Laiteosaaminen

Laiteosaaminen tarkoittaa sitä, millaiset taidot henkilöllä on käyttää erilaisia digilaitteita.

Laiteosaamisen haasteet alkavat laitteiden hankinnasta. Monella syrjäytymisvaarassa olevalla henkilöllä ei esimerkiksi ole älypuhelinta tai tietokonetta, eikä myöskään tietoa siitä, mistä laitteen voisi hankkia.

Laitteen omistamiseen ei myöskään välttämättä ole halukkuutta tai intoa. Laitteen tuomia mahdollisuuksia ja hyötyjä ei tunnisteta, eikä asiaan liittyen ole ollut saatavilla oikeaa tietoa.

Myös taloudelliset kysymykset vaikuttavat laitteiden hankintaan. Tämän lisäksi verkkopankkitunnusten puuttuminen aiheuttaa ongelmia, kun vahva tunnistautuminen ja eri palveluihin kirjautuminen eivät onnistu.

Laitteen käytön opsikelussa haasteita tuottavat monet eri tekijät. Syrjäytymisvaarassa olevilla henkilöillä voi olla vuosien tauko siitä, milloin he ovat viimeksi käyttäneet digilaitteita. Siksi uusimpien laitteiden käyttö voi tuntua vaikealta. On myös hyvin mahdollista, että aiempaa kokemusta laitteiden käytöstä ei ole ollenkaan. Tuettavalla on siis paljon uutta opeteltavaa ja kehityksen perässä pysyminen voi osoittautua vaikeaksi.

Ohjelmistot ja digitaaliset palvelut kehittyvät jatkuvasti ja käytön opettelu vaatii aktiivista perehtymistä. Vaadittavan osaamisen määrä saattaa tuntua ylitsepääsemättömältä. Digitaalisissa laitteissa ja palveluissa käytetään myös erilaisia termejä ja käsitteitä, joiden ymmärtäminen vaatii opettelua. Tämä aiheuttaa vaikeuksia etenkin, jos palvelu ei ole tuotettu käyttäjän omalla äidinkielellä.

Myös laitteiden ja palveluiden huono saavutettavuus tai helppokäyttöisten toimintojen puute aiheuttavat haasteita. Laitteiden käytön ja digitaitojen opettelu voivat loppua heti alkuunsa, jos palvelun käyttö osoittautuu mahdottomaksi esimerkiksi omien toimintarajoitteiden takia.

Jos tuettavalla on toimintarajoitteita, häneltä saattaa puuttua laitteiden käytössä tarvittavat apuvälineet.Välttämättä hänellä ei ole edes tietoa tällaisten laitteiden olemassaolosta.

Jos laite tai palvelu on lisäksi liian monimutkainen ja vaikeasti käytettävä, innokkuus käytön opetteluun häviää nopeasti. Epäonnistumisen kokemukset lannistavat ja helposti voi käydä niin, että henkilö luovuttaa digitaitojen opettelun.

Seuraavat asiat aiheuttavat haasteita laiteosaamisessa syrjäytymisvaarassa olevilla henkilöillä:

Kieliongelmat
Motivaatio ja asenne
Palveluiden käyttö
Kokemattomuus
Taloudellinen tilanne

Mitä digitukijalta edellytetään? Tunne palveluverkosto ja muista selkeä kieli!

Tunne palveluverkosto

Syrjäytymisvaarassa olevien kanssa toimivalla digitukijalla tulee olla perustiedot keskeisimmistä palveluista ja palveluverkostoista, joita syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille on tarjolla. Monet digitukikysymykset liittyvät näissä palveluissa tapahtuviin asioihin.

Tunne laitteet ja ohjelmistot

Tämän lisäksi tukijalla on hyvä olla perustiedot eri laitejärjestelmistä, -ohjelmistoista ja digiturvaan liittyvistä kysymyksistä. On hyvä olla perillä myös siitä, mistä laitteita saa tarvittaessa hankittua. Kaikkea ei tarvitse itse tietää, mutta tietoisuus siitä, mistä apua ja tukea tarvittaessa saa, on avuksi. Kukaan digitukija ei voi ratkaista kaikkia digitaalisia haasteita, vaan yhteistyötä tarvitaan aina.

Muista selkeä kieli

Kun tuet syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä, muista aina käyttää selkeää kieltä. Digitukijan tulee varmistaa, että ohjattava henkilö varmasti ymmärtää, mitä tukitilanteessa tapahtuu.

Rauhoita tilanne ja etene tuettavan tahtiin

Tukitilanteiden tulee myös olla rauhallisia ja kiireettömiä. Tuessa on hyvä lähteä niistä asioista, jotka tuettava itse kokee merkitykselliseksi. Tämä lisää motivaatiota ja kiinnostusta digilaitteita sekä niiden käyttöä kohtaan.

Digituki etenee aina tuettavan tarpeiden mukaan. Tuettava päättää myös sopivan etenemistahdin.

Asioiden oppiminen voi viedä aikaa ja digitukijalta vaaditaan kärsivällisyyttä.

Syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:

Digitukijan toivotaan hallitsevan ymmärrettävän kielen perusteet. Hyvä kielenkäyttö edellyttää kolmea asiaa: tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Asiallisuus viittaa puheen sävyyn ja asiakkaan kunnioittamiseen. Selkeä kieli koostuu hahmotettavista sanoista ja lyhyistä lauseista. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään mistä puhutaan. Ymmärrettävä kieli liittyy ajatteluun. Se lähtee liikkeelle kuulijalle tutusta ja johdattaa uuteen. Ohjaustilanteessa tulisi välttää epämääräisyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja.

Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.