Huoltaja, joka on alaikäisen vanhempi, ei voi edustaa alaikäistä elatusapuasiassa, jos lapsi asuu muualla kuin jommankumman vanhempansa luona.

Lapsi tarvitsee tällöin edunvalvojan, joka toimii huoltajan sijaisena elatusapuasiassa. 

Voimme määrätä huoltajille sijaisen seuraavissa tilanteissa:

1. Alaikäisellä on kaksi tai useampia huoltajia ja he hakevat sijaista yhdessä.
2. Alaikäisellä on yksi huoltaja, joka hakee itselleen sijaista.

Jos alaikäisellä on useampi huoltaja, mutta he eivät hae sijaista yhdessä, sijaista kannattaa hakea suoraan tuomioistuimelta, koska tällöin vain tuomioistuimella on toimivalta määrätä edunvalvoja huoltajan sijaiseksi. 

Ei voi. Huoltajien täytyy toimia asiassa hakijoina, jotta voisimme määrätä edunvalvojan. 

Huoltajat voivat kuitenkin antaa hyvinvointialueelle valtakirjan, jolla he oikeuttavat hyvinvointialueen edustamaan huoltajia hakijoina. Tällöin hyvinvointialue voi toimittaa hakemuksen meille. 

Jos valtakirjaa ei ole, hyvinvointialueen kannattaa toimittaa hakemus tuomioistuimelle, koska tällöin vain tuomioistuimella on toimivalta määrätä edunvalvoja huoltajan sijaiseksi.

Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yleinen edunvalvoja tai yksityishenkilö.   

Jos haluat ehdottaa edunvalvojaksi yksityishenkilöä, keskustele asiasta ensin hänen kanssaan. Tarvitsemme häneltä kirjallisen suostumuksen tehtävään.  

Edunvalvojan täytyy olla esteetön edustamaan alaikäistä asiassa. Lisäksi hänellä on oltava riittävä osaaminen asiassa. Harkitsemme ja päätämme, voidaanko ehdottamasi henkilö määrätä edunvalvojaksi. 

Edunvalvoja edustaa alaikäistä elatusapuasiassa, esimerkiksi elatussopimuksen tekemisessä.   
Edunvalvojan täytyy toimia alaikäisen edun mukaisesti. 

Alaikäisen tilille talletetut rahat ovat hänelle lahjoituksena siirtyneitä varoja. Ne ovat alaikäisen varoja eikä niitä voi ottaa myöhemmin takaisin vanhemman käyttöön, vaikka rahat olisivat tämän aiemmin lahjoittamia. 

Sama koskee myös muuta alaikäiselle lahjoitettua omaisuutta. 

Lähtökohtaisesti vanhempi vastaa lapsensa elatuksesta omilla varoillaan. Alaikäisen tilille säästettyjä rahoja voidaan käyttää hänen omaan elatukseensa vain, jos vanhemman elatuskyky on alentunut. Alaikäisellä ei ole milloinkaan velvollisuutta osallistua vanhempiensa tai muiden perheenjäsentensä elatukseen. 

Lapsilisää maksetaan vanhemmalle korvauksena lapsen elinkustannuksista.  

Jos lapsilisää säästetään lapsen pankkitilille tai sijoitetaan lapsen nimiin, se muuttuu lapsen omaisuudeksi.

Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, joka on menettänyt huoltajansa. Tätä eläkettä voidaan käyttää hänen elinkustannuksiinsa.  

Jos eläke kuluu kokonaisuudessaan elinkustannuksiin, eläketulot on mahdollista ohjata suoraan vanhemman tilille. Muussa tapauksessa ne pitää tallettaa alaikäisen nimiin.  

Lapseneläkkeen saaminen ei poista vanhemman elatusvastuuta. 

Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä työansioistaan eli siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Hän saa esimerkiksi päättää, miten käyttää kesätyöstä saamansa palkan. 

Lähtökohtaisesti vanhempi vastaa lapsensa elatuksesta ja kuluista, jotka aiheutuvat henkilökohtaisista tarpeista, kuten asumisesta, vaatetuksesta, ruuasta, hygieniasta, koulutuksesta, tavanomaisista harrastusmenoista ja terveydenhuollosta. Alaikäisen omaisuutta ei pääsääntöisesti voi käyttää näihin kuluihin, paitsi jos vanhemman elatuskyky on alentunut.  

Alaikäisen säästössä olevia varoja voi harkinnan mukaan  

• käyttää kohtuullisiin hankintoihin (esim. tietokone tai mopo) ja kohtuullisiin kuluihin (esim. harrastusmenot), jotka eivät kuulu elatuksen piiriin. Voimme pyytää näistä hankinnoista ja kuluista selvityksiä, joten säilytä niiden tositteet.  

• luovuttaa alaikäiselle käytettäväksi hänen etunsa ja ikänsä mukaisiin tarkoituksiin. 

• käyttää hänen omistusosuutensa verran esimerkiksi omistajalle kuuluvien tarpeellisten remontointiin liittyvien kulujen maksamiseen. Säilytä tällöinkin tositteet ja anna selvitys alaikäisen osuudesta vuositilissä, jos sinun täytyy tehdä vuositili. 

Lähtökohtaisesti edunvalvoja ei voi lainata alaikäisen varoja. Jos varojen lainaaminen on kuitenkin perusteltua ja alaikäisen edun mukaista, edunvalvojan täytyy hakea itselleen sijaista. Sijainen harkitsee, onko varojen lainaaminen alaikäisen edun mukaista. Lisäksi hän sopii edunvalvojan kanssa lainan ehdoista: lainalle pitää maksaa korkoa ja sille on asetettava vakuus.  

Tämän jälkeen sijainen hakee meiltä lupaa toimelle. Lupapäätös on maksullinen. 

Lue lisää sijaisen hakemisesta. 

Ajoneuvon omistajaksi pitää merkitä alaikäinen, kun ajoneuvo on hankittu hänen varoillaan.  

Jos alaikäisellä ei ole ajo-oikeutta, Traficomille on ilmoitettava ajoneuvoa käyttävä haltija, jolla on ajo-oikeus (esim. huoltaja). 

Vakuutuskorvaus on alaikäisen omaisuutta ja se maksetaan hänen nimissään olevalle pankkitilille. Jos alaikäisellä ei ole omaa pankkitiliä, sellainen pitää avata, jotta vakuutuskorvaus voidaan tallettaa hänelle. Korvausta ei siis voi tallettaa edunvalvojan tilille. 

Jos luovut perinnöstä, tilallesi tulevat omat rintaperillisesi, kuten lapsesi.  

Perintö tulee lapsen omaisuudeksi, ja tätä omaisuutta täytyy hoitaa kuten mitä tahansa muuta alaikäisen omaisuutta – eli huolellisesti, suunnitelmallisesti ja alaikäisen etu huomioiden. Perintöä ei siis voi käyttää esimerkiksi perheen yhteisiin tai muiden perheenjäsenten yksittäisiin menoihin. 

Alaikäisen lapsen huoltaja voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästään vain merkittävän syyn takia. 

Voimme tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen, jossa ehdotamme edunvalvojan vapauttamista ja uuden edunvalvojan määräämistä, esimerkiksi silloin, kun edunvalvoja on  

• käyttänyt alaikäisen varoja omiin tai muiden henkilöiden tarpeisiin  

• laiminlyönyt vuositilin antamisen.  

Tuomioistuin käsittelee ja ratkaisee asian. Se vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos  

• edunvalvoja osoittautuu kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tehtävään 
• vapauttamiseen on muu erityinen syy.  

Alaikäisen lapsen huoltajana toimiva vanhempi voi myös itse pyytää, että hänet vapautettaisiin edunvalvojan tehtävästä. Hänet voidaan vapauttaa kuitenkin vain, jos siihen on erityinen syy. Tällainen voi olla esimerkiksi vanhemman heikentynyt terveydentila. Sen sijaan esimerkiksi pelkkä haluttomuus hoitaa tehtävää ei ole riittävä syy. 

Jos alaikäisellä lapsella on kaksi huoltajaa ja siten edunvalvojaa, huoltajat vastaavat yhdessä alaikäisen omaisuuden hoidosta. He molemmat siis esimerkiksi allekirjoittavat hakemukset, ilmoitukset ja tililomakkeet.  

Toinen vanhempi voi kuitenkin valtuuttaa toisen huoltajan hoitamaan jotain edunvalvojien yhteistä tehtävää, kuten laatimaan vuositilin meille. Käytännössä valtuutuksen voi tehdä valtakirjalla. Tämä ei kuitenkaan poista valtuutuksen tekijän vastuuta. 

Alaikäisen huoltajalla ei ole oikeutta periä kyseistä palkkiota. 

On kuitenkin mahdollista, että edunvalvojan tehtävän hoitamisesta aiheutuu huoltajalle kuluja, joista hänellä on oikeus saada korvaus alaikäisen varoista. Korvauksia voi periä ainoastaan omaisuuden tai taloudellisten asioiden hoitamisesta aiheutuneista kuluista, mutta ei kuluista, jotka aiheutuvat vanhemman tehtävistä. 

Poistamme merkinnän rekisteristä silloin, kun olemme tehneet ilmoituksen perusteella päätöksen, että alaikäisen omaisuuden arvo on hyväksytysti ja pysyvästi vähentynyt 20 000 euroon tai sitä pienemmäksi. Edunvalvoja voi ilmoittaa meille itse vapaamuotoisella hakemuksella, että alaikäisen omaisuus on alle 20 000 euroa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla jokin tosite tai tiliote, josta omaisuuden vähentyminen käy ilmi. Edunvalvoja voi pyytää rekisteristä poistamista myös samalla kun hän toimittaa vuositilin. Jos alaikäisen omaisuus on vähentynyt edunvalvojan toimien vuoksi, emme poista alaikäisen edunvalvontaa rekisteristä.   

Esimerkki: Olemme merkinneet alaikäisen edunvalvonnan holhousasioiden rekisteriin sen takia, että alaikäisen osuus kuolinpesän varoista vainajan tai pesän velkoja siitä vähentämättä (bruttoarvo) on ylittänyt 30 000 euroa. Vainajan ja pesän velat maksetaan, minkä jälkeen kuolinpesä jaetaan. Alaikäinen saa perinnönjaossa omaisuutta 10 000 euroa. Hänellä ei ole muuta omaisuutta.  

Tällöin voimme poistaa alaikäisen edunvalvonnan holhousasioiden rekisteristä, koska  

• alaikäisen omaisuuden arvo on vähentynyt pysyvästi alle 20 000 euroon ja 

• omaisuuden arvo on vähentynyt velkojen maksamisen takia eikä sellaisista edunvalvojan toimista, jotka ovat alaikäisen edun vastaisia. 

Voimme kuitenkin säilyttää merkinnän rekisterissä, jos siihen on erityinen syy. 

Alaikäisen huoltajat toimivat lapsensa edunvalvojina. Alaikäisen edunvalvoja on esteellinen eli tarvitsee sijaisen, jos toimenpiteessä – kuten perinnönjaossa – alaikäisen vastapuolena on 

• edunvalvoja itse 
• edunvalvojan puoliso 
• edunvalvojan lapsi 
• toinen edunvalvojan edustama päämies 
• yhtiö, jonka hallinnossa edunvalvoja on mukana. 

Vastapuolia ovat esimerkiksi myyjä ja ostaja, vuokranantaja ja vuokralainen sekä kuolinpesässä leski ja perilliset.  

Alaikäisen edunvalvoja on esteellinen myös silloin, jos hänen ja alaikäisen edut ovat muulla tavoin ristiriidassa keskenään.  

Alaikäisen edunvalvojina toimivien huoltajien täytyy toimia yhdessä. Jos toinen huoltajista on esteellinen, kumpikaan ei voi toimia edunvalvojana kyseisessä toimenpiteessä. 

Huomaa, että alaikäisten sisarusten yhteinen edunvalvoja voi edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Sisarusten edut voivat olla ristiriidassa esimerkiksi silloin, kun omaisuus on tarkoitus jakaa siten, että alaikäiset saavat erilaista omaisuutta. Tällöin edunvalvoja tarvitsee sijaisen. 

Muun muassa näissä tilanteissa edunvalvoja tarvitsee sijaisen: 

• Edunvalvojan alaikäinen lapsi ja täysi-ikäinen lapsi ovat osakkaana kuolinpesässä, jossa on tarkoitus tehdä perinnönjako. Tällöin edunvalvoja tarvitsee sijaisen, vaikka hän ei olisikaan kuolinpesän osakas. 
• Alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä, johon kuuluva auto on tarkoitus myydä edunvalvojalle tai hänen täysi-ikäiselle lapselleen. 
• Alaikäisellä on asunto, jota hän ei tarvitse omaan asumiseensa. Edunvalvoja haluaa vuokrata asunnon täysi-ikäiselle lapselleen. 
• Jos edunvalvojan ja alaikäisen yhteisesti omistama asunto-osake on tarkoitus myydä, edunvalvoja voi yleensä myydä omaisuutta molempien puolesta. Edunvalvoja tarvitsee kuitenkin sijaisen, jos hänen ja alaikäisen edut ovat ristiriidassa esimerkiksi sen vuoksi, että alaikäinen tarvitsisi huoneistoa asumiseensa ja edunvalvoja ei. 
• Edunvalvojalla tai hänen läheisellään on epäselviä saatavia kuolinpesältä, jossa alaikäinen on osakkaana. Edunvalvoja tarvitsee sijaisen pesänselvitystä varten. 

Voit hakea saamaasi päätökseen muutosta muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Ohjeet ovat tulleet päätöksen liitteenä.  

Voimme määrätä alaikäisen edunvalvojina toimiville huoltajille sijaisen vain silloin, kun

• lapsella on kaksi tai useampia huoltajia ja he hakevat sijaista yhdessä
• lapsella on yksi huoltaja, joka hakee itselleen sijaista.

Jos alaikäisellä on kaksi tai useampi huoltaja mutta he eivät hae sijaista yhdessä, sijaista kannattaa hakea suoraan tuomioistuimelta. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan huoltajan sijaiseksi vain toisen huoltajan hakemuksesta tai kun asian laittaa vireille sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:ssä tarkoittama toimielin.

Huomioithan, että lakia lapsen elatuksesta on muutettu ja nykyään lapsen huoltaja voi edustaa lasta myös silloin, kun vastapuolena on lapsen toinen huoltaja, jos lapsi asuu jommankumman vanhempansa luona.

Lastensuojelulain 22 §:n mukaan alaikäiselle täytyy määrätä lastensuojeluasiassa edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta alaikäisen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa alaikäisen etua asiassa. Lisäksi edunvalvojan määräämisen pitää olla tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin alaikäisen edun turvaamiseksi.

Edunvalvojan määrää pääasiassa tuomioistuin. Hakemuksen tuomioistuimelle voi tehdä

• sosiaalihuollosta vastaava toimielin
• huoltaja itse
• me holhousviranomaisena.

Me voimme määrätä alaikäisen edunvalvojan vain silloin, kun huoltajat ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin hakevat sitä yhdessä. Toimita hakemus meille vain näissä tilanteissa.

Toimita meille omaisuusluettelo, kun olemme edunvalvonnan merkitsemistä koskevassa päätöksessämme velvoittaneet sinua antamaan sen meille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antopäivästä. 

Ilmoita aina alaikäisen koko omaisuus, ei siis pelkästään sitä omaisuutta, josta olemme jo mahdollisesti saaneet tiedon, kuten vakuutuskorvaus tai lahja. 

Tilikausi on yleensä kalenterivuosi.  

Poikkeuksena on ensimmäinen ja viimeinen tilikausi: Ensimmäinen tilikausi alkaa edunvalvonnan määräämispäivästä ja päättyy 31.12. Viimeinen tilikausi alkaa 1.1. ja päättyy edunvalvonnan päättymispäivään. Olemme myös voineet tehdä erillisen päätöksen tilikauden pituudesta. 

Vuosi- ja päätöstilin voi tehdä  

• edunvalvojana toimiva huoltaja tai  

• joku hänen valtuuttamansa henkilö. Tällöin tilissä täytyy olla edunvalvojan allekirjoitus tai sen liitteenä tilin laatimista varten annettu valtakirja. 

Edunvalvoja allekirjoittaa vuosi- ja päätöstilit. Jos edunvalvojia on useampi, he kaikki allekirjoittavat kyseiset tilit. 

Laske ja erittele kaikkien hoidossasi olevien pankkitilien tulot tiliotteiden perusteella. Jos alaikäinen saa eläkettä, ilmoita se aina vuositilissä, vaikka eläke maksettaisiinkin tilillesi.  

Jos alaikäiselle maksettavia eläketuloja siirretään alaikäisen tililtä huoltajan tilille, jotta niitä voidaan käyttää alaikäisen elinkustannuksiin, laske ja ilmoita kaikkien tilikauden aikana tilillesi siirrettyjen eläkkeiden summa lomakkeen elinkustannukset-kohdassa.  

Jos eläkkeet maksetaan kokonaisuudessaan huoltajan tilille, ilmoita kaikkien tilikauden aikana saatujen eläkkeiden summa lomakkeen elinkustannukset-kohdassa.  

Älä liitä tiliin tositteita tavanomaisista elinkustannuksista. 

Sinun ei tarvitse ilmoittaa tavanomaista koti-irtaimistoa. Ilmoita ajoneuvot ja arvo-omaisuus, kuten taulut, korut ja arvoesineet. 

Käypä arvo tarkoittaa jälleenmyyntihintaa eli millä hinnalla kohteen voisi myydä. 

Käyvän arvon selvittäminen on edunvalvojan tehtävä. Edunvalvojana sinun ei kuitenkaan tarvitse pyytää omaisuusluetteloa tai vuosi- ja päätöstiliä varten asiantuntijalta lausuntoa käyvästä arvosta vaan voit selvittää sen itse esimerkiksi seuraavilla tavoilla:  

• Voit käyttää edellisen vuoden käypää arvoa, jos se on pysynyt suunnilleen samana. Jos kohteessa on kuitenkin tehty remontti tai muita toimia, sinun voi olla tarpeellista selvittää uusi käypä arvo. 

• Voit verrata kauppahintatilastoista, paljonko vastaavanlaisesta huoneistosta/kiinteistöstä on maksettu. 

• Voit perustella arvoa kohteessa tehtyjen remonttien ja perusparannusten avulla. 

• Voit selvittää arvon perukirjoista tai perinnönjakokirjoista, jos ne on laadittu vähän aikaa sitten.  

• Metsätiloista saat lisätietoa Metsään.fi-palvelusta. 

Jos kuitenkin tarvitset asiantuntijan arvion asioiden hoitamisen takia, voit pyytää sitä kiinteistönvälittäjältä, isännöitsijältä tai metsäalan asiantuntijalta. 

Liitä vuositiliin aina   

• tiliotteet kaikista alaikäisen nimissä olevista talletuksista tilikauden ajalta (pankkitilit, sijoitukset, arvopaperit yms.)  
• viimeisin verotuspäätös.  

Älä kuitenkaan liitä vuositiliin alaikäisen omassa käytössä olevan käyttövaratilin tiliotteita. 

Jos aiemmin ilmoittamiisi eläkkeisiin on tullut muutos, liitä vuositiliin niitä koskevat ilmoitukset ja päätökset. 

Jos tiliotteissa on tavanomaisista tapahtumista poikkeavia tuloja tai menoja, liitä vuositiliin niitä koskevat tositteet. Yleisimpiä tällaisia menoja ovat yksittäiset suuremmat hankinnat, kuten esimerkiksi tietokone, harrastusmaksut tai ajokortti. 

Lähtökohtaisesti edunvalvojan on toimitettava vuositili meille. 

Jos edunvalvoja ei kuitenkaan tee niin, arvioimme, mihin jatkotoimiin ryhdymme.  

Voimme tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen, jossa ehdotamme edunvalvojan vapauttamista ja uuden edunvalvojan määräämistä. Tuomioistuin käsittelee ja ratkaisee asian. Se vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos  

• edunvalvoja osoittautuu kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tehtävään 
• vapauttamiseen on muu erityinen syy. 

Verkkoasiointi ei yleensä ole enää mahdollista sen jälkeen, kun edunvalvojan tehtävä päättyy. Sinulla on kuitenkin edunvalvojana oikeus saada pankista esimerkiksi tiliotteet siihen saakka, kun tehtäväsi on ollut voimassa. 

Edunvalvojan pitää silti tehdä päätöstili

Vaikka edunvalvojan ei tarvitsisi tehdä meille vuosittain vuositiliä, hänen pitää silti tehdä päätöstili, kun edunvalvonta päättyy. Päätöstili tehdään siltä ajalta, jolta tiliä ei ole aikaisemmin tehty eli myös siltä ajalta, kun edunvalvoja on ollut vapautettuna vuositilivelvollisuudesta. ​Päätöstilin tilikausi voi siis olla useiden vuosien mittainen.

Mitä jos päämiehen omaisuus muuttuu?

Voimme palauttaa tilivelvollisuuden tai lyhentää tilikautta, jos päämiehen omaisuudessa tapahtuu muutoksia eli esimerkiksi hänen omaisuuttaan myydään, ​hän saa uutta omaisuutta tai hän tulee osakkaaksi kuolinpesään.​​​​ ​Vuositilivelvollisuudesta vapautetun edunvalvojan pitää aina ilmoittaa meille kuukauden kuluessa tällaisista muutoksista.

Toimi näin

1. Mieti, täyttyvätkö edellä mainitut kriteerit päämiehesi omaisuuden laadusta ja määrästä.

2. Jos voit ja haluat hakea vuositilivelvollisuudesta vapauttamista tai tilikauden pidentämistä, täytä hakemus. Muista perustella hakemuksesi. 

Hakemus

3. Lähetä allekirjoitettu hakemus meille postitse osoitteeseen Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1004, 00531 Helsinki.

4. ​Käsittelemme hakemuksesi ja otamme huomioon edeltävien vuosien vuositilit. Tarvittaessa pyydämme sinulta lisätietoja.

5. Ratkaisemme asian. Toimitamme päätöksen sinulle Suomi.fi-viesteihin, jos olet ottanut palvelun käyttöösi. Muussa tapauksessa toimitamme sen postitse tai sähköpostitse, jos olet antanut hakemuksessa siihen luvan.

Varat talletetaan kuolinpesän nimissä olevalle pankkitilille. Jos kuolinpesän nimissä ei ole pankkitiliä, sellainen pitää avata. 

Asunnon vaihdossa on kyse kahdesta eri toimesta: asunnon myymisestä ja asunnon ostamisesta. Alaikäisen edun pitää toteutua molemmissa toimissa. 

Vaikka edunvalvoja voi yleensä edustaa alaikäistä asunnon myymisessä ja ostamisessa, kyseisessä kuolinpesään liittyvässä myynti-/ostotilanteessa edunvalvojan ja alaikäisen edut voivat joutua ristiriitaan keskenään. Ristiriidan aiheuttaa esimerkiksi tilanne, jossa harkitaan, käytetäänkö alaikäisen varoja perheen yhteisen asunnon hankkimiseen. Myös asunnon ostamiseen liittyvät laina- ja panttaustilanteet voivat aiheuttaa eturistiriitoja. Tällöin edunvalvoja tarvitsee itselleen sijaisen. Lue lisää sijaisen hakemisesta.  

Asunnon myyminen ja ostaminen edellyttävät meiltä lupaa, jota edunvalvoja hakee. Jos edunvalvoja on kuitenkin itse ristiriitatilanteen takia esteellinen, hänen täytyy hakea itselleen vain sijaista. Tällöin määräämme edunvalvojalle sijaisen, joka puolestaan hakee meiltä lupaa toimelle. 

Kun käsittelemme kyseistä lupa- tai sijaisasiaa, selvitämme myös 15 vuotta täyttäneen alaikäisen mielipiteen. 

Rekisteristä poistamisen raja on 20 000 euroa.  

Lue alemmasta kysymyksestä, milloin voimme poistaa alaikäisen edunvalvonnan rekisteristä. 

Emme saa perukirjaa automaattisesti, joten huoltajan täytyy lähettää se meille kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos vainajalla on ollut testamentti tai avioehtosopimus, se on hyvä toimittaa meille yhtä aikaa perukirjan kanssa. 

Emme saa tietoja automaattisesti. Tämän takia huoltajan täytyy itse ilmoittaa meille, kun alaikäisen omaisuus ylittää 30 000 euroa. 

Alla on selitetty, miten lasketaan alaikäisen osuus kuolinpesästä silloin, kun alaikäinen on vanhempansa kuolinpesän osakas. 

Alaikäisen osuus lasketaan kuolinpesän bruttovaroista. Bruttovaroista ei vähennetä vainajan tai kuolinpesän velkoja, maksuja eikä varauksia. 

Sen sijaan bruttovaroista vähennetään seuraavat asiat ennen alaikäisen osuuden laskemista: 

• leskelle maksettava osuus puolisoiden nettovaroista eli tasinko 
• lesken hallintaoikeuden arvo esim. vainajan ja lesken yhteisestä asunnosta
• testamenttimääräykset, kuten hallintaoikeuksien arvot, siltä osin kuin ne eivät loukkaa lakiosaa
• hallintaoikeudet, jotka perustuvat aiempiin sitoviin sopimuksiin. 

Esimerkki: Näin lasket alaikäisen osuuden kuolinpesästä
Tilanne: Avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi. Kuolinpesän osakkaina ovat 40-vuotias leski ja kolme alaikäistä lasta. Puolisoilla ei ole avioehtosopimusta eikä testamenttia. 

Vainajan kuoleman jälkeen tehdään omaisuuden ositus. Siinä puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahteen osaan tasan, kun puolisoilla ei ole avioehtosopimusta. Leski saa toisen puolen ja toinen puoli kuuluu perillisille, jotka jakavat omaisuuden keskenään perinnönjaossa osituksen jälkeen. 

1. Lasketaan leskelle maksettava osuus puolisoiden nettovaroista eli tasinko
Ensin lasketaan avio-osa, joka on puolet vainajan ja lesken yhteen lasketuista nettovaroista.  

Laskukaava: vainajan nettovarat + lesken nettovarat : 2
Laskelma: (150 000 e + 120  000 e) : 2 = 135 000 e 

Sitten lasketaan, kuinka paljon leskelle kuuluisi tasinkoa. 

Laskukaava: avio-osa - lesken nettovarat
Laskelma: 135  000 e - 120 000 e = 15 000 e

Tässä tapauksessa vainaja on ollut varakkaampi. Siksi kuolinpesä maksaa leskelle 15 000 euroa tasinkona, jotta hän saa avio-oikeuden mukaiset varat. 
 

2. Lasketaan lesken hallintaoikeuden arvo yhteisenä kotina olleeseen asuntoon 
laskukaava: vainajan asunnon arvo x vuosituotto : 100 x ikäkerroin 
laskelma: 80 000 e x 5 % : 100 x 12 = 48 000 e 
Lesken hallintaoikeuden arvo on siis 48 000 euroa. 

Huomaa seuraavat asiat: 

• Vuosituotto tarkoittaa omaisuuden vuodessa kerryttämää tuloa. Verotuksessa käytetään 5 % vuosituottoa. 
• Ikäkerroin riippuu lesken iästä vainajan kuolinpäivänä. Tässä tapauksessa leski on 40-vuotias, joten ikäkerroin on 12. 

Taulukko ikäkertoimen määräytymisestä (perustuu perintö- ja lahjaverolakiin). 

Lue lisää ikäkertoimen määräytymisestä Verohallinnon sivuilta.

3. Lasketaan alaikäisen osuus kuolinpesän bruttovaroista
Vainajan bruttovarojen laskukaava: vainajan nettovarat + velat 

laskelma: 150 000 e + 10 000 e = 160 000 e

Ensin kuolinpesän bruttovaroista vähennetään äsken lasketut summat eli 
•    leskelle maksettava tasinko
•    lesken hallintaoikeuden arvo asuntoon. 

laskelma: 160 000 e - 15 000 e - 48 000 e = 97 000 e 

Vainajalla oli kolme lasta, joten yhden lapsen osuus kuolinpesän bruttovaroista on 97 000 e : 3 = 32 333,33 euroa. 

Alaikäisen lapsen osuus kuolinpesän bruttovaroista ylittää 30 000 euroa. Tämän takia alaikäisen omaisuuden edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin. 
 

Keskustele ensin asiasta edunvalvojasi kanssa. Yleensä hän voi osoittaa sinulle, miksi asioita on hoidettu tietyllä tavalla.  

Jos keskustelun jälkeen olet perustellusti sitä mieltä, että edunvalvoja on aiheuttanut toiminnallaan vahinkoa sinulle, voit tehdä vahingonkorvausvaatimuksen käräjäoikeudelle kolmen vuoden kuluessa päätöstilin vastaanottamisesta. 

Alle 18-vuotias on alaikäinen. Hänellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan tai tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Holhoustoimilaissa alaikäistä kutsutaan päämieheksi eli hän on henkilö, jonka omaisuutta edunvalvoja hoitaa. 

Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen huoltajina toimivat vanhempansa. Jos alaikäisellä on kaksi huoltajaa, molemmat ovat edunvalvojia riippumatta siitä, kumman vanhemman luona alaikäinen asuu. Huoltajien täytyy yhdessä huolehtia edunvalvojan tehtävistä. Joskus alaikäisen edunvalvojaksi voidaan määrätä myös muu kuin huoltaja. Samat velvollisuudet koskevat kaikkia alaikäisten edunvalvojia. 

Holhoustoimilaissa Digi- ja väestötietovirastoa kutsutaan holhousviranomaiseksi. Tehtävänämme on varmistaa, että alaikäisen omaisuutta hoidetaan asianmukaisesti. 

Saat holhousasioiden rekisteristä tiedon siitä, onko jollain henkilöllä edunvalvoja, kuka hänen edunvalvojansa on ja mitkä ovat edunvalvojan tehtävät. 

Luettelo, jossa edunvalvoja ilmoittaa alaikäisen omaisuuden ja velat valvontamme alkaessa.  

Edunvalvojan meille kalenterivuosittain toimittama tili siitä, miten alaikäisen omaisuutta on hoidettu. 

Kun edunvalvonta päättyy, edunvalvoja toimittaa meille tilin alaikäisen omaisuuden hoitamisesta siltä ajalta, jolta hän ei ole antanut vuositiliä.