Digipelokkuus

Digipelokas ihminen pelkää käyttää digitaalisia laitteita. Syynä voi olla tiedon ja osaamisen puute, ympäristön esiintuomat uhkakuvat tai kokemuksista syntyvä pelko.

Kokemukset mistä tahansa tietoteknisestä asiasta voivat aiheuttaa digipelokkuutta. Voit kuulla epämääräisesti jostakin lähteestä, että digiasiat ovat vaarallisia. Koko digi ei siten kiinnosta tippaakaan.

Digipelokkuuden taustalla on usein pelko siitä, että tekee jotain väärää tai peruuttamatonta. Julkisuudessa nostetaan lähes päivittäin esille erilaisia sähköiseen asiointiin ja digitaalisuuteen liittyviä digiturvallisuuteen liittyviä uutisia ja vinkkejä. Varoitetaan antamasta henkilötietoja tai vastaamasta puhelimeen tulleisiin sähköposteihin tai kyselyihin. Monesti digiturvallisuutta korostetaan jopa liiaksi, niin että se lisää pelkoja. Pelokkuus vain kasvaa, kun tähän vielä liitetään heikot taidot ja tiedot digiasioissa.

Laitteet ja ohjelmistot ovat myös arvokkaita. Ne voivat olla ikäihmisiselle merkittävä taloudellinen hankinta, jonka pelätään menevän rikki, jos laitetta ei osaa käyttää oikein. Siksi on tärkeää, että kokematonta käyttäjää voidaan rohkaista kokeilemaan ja käyttämään laitteita. Vertaisohjaaja tai ystävien tuki on näissä tilanteissa huomattu toimivaksi.

Pelokkuutta voi aiheuttaa myös erilaiset fysiologiset syyt ja sairaudet. Pelon kokemus ei liity henkilön ikään eikä sukupuoleen. Pelokkuuden havaitseminen on haastavaa, koska sen aiheuttaja on hyvin usein täysin muu syy kuin digiasiat.

Digipelokkuutta aiheuttavat ikäihmisille seuraavat asiat:

Digiturvallisuus
Motivaatio ja asenne
Virheiden pelko
Kokemattomuus
Fysiologiset syyt

Mitä digitukijalta edellytetään?

Ohjattu digituki lisää ikäihmisten sosiaalisia suhteita

Ikäihmiset hakeutuvat mieluiten saamaan henkilökohtaista digitukea, jossa heillä on mahdollisuus tavata muita ihmisiä. Sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset hyödyt ovatkin osittain yksi motivaattori miksi ikäihmiset hakeutuvat digituen pariin.

Digitukijan on tärkeä kiinnittää huomiota turvalliseen toimintaan ja selkeään kieleen. Myös asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn vaikutukset digin käyttöön ja oppimiseen on huomioitava.

Ikäihmisten kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:

Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.

Tiedon hakeminen on erilaisten asioiden selvittämistä ja hoitamista. Tiedonhakutaitoja tarvitaan monessa digitukijan työtehtävässä. Digitukijalla on tärkeä olla hyvät tiedonhakutaidot. Digitukijan on hyvä tietää, mitä kanavia voi käyttää tiedon hakemiseen. Tietoa on paljon saatavilla, joten on tärkeää vertailla eri lähteistä löydettyä tietoa. On myös osattava arvioida tiedon luotettavuutta ja sitä, onko tieto ajantasaista?

Digitukijan toivotaan hallitsevan ymmärrettävän kielen perusteet. Hyvä kielenkäyttö edellyttää kolmea asiaa: tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Asiallisuus viittaa puheen sävyyn ja asiakkaan kunnioittamiseen. Selkeä kieli koostuu hahmotettavista sanoista ja lyhyistä lauseista. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään mistä puhutaan. Ymmärrettävä kieli liittyy ajatteluun. Se lähtee liikkeelle kuulijalle tutusta ja johdattaa uuteen. Ohjaustilanteessa tulisi välttää epämääräisyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja.

Jos digitukija toimii asiakkaiden kanssa, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, on tärkeää, että tukija tuntee yleisimmät apuvälineet ja niiden hyödyt digitaalisessa ympäristössä. Erilaisten tukilaitteiden ja -välineiden perustaidot ja niiden tuoma hyöty on hyvä harjoitella, jotta osaa suositella niitä myös asiakkaille. On myös hyvä tiedostaa, että tukitilanne saattaa vaatia hieman enemmän aikaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä on haasteita.