Hyppää sisältöön

Edunvalvontavaltuutusten määrä on voimakkaassa kasvussa – ennakkoon laadittu valtakirja on kaikille monin tavoin helpompi

16.6.2021 10.00
Tiedote

Vahvistettujen edunvalvontavaltakirjojen määrä on viiden vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2015 Digi- ja väestötietovirasto vahvisti noin 1 500 valtakirjaa, kun vuonna 2020 valtakirjoja vahvistettiin jo yli 4 600. Digi- ja väestötietovirasto toivoo, että edunvalvontavaltakirjan suosio kasvaa.

”Edunvalvontavaltakirjan soisi olevan jokaisen suomalaisen asiakirjojen joukossa, sillä se on kaikille monin tavoin sujuvampi vaihtoehto kuin perinteinen edunvalvonta”, kertoo johtaja Tom Marsti Digi- ja väestötietovirastosta. 

Edunvalvontavaltakirja ei ole vain ikääntyvien asia. Sen voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. ”Koskaan ei ole liian aikaista tehdä edunvalvontavaltakirjaa, sillä elämä voi muuttua äkillisesti. Toimintakyvyn vievä onnettomuus tai sairaus ei katso ikää”, Tom Marsti Digi- ja väestötietovirastosta korostaa. 

Säilytät itsemääräämisoikeutesi

”Kun laadit edunvalvontavaltuutuksen ennakkoon, voit itse sopia, kuka tai ketkä asioitasi hoitaa, jos menetät toimintakykysi”, kertoo Marsti.  

Edunvalvontavaltakirjassa voit kertoa, miten toivot talousasioitasi hoidettavan ja antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita esimerkiksi omaisuutesi myyntiin tai varojesi käyttämiseen. 
”Lisäksi voit sopia muista sinulle tärkeistä asioista, kuten mitä toivomuksia sinulla on terveydenhoidollesi tai vaikkapa sukulaistesi merkkipäivien huomioimiseen.” Tällaisia asioita perinteisessä edunvalvonnassa ei välttämättä huomioida.

Läheisille helpompi ja nopeampi vaihtoehto 

Läheisille edunvalvontavaltuutus on monin tavoin kevyempi ja nopeampi vaihtoehto. ”Kun omat toiveet on selkeästi sovittu ja kirjattu, läheisten ei tarvitse niitä arvuutella. Valtuutetun ei myöskään tarvitse anella lupia tai tehdä tiliä vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle”, listaa Marsti valtakirjan etuja.  

Valtuutettu voi ryhtyä hoitamaan valtakirjassa sovittuja asioita kuten pankkiasioita ja sopimuksia, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistanut valtakirjan. Vahvistamista varten Digi- ja väestötietovirasto tarvitsee alkuperäisen valtakirjan lisäksi lääkärintodistuksen siitä, että henkilö ei vuoksi kykene hoitamaan asioitaan itse. Digi- ja väestötietovirastossa käsittely kestää yleensä kahdesta kolmeen kuukautta. 

Jos henkilöllä ei ole edunvalvontavaltuutusta, eikä hän kykene itse enää hakemaan itselleen edunvalvojaa, edunvalvojan määrääminen kestää pidempään. Ensin Digi- ja väestötietovirasto selvittää edunvalvonnan tarpeen saamansa ilmoituksen perusteella. ”Edunvalvontahakemuksen käsittely vie Digi- ja väestötietovirastossa keskimäärin kuusi kuukautta. Tämän jälkeen asia siirtyy käräjäoikeudelle”, kertoo Marsti. 

Edunvalvontavaltakirjalla valtuutetun henkilön tulee tehtävänsä alussa toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo. Edunvalvontavaltakirjoissa ei kuitenkaan yleensä edellytetä vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle annettavaa vuositiliä kuten perinteisessä edunvalvonnassa. Usein valtuuttajalle riittää se, että valtuutettu antaa päätöstilin tehtävänsä päättyessä. Jos valtuutetun toiminnasta herää epäilyksiä, Digi- ja väestötietovirasto voi pyytää valtuutettua tekemään tiliä tehtävänsä hoitamisesta.  

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa

Valtakirjan laatimisessa Marsti suosittelee käyttämään asiantuntijaa kuten asianajotoimistoa. Digi- ja väestötietovirasto ei tarjoa valmista mallipohjaa valtakirjalle. ”Erilaisia malliasiakirjoja löytyy monilta verkkosivuilta, mutta ne eivät välttämättä ota huomioon kunkin yksilöllistä tilannetta.” 
Kun valtakirja on laadittu, se kannattaa laittaa talteen sovittuun paikkaan, josta se on tarpeen tullen käytettävissä. ”Digi- ja väestötietovirastoon valtakirja toimitetaan vasta, jos se tulee vahvistaa valtuuttajan toimintakyvyn menettämisen vuoksi”, Marsti kertoo.


Pähkinänkuoressa

 

  • Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa edunvalvontavaltakirjat, käsittelee edunvalvontahakemukset sekä toimii edunvalvontaa valvovana viranomaisena.

  • Toukokuun loppuun mennessä voimassa on noin 13 500 edunvalvontavaltakirjaa. Perinteisen edunvalvonnan piiriin kuuluu noin 75 000 suomalaista. 

  • Ennakkoon laadittujen valtakirjojen määrä ei ole tiedossa, sillä Digi- ja väestötietovirastolle valtakirja lähetetään vasta vahvistamisen yhteydessä.   

  • Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan marraskuussa 2007.