Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen 

Edunvalvojan määrääminen on useimmiten riittävä keino turvata edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön edut. Henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa lähinnä silloin, kun hän sairaudestaan johtuen pyrkii aktiivisesti ja vastoin etujaan vahingoittamaan taloudellista asemaansa, esimerkiksi lahjoittamalla omaisuuttaan tai ottamalla velkaa. Pelkkä edunvalvojan määrääminen ei siis näissä tilanteissa riitä turvaamaan hänen etuaan.  

Miten henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa? 

Toimintakelpoisuutta rajoitetaan aina lievimmällä mahdollisella tavalla. 

1) Päämies ja edunvalvoja toimivat yhdessä 

Käräjäoikeus voi määrätä, että 

  • henkilö voi tehdä tiettyjä toimia – esimerkiksi ottaa velkaa – vain yhdessä edunvalvojansa kanssa tai 

  • henkilö voi tehdä tiettyä omaisuuttaan koskevia päätöksiä vain yhdessä edunvalvojansa kanssa. 

Näiden rajoitusten avulla voidaan tehokkaasti varmistaa esimerkiksi se, että henkilön toimeentulon kannalta keskeinen omaisuus – esimerkiksi asunto tai maatila – säilyy hänen omistuksessaan.  

2) Vain edunvalvoja saa toimia 

Jos edellä kuvattu rajoitus ei ole henkilön suojan kannalta tarkoituksenmukainen tai riittävä, käräjäoikeus voi sen sijaan määrätä, että 

  • henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä toimia tai 

  • henkilöllä ei ole oikeutta tehdä tiettyä omaisuuttaan koskevia päätöksiä. 

Yleensä tällaisella rajoituksella evätään henkilön oikeus ottaa velkaa. Määräyksen jälkeen vain edunvalvoja voi tehdä määräyksessä eriteltyjä toimia ja hallita siinä yksilöityä omaisuutta päämiehensä puolesta. 

Jos toimintakelpoisuudeltaan rajoitetun henkilön edunvalvojan tehtäviin eivät kuulu ne asiat, joista henkilö ei rajoituksen takia voi enää itse päättää, käräjäoikeus määrää samalla hänelle edunvalvojan näihin tehtäviin. 

Milloin henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa? 

Henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa joko edunvalvojan määräämisen yhteydessä tai erikseen silloin, kun hänelle on jo aikaisemmin määrätty edunvalvoja. 

Alaikäisen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta voidaan tehdä päätös sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Rajoitus alkaa kuitenkin vasta kun hän täyttää 18 vuotta. 

Kauanko rajoitus on voimassa? 

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on voimassa toistaiseksi tai päätöksessä asetetun määräajan. Rajoitusta tai sen voimassaoloaikaa voidaan muuttaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Rajoitus on poistettava, jos se ei enää ole tarpeellinen. 

3) Viimeisenä keinona käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi 

Käräjäoikeus voi viimeisenä ja äärimmäisenä toimenpiteenä julistaa henkilön vajaavaltaiseksi, mutta vain siinä tapauksessa, että toimintakelpoisuuden rajoittaminen ei riitä suojaamaan häntä. Vajaavaltaisella on oikeus tehdä vain merkitykseltään vähäisiä toimia, kuten päättää edunvalvojan hänelle antamien käyttövarojen käytöstä. Vajaavaltainen ei kuitenkaan voi esimerkiksi avata puhelinliittymää tai myydä omistamaansa autoa. Tällaiset merkitykseltään vähäistä suuremmat taloudelliset ja vajaavaltaisen omaisuutta koskevat asiat hoitaa hänen edunvalvojansa. 

Vajaavaltainen voi kuitenkin aina päättää henkilöään koskevista asioista, jos hän ymmärtää asian merkityksen: hän voi esimerkiksi hakea itselleen passia tai tehdä ilmoituksen nimensä muuttamisesta. Jos vajaavaltainen ei ymmärrä henkilöään koskevan asian merkitystä, edunvalvoja voi päättää asian hänen puolestaan, jos käräjäoikeus on niin määrännyt. Edunvalvoja ei kuitenkaan koskaan voi päättää päämiehensä puolesta sellaista asiaa, jossa erityisesti korostuu asian henkilökohtainen luonne. Edunvalvoja ei siis voi päämiehensä puolesta esimerkiksi solmia avioliittoa, tunnustaa isyyttä tai tehdä testamenttia, edunvalvontavaltuutusta tai avioehtosopimusta. 

Yhteystietomme 

Asiointi: 

Postita asiakirjat ja niiden liitteet osoitteeseen Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1004, 00531 Helsinki. 

Postiosoite omaisuusluetteloille: Palauta täytetty omaisuusluettelo ja sen liitteet osoitteeseen Digi- ja väestötietovirasto, PL 1004, 00531 Helsinki. Toimita liiteasiakirjoista kopiot, älä alkuperäisiä asiakirjoja. Älä käytä esimerkiksi niittejä, klemmareita tai muovitaskuja, koska asiakirjat skannataan.

Postiosoite vuosi- ja päätöstileille: Postita asiakirjat ja niiden liitteet päämiehesi kotipaikkaa lähimpään palvelupaikkaamme. 

Käynti palvelupaikalla: Voit tuoda asiakirjasi lähimpään palvelupaikkaamme.  

Turvaposti: Käytä sähköpostin lähettämiseen turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected]. Toimita kaikki asiakirjat samassa viestissä pdf-muotoisina. 

Lähetä sähköposti turvapostina


Neuvonta: 

Puhelinnumero: Voit soittaa arkisin kello 9–12 palvelunumeroon 0295 536 256. 

Chat-palvelumme on väliaikaisesti poissa käytöstä.

Turvaposti: Käytä sähköpostin lähettämiseen turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected].  

Lähetä sähköposti turvapostina