Negatiivinen asenne

Negatiivinen asenne tarkoittaa sitä, että erilaiset kielteiset tunteet, oletukset ja aikeet vaikuttavat henkilön käyttäytymiseen.

Digitaalisuuteen tai uusien digitaitojen oppimiseen negatiivisesti suhtautuva henkilö välttelee tai kyseenalaistaa uuden oppimista. Usein syynä ovat aikaisemmat kokemukset tai kielteiset tunteet.

Negatiivisen asenteen taustalla on usein aikaisempia huonoja kokemuksia tai digitaalisuuteen liittyviä vääriä käsityksiä. Tuettavalla voi olla aikaisempia huonoja kokemuksia esimerkiksi laitteiden hajoamisesta, huijatuksi tulemisesta tai omasta osaamattomuudesta. Huonoja kokemuksia on voinut kertyä myös itse digituesta. Jos digituessa ei ole kyetty aikaisemmin vastaamaan asiakkaan avuntarpeeseen, ei sinne varmasti haluta hakeutua tulevaisuudessakaan.

Monet henkilökohtaiset tunteet muuntuvat negatiiviseksi asenteiksi ja motivaation puutteiksi. Taustalla voi olla erilaisia pelkoja. Pelätään omaa epäonnistumista tai laitteiden rikki menemistä. Saatetaan myös kokea häpeää siitä, kun ei ole taitoja tai osaamista toimia digitaalisissa ympäristöissä. Häpeää voidaan kokea myös siitä, että laitteet puuttuvat tai ne toimivat huonosti. Taloudellinen tilanne estää usein uusien laitteiden hankkimisen. Tässä tilanteessa avun pyytäminen ja hakeminen voi tuntua haastavalta.

Merkitystä on myös annettavan digituen laadulla. Osataanko digituessa auttaa ja tukea asiakasta? Myös digitukijan omat asenteet vaikuttavat: miten digitukija itse suhtautuu digitaalisiin toimintoihin. Jos digitaalisuus nähdään vain riskeinä, uhkina tai mahdollisena lisätyönä, voi tämä ajattelutapa siirtyä myös digituettavaan.

Seuraavat asiat aiheuttavat negatiivista asennetta henkilöillä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa:

Aiemmat kokemukset
Motivaatio ja asenne
Virheiden pelko
Taloudellinen tilanne
Digituen laatu

Mitä digitukijalta edellytetään? Tunne palveluverkosto ja muista selkeä kieli!

Tunne palveluverkosto

Syrjäytymisvaarassa olevien kanssa toimivalla digitukijalla tulee olla perustiedot keskeisimmistä palveluista ja palveluverkostoista, joita syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille on tarjolla. Monet digitukikysymykset liittyvät näissä palveluissa tapahtuviin asioihin.

Tunne laitteet ja ohjelmistot

Tämän lisäksi tukijalla on hyvä olla perustiedot eri laitejärjestelmistä, -ohjelmistoista ja digiturvaan liittyvistä kysymyksistä. On hyvä olla perillä myös siitä, mistä laitteita saa tarvittaessa hankittua. Kaikkea ei tarvitse itse tietää, mutta tietoisuus siitä, mistä apua ja tukea tarvittaessa saa, on avuksi. Kukaan digitukija ei voi ratkaista kaikkia digitaalisia haasteita, vaan yhteistyötä tarvitaan aina.

Muista selkeä kieli

Kun tuet syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä, muista aina käyttää selkeää kieltä. Digitukijan tulee varmistaa, että ohjattava henkilö varmasti ymmärtää, mitä tukitilanteessa tapahtuu.

Rauhoita tilanne ja etene tuettavan tahtiin

Tukitilanteiden tulee myös olla rauhallisia ja kiireettömiä. Tuessa on hyvä lähteä niistä asioista, jotka tuettava itse kokee merkitykselliseksi. Tämä lisää motivaatiota ja kiinnostusta digilaitteita sekä niiden käyttöä kohtaan.

Digituki etenee aina tuettavan tarpeiden mukaan. Tuettava päättää myös sopivan etenemistahdin.

Asioiden oppiminen voi viedä aikaa ja digitukijalta vaaditaan kärsivällisyyttä.

Syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:

Digitukijan toivotaan hallitsevan ymmärrettävän kielen perusteet. Hyvä kielenkäyttö edellyttää kolmea asiaa: tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Asiallisuus viittaa puheen sävyyn ja asiakkaan kunnioittamiseen. Selkeä kieli koostuu hahmotettavista sanoista ja lyhyistä lauseista. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään mistä puhutaan. Ymmärrettävä kieli liittyy ajatteluun. Se lähtee liikkeelle kuulijalle tutusta ja johdattaa uuteen. Ohjaustilanteessa tulisi välttää epämääräisyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja.

Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.