Soila Kortesluoma pitää huolta muuttajista – oikea osoite takaa pääsyn julkisiin palveluihin

Osoitteenmuutos voi vaikuttaa yllättävän moneen asiaan suomalaisen arjessa. Digi- ja väestötietovirastossa Soila Kortesluoma varmistaa ryhmänsä kanssa, että tieto kulkee oikein ja yhteiskunta pysyy ajan tasalla.

Muutto kuulostaa arkiselta asialta. Silti jokainen osoitteenmuutos käynnistää ketjun, joka voi vaikuttaa verotukseen, terveydenhuollon palveluihin, sosiaaliturvaan, koulupaikkoihin, jopa siihen, missä äänestät. 

Tietojen päivittäminen väestötietojärjestelmään on siis vastuullista puuhaa, joka vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin jossain vaiheessa elämää. Kotimaan muutoista vastaa Digi- ja väestötietovirastossa neljä kotimaan muuttojen ryhmää, joista yhtä Soila Kortesluoma johtaa. 

– Kun kerron työstäni, ihmiset yllättyvät miten valtavan monipuolinen, haastava, mielenkiintoinen ja vaikuttava näköalapaikka kotimaan muutot ovat, koska työmme koskettaa kaikkia, Soila toteaa.

Osoite huoneiston numeron tarkkuudella

Pohjimmiltaan kyse on yhteiskunnan toimivuudesta. 

Suomessa tehdään vuosittain 800 000 kotimaan muuttoilmoitusta. Jokainen niistä on käsiteltävä oikein ja oikeaan aikaan. Muuttaja saa uuden kotikuntansa palveluja usein vasta, kun väestörekisteri on päivitetty.

– Meidän työmme pohjalta muuttaja pääsee terveydenhuollon palveluihin tai hänen lapsensa kouluun. Vaikutamme suoraan ihmisen arkeen ja elämään.

Työ ei ole rutiininomaista, sillä tiedot voivat olla puutteellisia, ristiriitaisia tai epäselviä – ja usein ovatkin.

Syynä on Suomen poikkeuksellinen väestötietojärjestelmä, jossa osoite kirjataan huoneiston numeron tarkkuudella. Jos poikkeusolosuhteissa esimerkiksi evakuoitaisiin ihmisiä, tiedossa olisi tarkkaan, keitä missäkin asunnossa asuu.

Tätä harva muuttaja tulee ajatelleeksi, eikä siksi välttämättä ilmoita uutta osoitettaan riittävän tarkasti. Se taas lisää käsin tehtävän työn määrää ja hidastaa ilmoituksen käsittelyä.

Sesonkityön huippu loppukesästä ja vaalivuosina

Työssä on selviä sesonkeja kuukausittain ja vuosittain. Useimmat muuttavat kuun alussa tai keskellä, ja vuositasolla opiskelijoiden muutot ovat suurin sesonki, joka painottuu loppukesään ja alkusyksyyn. 

Vaalivuosina on oma huippunsa, sillä DVV:n rooli vaaleissa on merkittävä: kun väestörekisteristä kootaan äänioikeusrekisteri, kaikkien muuttoilmoitusten on oltava käsiteltyinä.  

Siis kun äänioikeusrekisterin perustamisen päivä saapuu, viimeisetkin sinä päivänä postilaatikkoon tulleet muuttoilmoitukset pitää saada hoidettua.

Tutkijapolulta hyvinvoinnilla johtajaksi

Soilan polku on kulkenut DVV:hen Kelan ja Fimean kautta, mutta lähtöpiste on melko erikoinen: hän opiskeli Itä-Suomen yliopistossa soveltavaa biotekniikkaa ja oli alun perin päätymässä tutkijaksi. 

Tutkijan arjen epävarmuus sai hänet kuitenkin pian etsimään säännöllisempiä tuloja ja työaikoja.  

– Jo opiskeluaikana menin tekemään lopputyötäni lääkealan yritykseen, mistä saatu kokemus avasi pääsyn Fimeaan myyntilupakoordinaattoriksi. Siellä pääsin ensin projektiluontoisesti mukaan prosessien kehittämiseen ja esihenkilötyöhön. Se kolahti – palveleva ja valmentava johtaminen on minun juttuni. 

Vuonna 2022 DVV:ssä oli avoinna työ, joka olisi voinut olla räätälöity Soilalle: valmentavaa johtamista ja työn kehittämistä yhteiskunnallisesti vaikuttavassa organisaatiossa. Vuoden lopussa hän pääsi käärimään hihansa. 

– Minun tärkein tehtäväni on varmistaa, että työ virtaa ja työssä on hyvä olla. Haluan johtaa työhyvinvoinnilla. Välillä kaipaamme haasteita, välillä haluamme, että työ kantaa meitä eteenpäin. Jos elämässä on vaikeaa muuten, työ voi olla sen kuntouttava osa. 

Soila kehuu oman ryhmänsä osaamista ja sanoo DVV:läisten olevan ehdottomasti parasta hänen työssään! 

– Meillä on töissä ihan uskomattoman osaavaa porukkaa, ja yhdessä pystymme tekemään ihan mitä vain. Täällä pääsen vaikuttamaan paitsi suomalaisten arkeen myös siihen, miten DVV:ssä asioita tehdään. Yhdessä löydämme parhaan tavan toimia.