Digipelokkuus

Digipelokas ihminen pelkää käyttää digitaalisia laitteita. Syynä voi olla tiedon ja osaamisen puute, ympäristön esiintuomat uhkakuvat tai kokemuksista syntyvä pelko.

Digitukijana voit kohdata tilanteita, joissa ohjattava pelkää digilaitteiden ja -palveluiden käyttämistä. Digipelokkuuteen on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä se voi viedä pois iloa ja motivaatiota digilaitteiden ja -palveluiden käytön harjoittelusta.

Pelot voivat myös rajoittaa laitteiden ja palvelujen käyttöä, jolloin ihminen käyttää laitettaan vain niillä tavoilla, joita hän jo hallitsee. Tällöin henkilön digitaitojen oppiminen voi pysähtyä ja hän ei saa kaipaamiaan hyötyjä.

Digipelokkuuden syyt ovat moninaisia. Digimaailman riskeihin liittyvä puhe on liki jokapäiväinen uutisaihe. Huijaukset, virukset ja tietovarkaudet huolestuttavat varmasti meistä jokaista. Riskeistä muistuttaminen, erityisesti silloin, kun se ei ole sisällöllisesti ymmärrettävää, voi vähentää halua tutustua digimaailmassa toimimiseen.

Henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita, digipelokkuutta voi tuottaa esimerkiksi se, ettei hän tiedä, mistä saa apua pulmallisiin tilanteisiin. Digitukijan on huomioitava, ettei henkilöllä ole välttämättä ollut mahdollisuutta keskustella digiturvallisuuteen liittyvistä asioista arjessaan.

Toimintakykyyn liittyvien rajoitteiden vuoksi henkilön on voinut olla myös haasteellista löytää paikkoja, joissa digitaitoja voisi harjoitella säännöllisesti ja jossa huomioitaisiin yksilölliset tuen tarpeet.

Digipelokkuutta voi aiheuttaa myös huoli siitä, että tekee virheitä tutustuessaan digimaailmaan tai saa digilaitteensa sekaisin. Muita mahdollisia tekijöitä voivat esimerkiksi olla kokemattomuus, joka voi näkyä esimerkiksi siinä, että ohjattava on epävarma digilaitteen hallinnassa ja käytössä. Pelokkuutta voi lisätä myös se, että digipalveluiden sisältö on vaikeasti ymmärrettävää eikä henkilö ole varma, mitä palvelussa tapahtuu.

Digitukijana voit lieventää ohjattavan digipelkoja omalla toiminnallasi. Anna käytännön vinkkejä arjen digiturvallisuuden tueksi ja keskustele tavoista, joilla ohjattava voi edistää omaa digiturvallisuuttaan.

Seuraavat asiat aiheuttavat digipelokkuutta henkilöille, joilla on rajoitteita toimintakyvyssä:

Laitteiden käyttö
Motivaatio ja asenne
Kokemattomuus
Muiden asenne
Viranomaispelko
Digiturvallisuus
Taloudellinen tilanne
Fysiologiset syyt

Mitä digitukijalta edellytetään? Taitava digitukija osaa ohjata asiakasta selkeällä kielellä ja tunnistaa keskeiset palvelut!

Huomioi yksilölliset tarpeet

Digitukijana sinulla on tärkeä rooli siinä, että digituki on entistä saavutettavampaa ja huomioi yksilölliset tarpeet. Jos ohjattavallasi on toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, sinun on hyvä huomioida nämä yksilölliset tarpeet ja toimintakyky sekä pystyä mukauttamaan ohjaustapaasi ohjattavan tarpeen mukaiseksi.

Digitukijan on hyvä ymmärtää myös, miten ympäristö vaikuttaa oppimiseen sekä huolehtia, että opastustila on esteetön ja rauhallinen.

Tunne apuvälineet

Digitukijana sinä kohtaat jokaisen ohjattavan siten, että vahvistat ja arvostat ohjaamaasi henkilöä. Jokainen oppii digiarjessa. Digitukija tarvitsee myös perustietoa erilaisista apuvälineistä, kuten ruudunlukuohjelmasta ja digilaitteiden helppokäyttötoiminnoista.

Käytä selkeää kieltä ja havainnollista

Selkeän kielen käyttö ja vaikeasti ymmärrettävien termien selittäminen auttavat onnistumaan.
Tarvittaessa voit hyödyntää myös kuvia ja videoita sekä muita luovia tapoja tehdä käsiteltävä asia ymmärrettäväksi.

Rohkaise, kannusta ja tue oppimaan

Ohjaustilanteessa tarvitaan toisinaan tulkkia ja silloinkin on tärkeää huomioida nimenomaan ohjattava henkilö ja vahvistaa ja rohkaista hänen oppimistaan.

Digitukijana toimit digiturvallisesti ja digitukijan eettisen ohjeistuksen mukaisesti. Säilytät malttisi myös pulmallisissa tilanteissa. Osaat käyttää tarvittavia laitteita ja ohjelmistoja ja olet kiinnostunut oppimaan uutta. Ohjaustilanteessa uskallat varmistaa, että olet ymmärtänyt ohjattavan digituen tarpeen oikein.

Asiakkaan toimintakyvyn rajoitteista huolimatta annat ohjattavan oppia ja kokeilla itse sekä varmistat, että tarjoamasi digituki on kaikille ohjattaville löydettävää.

Ohjattavan oppimista voit tukea esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Pilko ohjeet osiin ja etene yksi asia kerrallaan eteenpäin
Hyödynnä ohjeita antaessasi puheen tukena esimerkiksi kuvia
Kertaa opeteltu asia ja varmista ymmärrys
Tue itsenäistä oppimista esimerkiksi mukaan annettavan kuvatuetun ohjeen avulla

Digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja, kun hän toimii henkilöiden kanssa, joilla on rajoitteita toimintakyvyssä:

Jos digitukija toimii asiakkaiden kanssa, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, on tärkeää, että tukija tuntee yleisimmät apuvälineet ja niiden hyödyt digitaalisessa ympäristössä. Erilaisten tukilaitteiden ja -välineiden perustaidot ja niiden tuoma hyöty on hyvä harjoitella, jotta osaa suositella niitä myös asiakkaille. On myös hyvä tiedostaa, että tukitilanne saattaa vaatia hieman enemmän aikaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä on haasteita.

Digitukijan toivotaan hallitsevan ymmärrettävän kielen perusteet. Hyvä kielenkäyttö edellyttää kolmea asiaa: tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Asiallisuus viittaa puheen sävyyn ja asiakkaan kunnioittamiseen. Selkeä kieli koostuu hahmotettavista sanoista ja lyhyistä lauseista. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään mistä puhutaan. Ymmärrettävä kieli liittyy ajatteluun. Se lähtee liikkeelle kuulijalle tutusta ja johdattaa uuteen. Ohjaustilanteessa tulisi välttää epämääräisyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja.

Tiedon hakeminen on erilaisten asioiden selvittämistä ja hoitamista. Tiedonhakutaitoja tarvitaan monessa digitukijan työtehtävässä. Digitukijalla on tärkeä olla hyvät tiedonhakutaidot. Digitukijan on hyvä tietää, mitä kanavia voi käyttää tiedon hakemiseen. Tietoa on paljon saatavilla, joten on tärkeää vertailla eri lähteistä löydettyä tietoa. On myös osattava arvioida tiedon luotettavuutta ja sitä, onko tieto ajantasaista?

Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.