Digipelokkuus

Digipelokas ihminen pelkää käyttää digitaalisia laitteita. Syynä voi olla tiedon ja osaamisen puute, ympäristön esiintuomat uhkakuvat tai kokemuksista syntyvä pelko.

Digipelokkuutta voivat aiheuttaa samankaltaiset tunteet ja kokemukset, jotka johtavat negatiiviseen asenteeseen. Pelkoa voi aiheuttaa kokemattomuus, jolloin asiakas saattaa pelätä, että laite rikkoutuu, omat tiedot leviävät tai että jotain peruuttamatonta tapahtuu, jos vaikka erehdyksessä toimii väärin. Myös heikot digiturvataidot aiheuttavat pelkoja, jotka estävät digitaitojen opettelun tai uusien laitteiden käyttöönoton. 

Digipelokkuuden taustalla saattaa myös olla asiakkaan yleinen epäluottamus yhteiskuntaa ja sen toimijoita kohtaan. Asiakas saattaa pelätä viranomaisasiointia tai asiakaspalvelutilannetta aiempien kokemustensa vuoksi. Pelokkuus on myös saattanut tarttua lähipiiristä tai mediasta, jota asiakas seuraa.

Digipelokkuutta aiheuttaa maahanmuuttajille sekä kieli- ja kulttuurivähemmistölle seuraavat asiat: 

  1. Aiemmat kokemukset

  2. Motivaatio ja asenne

  3. Kokemattomuus

  4. Digiturvallisuus

  5. Palveluiden käyttö

Mitä digitukijalta edellytetään? Taitava digitukija osaa ohjata asiakasta selkeällä kielellä ja tunnistaa keskeiset palvelut!

Muista yksilö

Kun työskentelee maahanmuuttajien tai kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden parissa, on tärkeää, että digitukijalla on hyvät ohjaustaidot ja riittävästi aikaa. Erilaisten kulttuurien ymmärrys antaa valmiuksia tukea asiakasta hänen omista lähtökohdistaan. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että jokainen ihminen on yksilö, eikä pelkästään oman kulttuurin edustaja. Hyvä digitukija tunnistaa juuri kyseiselle asiakkaalle keskeiset palvelut ja osaa hakea luotettavaa lisätietoa. 

Käytä selkeää kieltä ja hyödynnä kielitaitoasi 

Osaava digitukija on kielitietoinen ja hallitsee selkeän kielen opastustilanteissa. Selkeä kieli auttaa jokaista tuettavaa kielitaidosta riippumatta. 

Selkeä kieli ja rauhallinen opastustilanne voivat lieventää asiakkaiden jännitystä ja pelkoa digilaitteita kohtaan. Selkeän kielen lisäksi digitukijan on hyvä tarkistaa, ymmärtääkö tuen tarvitsija opastetut asiat riittävällä tasolla. Uusien asioiden opettelu vieraalla kielellä ja vieraassa toimintaympäristössä voi viedä aikaa ja asioita pitää käydä läpi tuen tarvitsijalle sopivalla tahdilla. 

Huomioi asiakkaan toimintakyky

Digitukijan on hyvä huomioida asiakkaan toimintakyky ja mahdolliset erityistarpeet. Digitukijan oma turvallinen ja luotettava toiminta auttavat asiakasta oppimaan, millainen on digiturvallinen tapa toimia erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi salasanaan tai vahvaan tunnistautumiseen liittyvät käytännöt ovat arkipäiväisiä digiturva-asioita, jotka saattavat olla monelle epäselviä. 

Pelkoja aiheuttavien tilanteiden käsitteleminen on tärkeää, jotta asiakas uskaltaa opetella uutta ja tietää, mikä on mahdollista digitaalisessa ympäristössä ja mitkä pelot ovat turhia.

Tunne palveluverkosto

Maahanmuuttajien tai kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden parissa toimivalle digitukijalle on hyötyä, jos hän tuntee hyvin palveluverkoston ja pystyy tarvittaessa pyytämään ohjaustilanteeseen tulkin. Samoin vertaisryhmien ja -ohjaajien tuntemus on tämän kohderyhmän kanssa työskennellessä tärkeää. 

Maahanmuuttajien sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien henkilöiden kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:

Katso myös: