä. Sairaala ilmoittaa tiedon syntyneestä lapsesta suoraan väestötietojärjestelmään ja syntymätietojen rekisteröimisen yhteydessä lapselle merkitään väestötietojärjestelmään henkilötunnus.

Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen saa henkilötunnuksen, kun Digi- ja väestötietovirasto on vanhempien pyynnöstä rekisteröinyt lapsen väestötietojärjestelmään.

Ulkomailta Suomeen adoptoitava lapsi saa yleensä henkilötunnuksen Suomeen tulonsa jälkeen. Joistakin maista adoptoidut saavat kuitenkin henkilötunnuksen jo ennen Suomeen tuloa.

Ulkomailta Suomeen muuttava ulkomaan kansalainen saa henkilötunnuksen, kun hänet on oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä tai omasta pyynnöstään rekisteröity väestötietojärjestelmään.

Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi. Se voidaan muuttaa vain, jos syntymäaika tai sukupuoli on ollut virheellinen tai jos henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen. Lisäksi hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa henkilötunnusta voidaan muuttaa henkilön suojelemiseksi, jos hänen terveytensä tai turvallisuutensa on uhattuna tai jos toinen henkilö on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta.

Linkit asiaan liittyviin lakeihin

Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista 661/2009, 11 §

Usein kysytyt kysymykset

Henkilötunnusta tarvitaan esimerkiksi eläkkeiden ja muiden etuuksien hakemisessa. Myös palkkoja ja palkkioita maksettaessa sitä tarvitaan, jotta rahat menisivät oikeille henkilöille.

Henkilötunnuksen huolellinen käyttö vähentää rekistereiden virhemahdollisuuksia ja lisää näin osaltaan yksilön tietosuojaa.

Henkilön tunnistamiseen ei saa käyttää yksinomaan henkilötunnusta tai henkilötunnuksen ja nimen yhdistelmää, vaan luotettavaan tunnistamiseen tarvitaan muitakin henkilötietoja (Tietosuojalain (1050/2018) 29 §:n 5 momentti).

Henkilötunnus kertoo henkilön syntymäajan ja väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen.

Henkilötunnuksesta ei ilmene muita henkilötietoja, kuten esimerkiksi henkilön kansalaisuutta, kotikuntaa ja oleskeluoikeutta Suomessa. Et myöskään voi osoittaa henkilöllisyyttäsi yksinomaan ilmaisemalla henkilötunnuksesi.

Maija Mäkinotkelman henkilötunnus on 131052-308T. Siinä syntymäaika, 131052, kertoo päivän, kuukauden ja vuoden, jolloin Maija on syntynyt, eli 13. lokakuuta -52.

Syntymäajan jäljessä oleva välimerkki kertoo syntymävuosisadan. Maijalla se on yhdysmerkki (-), joten hän on syntynyt 1900-luvulla eli vuonna 1952. Henkilöillä, jotka ovat syntyneet 1800-luvulla, välimerkki on plusmerkki (+), 1900-luvulla syntyneillä joko yhdysmerkki (-) tai Y-kirjain ja 2000-luvulla syntyneillä A-kirjain. Tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön myös muita henkilötunnuksen välimerkkejä henkilötunnusten riittävyyden takaamiseksi (ks. asetus väestötietojärjestelmästä 2 §).

Yksilönumerolla, joka Maijalla on 308, erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Numero on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Käytännössä yksilönumeroksi annetaan jokin luku väliltä 002–899.

Tarkistusmerkki on numero tai kirjain, joka on henkilötunnuksen viimeinen merkki. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä.

Tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen perusteella oheisen taulukon mukaisesti:

Jakojäännös = tarkistusmerkki

0 = 0

1 = 1

2 = 2

3 = 3

4 = 4

5 = 5

6 = 6

7 = 7

8 = 8

9 = 9

10 = A

11 = B

12 = C

13 = D

14 = E

15 = F

16 = H

17 = J

18 = K

19 = L

20 = M

21 = N

22 = P

23 = R

24 = S

25 = T

26 = U

27 = V

28 = W

29 = X

30 = Y

Laskettaessa henkilötunnuksen tarkistusmerkkiä vastaavaa jakojäännöstä laskukoneella ja saataessa lopputulokseksi desimaaliluku, saadaan jakojäännös selville näin: kokonaisluvun jälkeen oleva desimaaliluku kerrotaan luvulla 31 ja näin saatu tulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun seuraavan esimerkin mukaisesti.

Maija Mäkinotkelman henkilötunnuksessa 131052-308T luku 131052308 jaetaan luvulla 31, jolloin laskukoneen tarkkuudesta riippuen tulokseksi voidaan saada esimerkiksi desimaaliluku 4227493,8064516129032258064516129.

Kun kokonaisluvun jälkeen oleva numerosarja 0,8064516129032258064516129 kerrotaan luvulla 31, saadaan tulokseksi 24,9999999999999999999999999. Tämä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, joka on 25. Lukua 25 vastaa tarkistusmerkki T.

Jos lapsi on syntynyt kotona tai muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä, lääkärin, kätilön, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön, joka on avustanut äitiä, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään (Digi- ja väestötietovirastoon).

Ilmoitus tehdään lomakkeella ”Ilmoitus syntymästä väestötietojärjestelmään”. Lomake täytetään ja lähetetään Digi- ja väestötietovirastoon viimeistään synnytystä seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun tieto lapsen syntymästä on ilmoitettu terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. Jos terveydenhuollon toimintayksiköllä on lupa ilmoittaa syntymätiedot sähköisesti, ei tätä lomaketta pääsääntöisesti käytetä. Lomakkeita saatavissa Digi- ja väestötietovirastosta.

Jos lapsi syntyy ilman terveydenhuollon ammattihenkilön avustusta, äidin itse tai sen, jonka huollossa lapsi on, on ilmoitettava syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, jonka on ilmoitettava syntymästä edelleen väestötietojärjestelmään (Digi- ja väestötietovirastoon). Lomakkeita saa Digi- ja väestötietovirastosta.

Anna palautetta ja tee kehitysehdotuksia

Henkilötunnus

Linkit asiaan liittyviin lakeihin

Usein kysytyt kysymykset

Mihin henkilötunnusta tarvitaan?

Mitä henkilötunnus kertoo?

Miten henkilötunnuksen tarkistusmerkki lasketaan?

Miten lapsi saa henkilötunnuksen, jos hän syntyy kotona tai muualla terveydenhuollon ammattihenkilön avustamana?

Miten lapsi saa henkilötunnuksen, jos hän syntyy kotona tai muualla ilman terveydenhuollon ammattihenkilön avustusta?