Laiteosaaminen

Laiteosaaminen tarkoittaa sitä, millaiset taidot henkilöllä on käyttää erilaisia digilaitteita.

Tyypillisesti nuoret osaavat käyttää sujuvasti tiettyjä sovelluksia, mutta esimerkiksi työelämässä tarvittavat perusohjelmat voivat olla vieraampia. Usein nuoret ovat tottuneet toimimaan älypuhelimien kanssa, mutta pöytälaitteet ja kannettavien tietokoneiden käyttö on haastavampaa. Nuoret voivat tuntea häpeää ja pelkoa siitä, että eivät osaa käyttää laitteita, ja asian tunnustaminen voi olla vaikeaa.

Digituen antajalla ei pidä olla ennakko-odotuksia nuorten osaamisesta käyttää digilaitteita. Uudet asiat vaativat myös nuorilta opettelua, kertaamista ja käytäntöön soveltamista.

Nuoret voivat olla arkoja toimimaan sellaisten digilaitteiden kanssa, joita he eivät ole ennen käyttäneet. Osaamattomuuden pelko lisää nuorten arkuutta. Nuoret saattavat pelätä epäonnistuvansa tai häpeä on liian raskasta kantaa. Siksi he saattavat jättää kokeilematta tai oppimatta heille uusien digilaitteiden käyttöä. Nuoren voi olla vaikeaa löytää hyvä hetki lähteä kokeilemaan uusia asioita. Hän saattaa myös pysytellä mieluummin omalla mukavuusalueellaan. Nuori ehkä myös toivoo, että opastaja tekisi asioita hänen puolestaan sen sijaan, että hän kokeilisi niitä itse.

Haasteita laiteosaamisen kanssa aiheuttavat nuorille seuraavat asiat:
1.   Kokemattomuus
2.   Fysiologiset syyt
3.   Muiden asenne
4.   Digituen löydettävyys
5.   Virheiden pelko

Mitä digitukijalta edellytetään? Ole rohkaiseva digikaveri!

Rohkaise

Digitukijalla pitää olla hallussa perustaidot ja rohkeus lähteä kokeilemaan erilaisia laitteita. Esimerkkinä toimiminen on ensisijaisen tärkeää, kun toimitaan nuorten kanssa. On hyvä osata heittäytyä ja olla vähän leikkimielinen.

Tunne laitteet

Digitukijalla täytyy olla hyvä laitetuntemus. Jos digitukija epäröi laitteen käyttöä, saa laitteen helposti solmuun tai käyttää laitteen käyttöominaisuuksia minimaalisesti, se vaikuttaa heti siihen, miten nuori toimii laitteen kanssa.

Lisäksi opastajalla on hyvä olla perusosaaminen ohjelmistojen käytöstä. Tämän osaamisen tulee olla sujuvaa ohjelmasta toiseen. Nuoren kanssa tulee olla pitkäjänteinen ja edetä opastustilanteessa riittävän pienin askelin. Muutenkin on hyvä yrittää avata nuoren uteliaisuutta erilaisilla vaihtoehdoilla, jolloin motivaatio harjoitteluun kasvaa.

Luo rento, positiivinen tunnelma

Opastustilanteessa vuorovaikutustaidot ovat äärimmäisen tärkeät. Tuettavaa tulee osata lukea koko ajan. Positiivinen asenne on tärkeää. Vaikka jotain mokaisikin, on tärkeä osata ottaa asenteen, että tekevälle sattuu ja moka on lahja. Muutenkin olisi tärkeää pyrkiä tilanteeseen, että opastettava toimisi laitteella itse ja ohjaaja tukisi vierellä.

Nuorten kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:

Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.

Tiedon hakeminen on erilaisten asioiden selvittämistä ja hoitamista. Tiedonhakutaitoja tarvitaan monessa digitukijan työtehtävässä. Digitukijalla on tärkeä olla hyvät tiedonhakutaidot. Digitukijan on hyvä tietää, mitä kanavia voi käyttää tiedon hakemiseen. Tietoa on paljon saatavilla, joten on tärkeää vertailla eri lähteistä löydettyä tietoa. On myös osattava arvioida tiedon luotettavuutta ja sitä, onko tieto ajantasaista?

Jos digitukija toimii asiakkaiden kanssa, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, on tärkeää, että tukija tuntee yleisimmät apuvälineet ja niiden hyödyt digitaalisessa ympäristössä. Erilaisten tukilaitteiden ja -välineiden perustaidot ja niiden tuoma hyöty on hyvä harjoitella, jotta osaa suositella niitä myös asiakkaille. On myös hyvä tiedostaa, että tukitilanne saattaa vaatia hieman enemmän aikaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä on haasteita.