Nyt valppaana! - Kyberturvallisuuden kansalaiskampanjassa annetaan ohjeita tietoverkkohuijausten tunnistamiseen

Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen, Digi- ja väestötietovirasto DVV:n ja poliisin yhteisessä Nyt valppaana! -kampanjassa opetellaan tunnistamaan internetin varjopuolia ja suojautumaan niiltä.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen, Digi- ja väestötietovirasto DVV:n ja poliisin yhteinen Nyt Valppaana! -kampanja käynnistyi tänään. Kampanja näkyy tulevina viikkoina netissä ja sosiaalisessa mediassa. Kampanjan nettisivustolle nytvalppaana.fi on koottu ohjeita, miten verkkohuijauksia voi tunnistaa sekä miten tulee toimia, jos on tullut huijatuksi. Lisäksi sivustolla neuvotaan, miten laitteet ja käyttäjätilit suojataan ja kerrotaan yleisimpien huijausten toimintatavoista.

Tietoturvaosaaminen on kaikille välttämätön kansalaistaito. Huijaustavat ja -tekniikat kehittyvät koko ajan. Rikolliset seuraavat aikaansa ja toiminta on hyvin häikäilemätöntä. Huijarit yrittävät erilaisin keinoin saada ihmisiä luovuttamaan esimerkiksi henkilökohtaisia ja arkaluonteisia tietoja itsestään, kuten pankkitunnuksia ja eri palveluissa käytettyjä salasanoja. Huijauksissa saatu rikoshyöty on vuosittain ollut useita kymmeniä miljoonia. Luvut kasvavat vuosittain.

"Kuka tahansa voi joutua huijatuksi. Vahingon tapahduttua on hyvä toimia nopeasti, jotta mahdolliset vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Kertomalla tapahtuneesta autat myös muita välttämään ikävän tilanteen ja vaikeutat rikollisten toimia", muistuttaa tietoturva-asiantuntija Matias Mesiä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Rikollisia kiinnostavat salasanat, maksukorttitiedot, pankkitunnukset ja henkilötiedot – kaikki aineksia taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Miten voit välttää huijaukset, mitä tehdä, jos tulit huijatuksi ja miten parantaa omien laitteiden tietoturvaa?

”Maailma digitalisoituu ja uusia palvelualustoja perustetaan jatkuvasti. Voimakkaassa muutoksessa kansalaisilla on paljon opeteltavaa ja tällaiseen ympäristöön rikollisen on helppoa ujuttautua mukaan tarjoamaan omia valheellisia tuotteitaan. Suojautuakseen jokaisen on harrastettava lähdekritiikkiä ja ymmärrettävä, mitä on milloinkin tekemässä", kuvaa rikosylikomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisilaitokseen hiljattain perustetusta nettipetoksiin erikoistuneesta tutkintaryhmästä.

"Tekotapoja on monia eikä yksityiskohtaista ohjetta jokaiseen tilanteeseen ole mahdollista luoda. Lähdekritiikin ja digilukutaidon kasvattamiseksi viranomaiset tuottavat kansalaisten tietoon erilaisia varoitussignaaleja, joista tulisi sellaisen kohdatessaan herätä arvioimaan, onko
kyseinen palvelu, jota olen käyttämässä, aito.", jatkaa rikoskomisario Jussi Larvanto Keskusrikospoliisista.

Nettihuijariin voi törmätä niin valeverkkokaupoissa, keskustelupalstoilla kuin sähköpostin saapuneet-kansiossa. Huijari voi yrittää tavoitella myös puhelimitse tai tekeytyä joksikin tuntemaksesi henkilöksi. Ole tietoinen yleisimmistä huijauksista ja juttele niistä myös läheistesi kanssa.

”Meidän jokaisen tulee olla entistä valppaampia sen suhteen, kuka meitä netissä lähestyy. Hyödynnäthän vahvaa tai monivaiheista tunnistautumista niissä palveluissa, joissa se on käytettävissä. Olethan varovainen etenkin palveluissa, joissa sinulta kysytään henkilötunnustasi. Muista, että viranomaiset eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksiasi tai maksukorttiesi tietoja", muistuttaa johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.

Lisätietoja:

Matias Mesiä, tietoturva-asiantuntija, Traficomin kyberturvallisuuskeskus, p. 029 534 5648 tai [email protected]

Kimmo Rousku, johtava erityisasiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto, [email protected], p. 0295 535 12

Sakari Tuominen, rikosylikomisario, Sisä-Suomen poliisilaitos, p. 0295 445 827, [email protected] (nettipetosten tutkinta)

Jussi Larvanto, rikoskomisario, Keskusrikospoliisi, p. 0295 486 954, [email protected] (nettipetokset ilmiönä)

Jussi Toivanen, viestintäpäällikkö, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus (Nyt valppaana! -kampanja), p. 0295 345 312