Tervetuloa Digitaitoviikolle 8.–12.5.2023: Digirohkeutta organisaatioiden ja ihmisten yhteistyöllä
Digitaitoviikon aikana keskustelemme siitä, miten voimme yhdessä rakentaa digirohkeaa Suomea ja mahdollistaa omannäköisen digitaalisen arjen meistä jokaiselle. Tämä onnistuu vain organisaatioiden ja ihmisten yhteistyöllä.
Osallistuminen on maksutonta ja avointa kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Digitaitoviikon tallenteet ovat katsottavissa suomeksi ja ruotsiksi tekstitettyinä verkko-osoitteessa
https://www.mediaserver.fi/live/digitaitoviikko2023
Ohjelma
Maanantai 8.5.2023 klo 9–14
Digirohkeus on demokraattisen yhteiskunnan edellytys
Katso maanantain 8.5. tallenne
Digitalisaatio horjuttaa yhteiskunnan perinteisiä valtasuhteita. Digiajan vaikuttaminen ja
osallisuus edellyttävät meiltä ihmisiltä ja organisaatiolta uudenlaista ymmärrystä, tietoa ja taitoa,
mutta myös rohkeutta.
-
Maanantaina julkaisemme digitaitosuosituksemme ja puhumme digirohkeudesta, demokratiasta ja ihmisen itsemääräämisoikeudesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Sitran ja Kansalaisfoorumin kanssa. Päivä on myös osa Sivistysviikkoa.
-
Verkkolähetys klo 9–11 ja teemakeskustelut (Teams) klo 13–14.
Verkkolähetyksen ohjelma kello 9–11
Digitaitosuositukset: Mitä pitää osata, jotta nyky-yhteiskunnassa pysyy mukana?
-
Esittelemme talven aikana monialaisessa yhteistyössä ja kohderyhmillä validoidut digitaitosuositukset.
-
Puhujana Marika Tähti, erityisasiantuntija, DVV
Digirohkeus on ympäristön, laitteiden ja ihmisen summa
- Digitaitoraportissamme (2022) digirohkeus tunnistettiin yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä, jonka avulla osaamisemme voi säilyä tulevaisuudessa. Puheenvuorossa avataan digirohkeuden vahvistumiseen ja heikentymiseen liittyviä taustoja.
- Puhujana Henriikka Eloluoto, erityisasiantuntija, DVV
Itsemääräämisoikeus ja digitalisaatio – minne olemme matkalla?
- Puheenvuorossa avataan kuinka datatalous ja demokratia liittyvät toisiinsa sekä tarkastellaan suurten teknologiatoimijoiden datan keräämisen vaikutusta yksilöiden digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja uusiin kansalaistaitoihin.
- Puhujana Tiina Härkönen, johtava asiantuntija, Sitra
Verkkolähetys päättyy klo 11. Kaikille avoimet teemakeskustelut alkavat kello 13.
Yleistä keskusteluista:
- Keskusteluja käytiin viidessä teemassa.
- Osallistujia keskusteluissa oli yhteensä 95.
- Keskustelut järjestettiin yhteistyössä.
Keskustelu: Digitaalinen sivistys turvaa demokratiaa
Keskustelu järjestettiin osana Sivistysviikkoa, yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa.
- Jotta digitaidoissa on mukana sivistys ja demokratian puolustaminen, ovat mukana myös arvot. Monet demokratian vastavoimat ovat hyvin digiosaavia. Se ei takaa demokratiaa, vaan päinvastoin, ne onnistuvat propagoimaan asiaansa laajasti hyvällä digiosaamisella.
- Tarvitaan lisää rohkeutta puolustaa omia arvoja digimaailmassa. Toisaalta tarvitsemme myös rohkeutta haastaa omia ennakkoluulojamme, jotta maailmankuvat eivät eriytyisi.
- Demokratiakasvatuksen vaikutukset ulottuvat myös digimaailmaan. Demokratiakasvatusta tarvittaisiin lisää. Meidän tulisi pystyä madaltamaan keskusteluun liittymisen kynnystä.
Keskustelu: Ikäihmisten digituki ja puolesta-asiointi
- Ennakolta varautuminen toimintakyvyn heikkenemiseen on tärkeää kaiken ikäisille. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ennalta säästää monelta huolelta, kuten epäviralliseen puolesta-asiointiin liittyviltä haasteilta, myöhemmin. Lisäksi edunvalvontavaltuutusta varten tehdyt asiakirjat eivät ole kiveen hakattuja. Valtuuden sisältöä ja henkilöitä voi aina vaihtaa, kun ne on tehty ennalta!
- Nivelvaiheen digituen tärkeys. Monet työnantajat eivät näe tärkeäksi panostaa muutaman vuoden sisällä eläköityvän työntekijän digiosaamisen kehittämiseen. Tämä olisi kuitenkin tärkeää, sillä työntekijä tarvitsee digitaitoja myös työelämän päätyttyä. Osa myös jatkaa työskentelyä eläkkeeltäkin. Ikääntyneet ovat moninainen joukko! Osa jää ulos digistä, ja heidän kohdallaan olisi tärkeää tunnistaa syyt, jotka tähän johtavat. Ja kun digitukea annetaan, olisi tärkeää antaa sitä ikäihmisen tahdissa ja ymmärtäväisesti.
- Ikäihmisiä otetaan liian harvoin mukaan palveluiden kehittämiseen. Tähän pitäisi palveluntarjoajien kiinnittää huomiota.
Keskustelu: Yksilöiden digitaalinen autonomia ja itsemääräämisoikeus
Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Sitran kanssa.
- Algoritmien läpinäkyvyyttä tulisi lisätä. Sekä yksityisen että julkisen puolen algoritmit jäävät pimentoon. Algoritmeihin littyvää luottamusta on vaikea vahvistaa, jos algoritmien toimintalogiikkaa ei pystytä ymmärtämään. Pimeät algoritmit heikentävät itsemääräämisoikeutta.
- Ymmärrys esimerkiksi yksityisyydestä digissä on kasvussa. Tämä näkyy jo nyt ihmisten käyttäytymisessä digitaalisessa ympäristössä.
- Kaikki digipalvelut eivät ole samanlaisia. On eri asia, onko tekemässä esimerkiksi veroilmoitusta, vai käyttääkö jotakin somealustaa tai hakukonetta. Tunnistammeko riittävästi erilaisten digipalveluiden erot esimerkiksi luottamusnäkökulmasta?
Keskustelu: Työikäiset (25-64 v.)
- Käsitys itsestä oppijana vaikuttaa oppimismotivaatioon. Se, ettei hallitse kaikkia digitaitoja, ei johdu oppimiskyvyn puutteesta. Usein mukana on negatiivisia käsityksiä itsestä oppijana ja ne estävät oppimistilanteisiin hakeutumisen. Tarvitaan oppimispositiivisuuden lisäämistä!
- Työelämässä oleville organisaation digiosaaminen ja oppimisen mahdollistaminen on tärkeää. Uusien digitaitojen opettelu pienissä kokonaisuuksissa, vertaisoppiminen ja esihenkilön tarjoamat mahdollisuudet digitaitojen kehittämiseen vahvistavat työelämässä olevien digiosaamista.
- Jokaisen osaaminen on saatava esiin. Digiosaamista on monenlaista ja sen tunnistamiseen sekä yksilön että organisaation tasolla on tärkeää. Osaamisen näkyväksi tekeminen rohkaisee ihmisiä edelleen kehittämään osaamistaan.
Keskustelu: Itsenäistyvät nuoret ja nuoret aikuiset (-24 v.)
- Nuori tulee kohdata palveluissa empaattisesti ja rohkaisevasti. Annetaan nuorelle se aika mikä tarvitaan asian hoitamiseen ilman kiireen tuntua. Aikuisilla tulisikin olla herkkyyttä tunnistaa millaiset taustat ja resurssit nuorella on käyttää digiä.
- Erilaisten palvelukanavien tarjoaminen on tärkeää. Esimerkiksi osalle voi olla helpompi asioida chatissa kuin puhelimessa omalla äänellä ja nimellä. Toisille taas kirjallinen asiointi voi olla haastavaa.
- Aina ei ole syy nuoren motiivissa vaan asiointiin ja palveluun liittyvissä haasteissa. Palvelujen suunnittelua tulisikin tehdä palvelumuotoilua hyödyntäen niin, että nuoret otetaan mukaan suunnitteluun. Tässä on tärkeää huomioida kaikenlaiset nuoret, ei vai niitä aktiivisimpia.
Keskustelujen teemat:
- Itsenäistyvät nuoret ja nuoret aikuiset
- Nuorten ja nuorten aikuisten siirtymä omien asioiden hoitoon diginä ei ole saumaton, sillä viranomaisprosessit ja -järjestelmät ovat usein vieraita. Miten voisimme vahvistaa itsenäistyvien nuorten ja nuorten aikuisten digirohkeutta. Keskustelussa kirjurina toimii Marika Tähti (Digi- ja väestötietovirasto).
- Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelu Itsenäistyvät nuoret aikuiset.ics
- Digirohkaistuvat työikäiset:
- Moni työikäinen kokee, ettei oma digiosaaminen pysy ajantasaisena. Itseluottamus digin kanssa alkaa heiketä usein jo 45-vuotiaana. Miten työikäisten digirohkeutta voitaisiin vahvistaa? Keskustelussa kirjurina toimii Mirva Gullman (Digi- ja väestötietovirasto).
- Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelu Digirohkaistuvat työikäiset.ics
- Ikäihmiset:
- Moni ikäihminen saa digiasioissa tukea. Mutta entä jos tuen antaminen ei riitä? Milloin tukemisen sijaan voidaan tai pitää puolesta-asioida ja miten se tulisi tehdä? Keskustelun kirjurina toimii Henriikka Eloluoto (Digi- ja väestötietovirasto).
- Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelut Ikäihmiset.ics
- Digitaalinen sivistys turvaa demokratiaa:
- Demokratian toteutuminen vaatii kykyä toimia vastuullisesti digitaalisessa ympäristössä. Mitä pitäisi osata ja tietää, jotta tämä olisi mahdollista? Keskustelussa kirjurina toimivat Anna Kirstinä ja Maiju Hirviniemi (Kansalaisfoorumi).
- Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelut Digitaalinen sivistys turvaa demokratiaa.ics
- Digitalisaation vaikutus itsemääräämisoikeuteen, toimijuuteen ja osallisuuteen:
- Keskustelussa pohditaan mm. yksilöiden digitaalisen autonomian nykytilaa, sen suoraa vaikutusta demokratian toteutumiseen ja toisaalta digitalisaation mahdollisuuksia parantaa osallisuutta. Keskustelussa kirjurina toimivat Tiina Härkönen ja Rosa-Maria Mäkelä (Sitra).
- Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelut Digitalisaation vaikutus itsemääräämisoikeuteen to.ics
Keskustelun periaatteet
- Samaan aikaan on käynnissä viisi eri keskusteluryhmää. Jokainen ryhmä toimii omassa Teamsissa.
- Jokaisessa ryhmässä on valmiina paikalla kirjuri keskustelun ydinkohtien kirjaamista varten. Kirjuri kirjaa keskustelun ydinkohdat Miro-työskentelyseinälle kaikkien nähtäville.
- Keskustelut alkavat kello 13 ja päättyvät viimeistään kello 14.
- Voit valita vapaasti mihin ryhmään tai ryhmiin osallistut.
- Voit halutessasi osallistua keskusteluun tai tulla vain kuuntelemaan.
- Voit halutessasi vaihtaa ryhmää, vaikka keskustelut ovat käynnissä.
Kaikki paikallaolijat ovat oikeita henkilöitä osallistumaan keskusteluun, sillä kiinnostus osallistua on osoitus siitä, että asia on tärkeä.
Keskustelun havaintojen läpikäynti
- Pääset lukemaan oman ja muiden ryhmien tekemiä muistiinpanoja suoraan Miro-taululla.
- Jokaisen ryhmän keskustelun pääkohdat esitellään kootusti keskiviikkona Digitaitoviikon striimissä.
Keskiviikko 10.5.2023 klo 9–14
Digiajan työelämässä menestytään rohkeudella
Katso keskiviikon 10.5. tallenne
Työelämän toimintaympäristö muuttuu ennätyksellisellä vauhdilla. Jatkuva rohkeus opetella
uusia taitoja varmistaa ammattitaidon, jolle riittää kysyntää. Fiksu työnantaja paitsi kannustaa ja rohkaisee, tarjoaa keinot ja aikaa uuden opetteluun. Oma aktiivisuus auttaa!
- Keskiviikkona keskustelemme muun muassa siitä, mitä on riittävä digiosaaminen ja mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta. Kuulemme myös millaisia ovat tulevaisuuden työelämän digitaidot.
- Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen sekä Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n kanssa.
- Verkkolähetys klo 9–11 ja teemakeskustelut (Teams) klo 13–14.
Verkkolähetyksen ohjelma kello 9–11
Mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta, ja mitä väliä sillä on?
- Mitä tiedämme suomalaisten suhtautumisesta jatkuvaan oppimiseen? Mitä esteitä oppimisen tiellä on, ja miten voimme näitä esteitä selättää?
- Puhujana Milma Arola, projektipäällikkö, Jatkuvan oppimisen palvelukeskus Jotpa
Tulevaisuuden työelämän digitaidot
- Minkälaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan? Puheenvuorossa kuulemme, miten uusiin osaamistarpeisiin voidaan varautua, ja miten näihin voidaan vastata nykypäivän koulutusta ja kasvatusta kehittämällä.
- Puhujana Maria Clavert, opetusneuvos, Opetushallitus
Digirohkeutta vahvistamalla intoa digitaitojen oppimiseen
- Keskustelemme puheenvuorojen aikana nousseista aiheista
- Keskustelijoina Milma Arola ja Maria Clavert sekä päivän juontajat Mirva Gullman ja Mika Lillman.
Yleistä keskusteluista:
- Keskusteluja käytiin neljässä teemassa.
- Osallistujia keskusteluissa oli yhteensä 44
- Keskustelut järjestettiin yhteistyössä.
Työtä varten hankittu digiosaaminen
- Myös "siviilissä" kerätty digiosaaminen syöttää työelämän osaamiseen - aina ei tunnisteta että itseasiassa harjoittelen työssäni tarvittavia taitoja
- Työn sisällöt ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan, mutta niihin tarvittavia digitaitoja ei tuoda riittävästi esiin. Organisaatioissa tulisi tunnistaa millaisia digitaitoja työtehtävissä vaaditaan. Tämän jälkeen esimerkiksi kehityskeskusteluissa voitaisiin yhdessä tunnistaa missä taidoissa on tarvetta osaamisen kehittämiseen, suunnitella miten osaaminen saavutetaan ja varata siihen aikaa.
- Esteitä opiskelulle voivat olla myös erilaiset oppimiseen liittyvät haasteet. Jokainen tarvitsee oman tasoista oppimisen mahdollisuutta (selkokieli, apuvälineet yms.)
Työssä kertyvä digiosaaminen
- Digivälineiden ja -taitojen käyttö on luonnollinen osa työtä. Osaaminen on kehittynyt usein pitkän aikavälin kuluessa eikä omaa digiosaamista kaikilta osin tunnisteta.
- "Ne tekee, jotka osaa." Digitaitavammat kollegat hoitavat toisinaan asioita heikommat digitaidot omaavien puolesta. Organisaatioissa tarvitaan tilaa ja suunnitelmallisuutta uusien taitojen oppimiselle ja jokaisen työntekijän osaamisen kehittymiselle.
- Osaamisen jakaminen ja vahvuuksien tunnistaminen työyhteisössä on tärkeää. Digimentoreiden tai muuten digiasioista motivoituneiden työntekijöiden avulla on luotu konkreettisia malleja digitaitojen tukemiseksi työyhteisöissä.
Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden digiosaaminen
Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n kanssa.
- Digitaitojen opettelemiseen voi olla korkea kynnys, jos taidoista ei ole nähtävillä heti suoraa hyötyä. Esimerkiksi töissä tarpeellisten digitaitojen opetteleminen vapaa-ajalla ja työnhaun aikana ei välttämättä motivoi, sillä taidot eivät tule välittömästi käyttöön. Käyttämättömät taidot myös unohtuvat nopeasti. Voi olla myös vaikeaa tunnistaa, mikä on oma digiosaamisen taso ja minkälaisia taitoja pitäisi vielä harjoitella.
- Kaikilla ei ole omaa laitetta, sillä monen työelämän ulkopuolella olevan taloudellinen tilanne voi olla heikko. Turvallisia ja kiireettömiä paikkoja omien asioiden hoitoon diginä pitäisi olla tarjolla laajemmin. Esimerkiksi etälääkärin vastaanotolle tai työhaastatteluun ei kirjaston aulasta voi osallistua.
- Työelämän ulkopuolella olevat ovat moninainen joukko. Syynä työelämän ulkopuolella olemiseen voi olla ikä, terveydentila tai elämäntilanne. Kaikki työelämän ulkopuolella eivät ole digitaidottomia. Osa voi olla hyvinkin digitaitoisia, mutta esimerkiksi Suomen kielen osaamisen puute estää suomenkielisten digipalveluiden käytön. Esimerkiksi englanninkielisille, korkeammin koulutetuille suunnatuille työnhakukursseille olisi kysyntää.
Digiosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
- Yksi hyvä tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista on digitaaliset osaamismerkit. Niitä hyödynnetään jo laajasti ja niistä saatu palaute on ollut positiivista.
- Työpaikoilla on paljon digiosaamista mutta sitä ei ole tehty näkyväksi. Sen tunnistaminen ja oppimisen kulttuurin luominen työyhteisössä voisi edesauttaa henkilöstön osaamisen kehittymistä. Vertaistuki ja erilaisten oppimisen muodot tulisi myös huomioida.
- Digitaitojen ja digirohkeuden kehittämisessä usko omiin taitoihin ja oppijaidentiteetti voivat olla esteenä. Jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen voisi vaikuttaa tähän positiivisesti.
Keskustelujen teemat
- Työssä kertyvä digiosaaminen
- Valtaosa työssä tarvittavasta osaamisesta kertyy työssä, työtä tekemällä. Miten voimme tukea tekemällä oppimista ja itsenäistä uuden opettelua? Miten voimme tehdä työssä kertyneen osaamisen näkyväksi? Keskustelun kirjurina Mika Lillman, Digi- ja väestötietovirasto
- Valtaosa työssä tarvittavasta osaamisesta kertyy työssä, työtä tekemällä. Miten voimme tukea tekemällä oppimista ja itsenäistä uuden opettelua? Miten voimme tehdä työssä kertyneen osaamisen näkyväksi? Keskustelun kirjurina Mika Lillman, Digi- ja väestötietovirasto
- Työtä varten hankittu digiosaaminen
- Suomalaiset ovat kouluttautumismyönteistä kansaa, ja osallistuvat mielellään opintoihin, koulutuksiin ja kursseille - joskus intoa olisikin enemmän kuin mahdollisuuksia. Millaisia esteitä opiskelulle voi tulla vastaan? Miten voimme näitä esteitä selättää? Keskustelun kirjurina Marika Tähti, Digi- ja väestötietovirasto
- Suomalaiset ovat kouluttautumismyönteistä kansaa, ja osallistuvat mielellään opintoihin, koulutuksiin ja kursseille - joskus intoa olisikin enemmän kuin mahdollisuuksia. Millaisia esteitä opiskelulle voi tulla vastaan? Miten voimme näitä esteitä selättää? Keskustelun kirjurina Marika Tähti, Digi- ja väestötietovirasto
- Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden digiosaaminen
- Digitalisaatio etenee vauhdilla, ja työelämään kohdistuu myös muita perustavanlaisia muutoksia. Miten voimme varmistaa, että työelämän ulkopuolelle jääneiden osaaminen pysyy työelämän tarpeiden tasalla? Keskustelun kirjurina Anette Puolakka, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry
- Digitalisaatio etenee vauhdilla, ja työelämään kohdistuu myös muita perustavanlaisia muutoksia. Miten voimme varmistaa, että työelämän ulkopuolelle jääneiden osaaminen pysyy työelämän tarpeiden tasalla? Keskustelun kirjurina Anette Puolakka, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry
- Digiosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
- Digiosaaminen on moninainen kokonaisuus, jota on vaikea tunnistaa ja mitata. Jotta osaamista voidaan kehittää, olisi kuitenkin hyvä pystyä kartoittamaan osaamisen nykytilaa. Miten voimme tunnistaa ja tunnustaa työikäisten digiosaamisen tasoa? Keskustelun kirjurina Marja Juhola, Opetushallitus
- Digiosaaminen on moninainen kokonaisuus, jota on vaikea tunnistaa ja mitata. Jotta osaamista voidaan kehittää, olisi kuitenkin hyvä pystyä kartoittamaan osaamisen nykytilaa. Miten voimme tunnistaa ja tunnustaa työikäisten digiosaamisen tasoa? Keskustelun kirjurina Marja Juhola, Opetushallitus
Keskustelun periaatteet
- Samaan aikaan on käynnissä neljä eri keskusteluryhmää. Jokainen ryhmä toimii omassa Teamsissa.
- Jokaisessa ryhmässä on valmiina paikalla kirjuri keskustelun ydinkohtien kirjaamista varten. Kirjuri kirjaa keskustelun ydinkohdat Miro-työskentelyseinälle kaikkien nähtäville.
- Keskustelut alkavat kello 13 ja päättyvät viimeistään kello 14.
- Voit valita vapaasti mihin ryhmään tai ryhmiin osallistut.
- Voit halutessasi osallistua keskusteluun tai tulla vain kuuntelemaan.
- Voit halutessasi vaihtaa ryhmää, vaikka keskustelut ovat käynnissä.
Kaikki paikallaolijat ovat oikeita henkilöitä osallistumaan keskusteluun, sillä kiinnostus osallistua on osoitus siitä, että asia on tärkeä.
Keskustelun havaintojen läpikäynti
- Pääset lukemaan oman ja muiden ryhmien tekemiä muistiinpanoja suoraan Miro-taululla.
- Jokaisen ryhmän keskustelun pääkohdat kootaan kirjalliseen koosteeseen, joka julkaistaan dvv.fi/digituki -sivustolla.
Perjantai 12.5.2023 klo 9.30–11 (hybriditilaisuus)
Digi ensin, mutta ei yksin
Perjantain ohjelman tallenne
Yhteiskunnan on osattava rakentaa ihmiskeskeisiä palveluita ja ympäristö, joka kannustaa jatkuvaan, ennakkoluulottomaan kehittämiseen ja digirohkeuteen. Jos palvelut eivät toimi, niiden käyttöä ei voi edellyttää. Tulevaisuutta pitää rakentaa digi edellä ja riittävästi haasteissa tukien.
Digitaitoviikon päättää perjantain 12.5. hybriditilaisuus, jonka aiheena on Digi ensin, mutta ei yksin. Perjantain tilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa jaetaan Digitukiteko-tunnustus. Ohjelmaan voi osallistua myös paikan päällä.
Aamupäivän aikana ihmiskeskeistä digitalisaatiota, yhdenvertaisuutta ja digin ensisijaisuutta meille avaavat Annette Hotari (DVV), Risto Kaikkonen (Solita), Pauliina Seppälä (Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI), Jussi Tolvanen (DNA) ja Marika Schaupp (Futurice).
Ohjelma
klo 8.30 alkaen Tiedekulmassa aamupala ja verkostoitumista
klo 9.30 alkaen
- Olemmeko valmiita digin ensisijaisuuteen?
Minna Piirainen, johtava asiantuntija, DVV
- Mikä jarruttaa organisaatioiden ihmiskeskeistä kehitystä?
Annette Hotari, johtava asiantuntija, DVV
Risto Kaikkonen, terveysliiketoiminnan johtaja, Solita
- Digi ensin, mutta ei yksin -paneelikeskustelu
Jussi Tolvanen, toimitusjohtaja, DNA
Pauliina Seppälä, ilmiöittäjä ja viestijä, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Marika Schaupp, vanhempi strategia- ja kulttuurikonsultti, Futurice
- klo 10.40: Digitukiteko-tunnustuksen jako
- klo 11.00: Tilaisuus ja Digitaitoviikko päättyy
Ota Olemme mukana Digitaitoviikolla ja Digirohkeuslupaus -kuvat käyttöön!
Digitaitoviikkoon osallistuvat organisaatiot voivat käyttää omassa viestinnässään tuottamiamme valmiita some- ja verkkosivubannereita.
Voit ladata bannerit alta.
Digitaitoviikko on vuosittain järjestettävä digiosaamisen teemaviikko. Viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota vaihtuviin, digiosaamisen kannalta ajankohtaisiin teemoihin.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Ulkomaalaisen opiskelijan rekisteröinti
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö