Digipelokkuus

Digipelokas ihminen pelkää käyttää digitaalisia laitteita. Syynä voi olla tiedon ja osaamisen puute, ympäristön esiintuomat uhkakuvat tai kokemuksista syntyvä pelko.

Laitteiden ja digitaalisten palveluiden käyttöön liittyvä kokemattomuus aiheuttaa epävarmuutta ja kasvattaa pelkoa epäonnistumisesta. Myös negatiivisten asenteiden taustalta paljastuu usein juuri digipelokkuutta. Digitalisuuteen liittyvät käsitteet, termit ja sanasto saattavat tuntua vierailta. Pelko herää usein silloin, kun emme kunnolla ymmärrä mistä on kyse.  Digituettavalla saattaa olla vääriä käsityksiä ja väärää tietoakin asiasta. Nämä ovat omiaan lisäämään pelokkuutta.

Digipelokkuutta aiheuttaa myös aikaisemmat huonot kokemukset. Näitä huonoja kokemuksia voivat olla esimerkiksi huijatuksi tuleminen, laitteiden hajoaminen ja tietoturvaan liittyvät virheet. Ihan tavalliset virheklikkauksetkin saattavat tuntua häpeällisiltä ja aiheuttaa lisää pelkoja.

Asenteet ja pelot myös tarttuvat herkästi. Digipelokkuutta voimistaa entisestään, jos oma lähipiiri suhtautuu digitaalisiin toimintaympäristöihin negatiivisesti ja pelokkaasti.  Vaikutusta on myös digitukijan omilla asenteilla ja peloilla.

Digipelokkuutta aiheuttaa syrjäytymisvaarassa oleville seuraavat asiat: 

  1. Motivaatio ja asenne
  2. Kokemattomuus
  3. Laitteiden käyttö
  4. Digiturvallisuus
  5. Terminologia
  6. Virheen pelko
  7. Aiemmat kokemukset
  8. Muiden asenteet

Mitä digitukijalta edellytetään? Tunne palveluverkosto ja muista selkeä kieli!

Tunne palveluverkosto

Syrjäytymisvaarassa olevien kanssa toimivalla digitukijalla tulee olla perustiedot keskeisimmistä palveluista ja palveluverkostoista, joita syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille on tarjolla. Monet digitukikysymykset liittyvät näissä palveluissa tapahtuviin asioihin. 

Tunne laitteet ja ohjelmistot

Tämän lisäksi tukijalla on hyvä olla perustiedot eri laitejärjestelmistä, -ohjelmistoista ja digiturvaan liittyvistä kysymyksistä. On hyvä olla perillä myös siitä, mistä laitteita saa tarvittaessa hankittua. Kaikkea ei tarvitse itse tietää, mutta tietoisuus siitä, mistä apua ja tukea tarvittaessa saa, on avuksi. Kukaan digitukija ei voi ratkaista kaikkia digitaalisia haasteita, vaan yhteistyötä tarvitaan aina.

Muista selkeä kieli

Kun tuet syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä, muista aina käyttää selkeää kieltä. Digitukijan tulee varmistaa, että ohjattava henkilö varmasti ymmärtää, mitä tukitilanteessa tapahtuu. 

Rauhoita tilanne ja etene tuettavan tahtiin

Tukitilanteiden tulee myös olla rauhallisia ja kiireettömiä. Tuessa on hyvä lähteä niistä asioista, jotka tuettava itse kokee merkitykselliseksi. Tämä lisää motivaatiota ja kiinnostusta digilaitteita sekä niiden käyttöä kohtaan. 

Digituki etenee aina tuettavan tarpeiden mukaan. Tuettava päättää myös sopivan etenemistahdin.

Asioiden oppiminen voi viedä aikaa ja digitukijalta vaaditaan kärsivällisyyttä. 

Syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja: ​​​​​​​

Katso myös: