Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen 

Tällä sivulla kerromme, milloin käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan poissa olevalle henkilölle tai henkilölle, joka tulee omistamaan tiettyä omaisuutta vasta tulevaisuudessa. 

Poissa olevan henkilön etujen valvominen  

Poissa oleva henkilö tarkoittaa ihmistä, jonka olinpaikkaa ei tiedetä eikä sitä saada selvitettyä, vaikka hänet täytyisi tavoittaa tietyn asian hoitamiseksi.  

Tavoittamisen syynä voi olla esimerkiksi se, että hän on tullut kuolinpesän osakkaaksi. Jos henkilöä ei tällöin tavoiteta, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja, joka valvoo hänen etuaan kuolinpesässä. Jos henkilö lisäksi saa esimerkiksi perinnönjaossa omaisuutta, edunvalvoja voi tarvittaessa tehdä siihen liittyviä päätöksiä. 

Käräjäoikeus voi määrätä poissa olevalle henkilölle edunvalvojan, jos 

  • kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa tai hänen olinpaikkaansa tiedetä. 
  • kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillinen tai testamentinsaaja voi valvoa oikeuttaan. 
  • muutoin on tarpeen, että poissa olevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan. 

Omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen 

Lahjakirjassa tai testamentissa voidaan lahjoittaa omaisuutta henkilölle, joka ei voi hoitaa sitä tuolla hetkellä itse. Tällöin henkilö tarvitsee käräjäoikeuden määräämän edunvalvojan hoitamaan kyseistä omaisuutta. 

Lahjoittaja tai testamenttaaja voi myös nimetä kyseisen edunvalvojan lahjakirjassa tai testamentissa. Esimerkiksi alaikäiselle lapsenlapselleen omaisuuttaan lahjoittava isovanhempi saattaa haluta, että omaisuutta hoitaa alaikäisyyden aikana joku muu kuin alaikäisen edunvalvojana toimiva huoltaja. Tällöinkin käräjäoikeus päättää hakemuksen perusteella, onko uusi edunvalvoja tarpeen. 

Käräjäoikeus voi määrätä lahjakirjassa tai testamentissa nimetyn henkilön edunvalvojaksi, jos 

  • omaisuuden hoitaminen tällä tavoin on omaisuuden saajan edun mukaista ja 

  • lahjoittajalla on hyväksyttävä peruste, miksi omaisuus tulisi määrätä muun kuin saajalla jo olevan edunvalvojan hoidettavaksi. Jos voidaan olettaa, että edunvalvojien erilaiset näkemykset vaikeuttavat omaisuuden käyttämistä päämiehen hyväksi, käräjäoikeus ei määrää uutta edunvalvojaa. 

Asiaan liittyvät lait 

Laki holhoustoimesta (442/1999)

Tarvitsetko apua?

Suomenkielinen puhelinpalvelu  0295 536 256.

Ruotsinkielinen puhelinpalvelu  0295 536 305.

Palveluajat:

  • ma 9–15
  • ti–pe 9–12

Chat-palvelumme on käytössä näillä sivuilla arkisin kello 12–15.