Edunvalvontavaltuutusten määrä on voimakkaassa kasvussa – ennakkoon laadittu valtakirja on kaikille monin tavoin helpompi
Vahvistettujen edunvalvontavaltakirjojen määrä on viiden vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2015 Digi- ja väestötietovirasto vahvisti noin 1 500 valtakirjaa, kun vuonna 2020 valtakirjoja vahvistettiin jo yli 4 600. Digi- ja väestötietovirasto toivoo, että edunvalvontavaltakirjan suosio kasvaa.
”Edunvalvontavaltakirjan soisi olevan jokaisen suomalaisen asiakirjojen joukossa, sillä se on kaikille monin tavoin sujuvampi vaihtoehto kuin perinteinen edunvalvonta”, kertoo johtaja Tom Marsti Digi- ja väestötietovirastosta.
Edunvalvontavaltakirja ei ole vain ikääntyvien asia. Sen voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. ”Koskaan ei ole liian aikaista tehdä edunvalvontavaltakirjaa, sillä elämä voi muuttua äkillisesti. Toimintakyvyn vievä onnettomuus tai sairaus ei katso ikää”, Tom Marsti Digi- ja väestötietovirastosta korostaa.
Säilytät itsemääräämisoikeutesi
”Kun laadit edunvalvontavaltuutuksen ennakkoon, voit itse sopia, kuka tai ketkä asioitasi hoitaa, jos menetät toimintakykysi”, kertoo Marsti.
Edunvalvontavaltakirjassa voit kertoa, miten toivot talousasioitasi hoidettavan ja antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita esimerkiksi omaisuutesi myyntiin tai varojesi käyttämiseen.
”Lisäksi voit sopia muista sinulle tärkeistä asioista, kuten mitä toivomuksia sinulla on terveydenhoidollesi tai vaikkapa sukulaistesi merkkipäivien huomioimiseen.” Tällaisia asioita perinteisessä edunvalvonnassa ei välttämättä huomioida.
Läheisille helpompi ja nopeampi vaihtoehto
Läheisille edunvalvontavaltuutus on monin tavoin kevyempi ja nopeampi vaihtoehto. ”Kun omat toiveet on selkeästi sovittu ja kirjattu, läheisten ei tarvitse niitä arvuutella. Valtuutetun ei myöskään tarvitse anella lupia tai tehdä tiliä vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle”, listaa Marsti valtakirjan etuja.
Valtuutettu voi ryhtyä hoitamaan valtakirjassa sovittuja asioita kuten pankkiasioita ja sopimuksia, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistanut valtakirjan. Vahvistamista varten Digi- ja väestötietovirasto tarvitsee alkuperäisen valtakirjan lisäksi lääkärintodistuksen siitä, että henkilö ei vuoksi kykene hoitamaan asioitaan itse. Digi- ja väestötietovirastossa käsittely kestää yleensä kahdesta kolmeen kuukautta.
Jos henkilöllä ei ole edunvalvontavaltuutusta, eikä hän kykene itse enää hakemaan itselleen edunvalvojaa, edunvalvojan määrääminen kestää pidempään. Ensin Digi- ja väestötietovirasto selvittää edunvalvonnan tarpeen saamansa ilmoituksen perusteella. ”Edunvalvontahakemuksen käsittely vie Digi- ja väestötietovirastossa keskimäärin kuusi kuukautta. Tämän jälkeen asia siirtyy käräjäoikeudelle”, kertoo Marsti.
Edunvalvontavaltakirjalla valtuutetun henkilön tulee tehtävänsä alussa toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo. Edunvalvontavaltakirjoissa ei kuitenkaan yleensä edellytetä vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle annettavaa vuositiliä kuten perinteisessä edunvalvonnassa. Usein valtuuttajalle riittää se, että valtuutettu antaa päätöstilin tehtävänsä päättyessä. Jos valtuutetun toiminnasta herää epäilyksiä, Digi- ja väestötietovirasto voi pyytää valtuutettua tekemään tiliä tehtävänsä hoitamisesta.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa
Valtakirjan laatimisessa Marsti suosittelee käyttämään asiantuntijaa kuten asianajotoimistoa. Digi- ja väestötietovirasto ei tarjoa valmista mallipohjaa valtakirjalle. ”Erilaisia malliasiakirjoja löytyy monilta verkkosivuilta, mutta ne eivät välttämättä ota huomioon kunkin yksilöllistä tilannetta.”
Kun valtakirja on laadittu, se kannattaa laittaa talteen sovittuun paikkaan, josta se on tarpeen tullen käytettävissä. ”Digi- ja väestötietovirastoon valtakirja toimitetaan vasta, jos se tulee vahvistaa valtuuttajan toimintakyvyn menettämisen vuoksi”, Marsti kertoo.
Pähkinänkuoressa
-
Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa edunvalvontavaltakirjat, käsittelee edunvalvontahakemukset sekä toimii edunvalvontaa valvovana viranomaisena.
-
Toukokuun loppuun mennessä voimassa on noin 13 500 edunvalvontavaltakirjaa. Perinteisen edunvalvonnan piiriin kuuluu noin 75 000 suomalaista.
-
Ennakkoon laadittujen valtakirjojen määrä ei ole tiedossa, sillä Digi- ja väestötietovirastolle valtakirja lähetetään vasta vahvistamisen yhteydessä.
-
Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan marraskuussa 2007.
- Privatpersoner
- Handläggningstiderna vid kundtjänsten för privatpersoner
- Äktenskap och parförhållande
- Att få eller adoptera barn
- Namnärenden
- Flytt
- Förmyndarskap
- Livsförändringar utomlands
- Flyttning i utlandet
- Registrering i Finland av ett barn som fötts utomlands
- Äktenskap som ingåtts utomlands
- Partnerskap som registrerats utomlands
- Skilsmässa som beviljats utomlands
- Namn som ändrats utomlands
- Könstillhörighet som fastställts utomlands
- Dödsfall utomlands
- Registrering av medborgarskap
- Bevarande av finskt medborgarskap
- Legalisering av utländska handlingar
- Inlämnande av utländska dokument till Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
- Utlänning i Finland
- Registrering av utlänningar
- Registrering av utländska studerande
- Hemkommun
- Anvisningar till dig som kommer till Finland från Ukraina
- Guiden för arbetstagare
- Expressfil för specialsakkunniga och tillväxtföretagare
- Legaliseringsanvisning
- Inlämnande av utländska dokument
- Utlänningars flytt till Finland, inom Finland och från Finland
- Val och rösträtt
- Suomi.fi-webbtjänst
- Medborgarcertifikat och elektronisk identitet
- Registrering av anmälan om gåva
- Intyg från befolkningsdatasystemet
- Kontroll av egna uppgifter -service
- Medborgarinitiativ
- Personuppgifter i befolkningsdatasystemet
- Personbeteckning
- Utlämning av uppgifter ur befolkningsdatasystemet
- Spärrmarkering
- Övervakning och loggföring av användningen av informationen i befolkningsdatasystemet
- Fastställande av annan könstillhörighet
- Utträde ur och inträde i ett religionssamfund
- Förbud mot utlämning av personuppgifter
- Ändring av ett registrerat partnerskap till äktenskap
- Utlämning av uppgifter ur befolkningsdatasystemet
- Byggnads- och lägenhetsuppgifter i befolkningsdatasystemet
- Adresstjänst
- Medborgarrådgivning
- Tjänster av notarius publicus
- Bestyrkande av köp
- Dödsfall och bouppteckning
- Digitalt stöd för medborgare
- Blanketter
- Organisationer
- Certifikat och kort
- Befolkningsdatatjänster för organisationer
- Den offentliga förvaltningens urvals- och uppdateringstjänst
- Informationstjänster inom den privata sektorn
- BDS-ändringsgränssnittet
- Ändringsdatatjänsten
- BDSförfrågan-gränssnittet
- Webbapplikationen för BDSförfrågan
- BDSförfrågans urvalstjänster
- Revidering av personbeteckningen
- Förutsättningar för att använda befolkningsuppgifter
- Magistratregistrens söktjänster
- Upprätthållande av befolkningsdatasystemet
- Suomi.fi-tjänster
- Tjänster som främjar digitaliseringen
- Digistöd
- Förnyelse av den digitala identiteten
- Tjänster för digital säkerhet
- Tjänster av notarius publicus
- Bestyrkande av köp
- Vigselrätt
- E-tjänster
- Finnish Authenticator -identifieringstjänsten
- Anvisningar för välfärdsområdena
- Registerutdrag
- Om myndigheten
- Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
- Jobba med oss
- Kommunicera elektroniskt med oss
- Kontakt
- Aktuellt
- Automatiskt avgörandeförfarande
- Kvalitetspolicy
- Likabehandlingsplan för kunder
- Dataskydd
- Befolkningsdatasystemet
- Till medier
- Broschyrer och publikationer
- Projekten
- Förutseende och forskningssamarbete