Negatiivinen asenne
Negatiivinen asenne tarkoittaa sitä, että erilaiset kielteiset tunteet, oletukset ja aikeet vaikuttavat henkilön käyttäytymiseen.
Digitaalisuuteen tai uusien digitaitojen oppimiseen negatiivisesti suhtautuva henkilö välttelee tai kyseenalaistaa uuden oppimista. Usein syynä ovat aikaisemmat kokemukset tai kielteiset tunteet.
Henkilön oma motivaatio ja asenne voivat ruokia ikäihmisillä negatiivista asenneta ikäihmisillä. Ikäihmisellä saattaa olla kaipuu entisiin aikoihin, jolloin asiointi oli heistä selkeämpää, kun asiat hoidettiin puhumalla ja henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisessa asioinnissa eteen tulleet kimurantit tilanteet saatiin saman tien hoidettua, eikä erillistä asiointitukea tarvinnut etsiä.
Haasteet laiteosaamisessa tai palveluiden käytössä voivat näkyä myös negatiivisena asenteena. Voi olla vaikeaa myöntää ääneen, että ei itse ymmärrä tai osaa käyttää laitteita, mitä muut ympärillä olevat ihmiset käyttävät sujuvasti. Kun laitteiden ja palveluiden käyttäminen tuottaa haasteita, voi käyttäjä kokea jäävänsä yhteiskunnassa ulkopuolelle. Se lisää negatiivista asennetta. Myös toisten ihmisten vähättelevä tai negatiiviseen asenteeseen kannustavat asenne voi ruokkia ikäihmisten omaa negatiivista asennetta. Muiden ikäihmisten kokemat positiiviset kokemukset sitä vastoin ruokkivat rohkeutta lähteä kokeilemaan ja yrittämään.
Kokemattomuus onkin monesti se, mikä nostaa negatiivisen asenteen esille. Kokemattomuus ei ole henkilön syy. Se yleensä syntyy kiireen ja heikosti toteutetun käyttöopastuksen seurauksena. Kun henkilö ajautuu tilanteeseen, jossa hän ei tiedä mitä tekisi tai miten toimisi, hän alkaa tuntea itsensä osaamattomaksi ja kokemattomaksi. Tämä puolestaan johtaa häpeän tunteisiin tai siihen, että henkilö alkaa pitää itseään tyhmänä. Syntyy kova arvovaltakysymys: kerronko osaamattomuuteni vai peitänkö sen julkisuudelta.
Ikäihmisten kannustaminen, kokeilemaan rohkaiseminen ja positiivisten hyötyjen esille tuominen ovat digitukitilanteissa tärkeää.
Negatiivista asennetta aiheuttavat ikäihmisille seuraavat asiat:
- Motivaatio ja asenne
- Palveluiden käyttö
- Laitteiden käyttö
- Aiemmat kokemukset
- Kokemattomuus
Mitä digitukijalta edellytetään?
Ohjattu digituki lisää ikäihmisten sosiaalisia suhteita
Ikäihmiset hakeutuvat mieluiten saamaan henkilökohtaista digitukea, jossa heillä on mahdollisuus tavata muita ihmisiä. Sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset hyödyt ovatkin osittain yksi motivaattori miksi ikäihmiset hakeutuvat digituen pariin.
Digitukijan on tärkeä kiinnittää huomiota turvalliseen toimintaan ja selkeään kieleen. Myös asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn vaikutukset digin käyttöön ja oppimiseen on huomioitava.
Ikäihmisten kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:
Digitukijan tulee hallita ihmisten kohtaamiseen ja asiakkaan ohjaamiseen liittyvät perustaidot. Ohjaus on ammatillista vuorovaikutusta, jossa digitukija ohjaa asiakastaan. Ohjaukseen liittyy olennaisesti muun muassa aktiivinen kuuntelu, sanotun toistaminen, selkiinnyttäminen, kysyminen ja tuen antaminen.
Digitukijan tulisi tunnistaa asiakaskunnalleen olennaiset palvelut ja verkostot, joihin hän voi tarvittaessa ohjata asiakkaan. Tässä auttaa se, että digitukija hahmottaa mistä tuesta, tiedosta tai palvelusta asiakas hyötyy eniten.
Digitukijalla tulee olla perustaidot yleisimpien puhelimien ja tietokoneiden käyttöjärjestelmistä. Digitukijalle on hyötyä myös siitä, että hän hallitsee perustaidot asiakkailleen keskeisistä ohjelmistoista ja palveluista. On hyvä ”oppia” tunnustamaan omat taitorajat ja tuntemaan verkostot, joilla omaa osaamista voi pitää yllä.
Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.
Digitukijan on hyvä tuntea oman alueensa keskeiset toimijat ja yhteiskunnan rakenteet. Mitkä palvelut liittyvät tuettavan tilanteeseen ja mistä digitukija itse voi kysyä apua tai minne hän voi ohjata asiakkaan, jos omat taidot eivät riitä.
Tiedon hakeminen on erilaisten asioiden selvittämistä ja hoitamista. Tiedonhakutaitoja tarvitaan monessa digitukijan työtehtävässä. Digitukijalla on tärkeä olla hyvät tiedonhakutaidot. Digitukijan on hyvä tietää, mitä kanavia voi käyttää tiedon hakemiseen. Tietoa on paljon saatavilla, joten on tärkeää vertailla eri lähteistä löydettyä tietoa. On myös osattava arvioida tiedon luotettavuutta ja sitä, onko tieto ajantasaista?
Digitukijan toivotaan hallitsevan ymmärrettävän kielen perusteet. Hyvä kielenkäyttö edellyttää kolmea asiaa: tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Asiallisuus viittaa puheen sävyyn ja asiakkaan kunnioittamiseen. Selkeä kieli koostuu hahmotettavista sanoista ja lyhyistä lauseista. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään mistä puhutaan. Ymmärrettävä kieli liittyy ajatteluun. Se lähtee liikkeelle kuulijalle tutusta ja johdattaa uuteen. Ohjaustilanteessa tulisi välttää epämääräisyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja.
Jos digitukija toimii asiakkaiden kanssa, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, on tärkeää, että tukija tuntee yleisimmät apuvälineet ja niiden hyödyt digitaalisessa ympäristössä. Erilaisten tukilaitteiden ja -välineiden perustaidot ja niiden tuoma hyöty on hyvä harjoitella, jotta osaa suositella niitä myös asiakkaille. On myös hyvä tiedostaa, että tukitilanne saattaa vaatia hieman enemmän aikaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä on haasteita.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö