Valtio selvittää vaihtoehtoja kansalaisten sähköiseen tunnistautumiseen
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Väestörekisterikeskusta kartoittamaan, onko syytä uudistaa kansalaisen vahvan tunnistamisen periaatteita. Selvitystyössä kartoitetaan vaihtoehtoja, kuinka tunnistautuminen julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää. Nykyisin tunnistautumisvälineinä ovat käytössä pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja henkilökortti.
”Yksityisen sektorin tunnisteisiin, erityisesti nettipankkitunnuksiin, tukeutuminen on ollut tähän saakka varsin toimiva ja käytännöllinen ratkaisu suomalaisille. Kynnys tutun tunnistautumistavan muuttamisesta toiseksi on korkealla. Toisaalta julkisen sektorin piikki ei voi olla auki kasvaville kustannuksille. Tämän vuoksi ryhdymme selvittämään tulevaisuuden vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on julkisen sektorin oma tunnistautumisväline”, sanoo julkisten palveluiden digitalisaatiosta vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Selvitystyö tehdään, koska nykyisin käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat osin vanhentuneita eivätkä ne tue parhaalla mahdollisella tavalla uusia sähköisen asioinnin tapoja. Samalla halutaan varmistaa, että tulevaisuudessa käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman saavutettavia ja helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille. Vahvan sähköisen tunnistamisen kilpailutuksessa tunnistamisen kustannukset ovat kohonneet valtiolle liian korkeiksi.
”On hienoa, että digitalisaatiokehityksen myötä sähköinen asiointi on yleistynyt voimakkaasti. Osa tunnistuksen nykyratkaisuista on rakennettu aikana, jolloin esimerkiksi mobiiliasiointi ei ollut vielä valtavirtaa. Nykyisten ja uusien tunnistautumisratkaisujen tulisi olla mahdollisimman laajasti ja syrjimättömästi koko väestön saatavilla ja tukea uusia asiointitapoja ja -prosesseja. Siksi on tärkeä kartoittaa, millaisella mallilla vahva tunnistautuminen sähköisiin asiointipalveluihin voidaan järjestää jatkossa”, sanoo erityisasiantuntija Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriöstä.
Tunnistusväline myös ulkomaalaisten tarpeisiin
Osana laajempaa selvitystä kartoitetaan myös, kuinka sähköisten tunnistusvälineiden valikoimaan saataisiin mukaan sellainen tunnistustapa, jota voitaisiin hyödyntää ulkomaalaisten tunnistamiseen, erityisesti Euroopan Unionin eIDAS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin maihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta.
Vuosien kuluessa myös tunnistamisen tekniikat ovat monipuolistuneet ja uusia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä enemmän.
"Kun perinteinen tunnistautuminen on perustunut ratkaisuun, joka tunnistaa aina henkilöllisyyden, voisivat jotkut asiointipalvelut tarvita tietoonsa vain esimerkiksi tiedon, onko tunnistautuja täysi-ikäinen”, havainnollistaa ylijohtaja Janne Viskari kartoitusta tekevästä Väestörekisterikeskuksesta.
Päätökset vuonna 2019
Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2019. Tämän jälkeen arvioidaan, millaisella mallilla tunnistusta lähdetään kehittämään. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi ratkaisun hankkiminen markkinoilla olevilta toimijoilta tai julkisen sektorin oman tunnistusvaihtoehdon kehittäminen.
Tunnistautumisvälineet vuonna 2019
Väestörekisterikeskus tiedotti kesäkuussa, että tunnistautuminen julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin uudistuu vuonna 2019. Tähän mennessä tehdyissä kilpailutuksissa useiden tunnistusta tarjoavien toimijoiden kustannustaso on osoittautunut valtiolle liian kalliiksi. Pankeista ainoastaan Osuuspankin ja Nordean pankkitunnuksista saatu tarjous oli taloudellisesti mahdollinen hyväksyä.
Kartoituksen rinnalla Väestörekisterikeskus on aloittanut pankkien kanssa jatkoneuvottelut, joissa selvitetään taloudelliset edellytykset pankkitunnisteiden käyttämiseen julkishallinnon tunnistamisessa myös tulevaisuudessa. Jos joidenkin pankkien kanssa ei päästä sopimukseen, on mahdollista, että näiden pankkien pankkitunnuksilla ei voi enää 1.1.2019 alkaen tunnistautua julkishallinnon palveluissa.
Vuoden 2019 alusta lähtien varmuudella käytössä olevia tunnistautumisvälineitä ovat:
- Osuuspankin ja Nordean pankkitunnisteet
- Mobiilivarmenne, jonka saa hankittua kaikilta suurilta teleoperaattoreilta (Telia, Elisa, DNA)
- Poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti (käyttö edellyttää kortin lisäksi kortinlukijaa ja kortinlukija-ohjelmistoa)
Lisätietoja
Valtiovarainministeriö, erityisasiantuntija Kimmo Mäkinen, p. 0295 530 930, etunimi.sukunimi[at]vm.fi
Väestörekisterikeskus, ylijohtaja Janne Viskari, p. 0295 535 022, etunimi.sukunimi[at]vrk.fi
Valtiovarainministeriö, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 046 923 3634, tuomas.vanhanen[at]vm.fi
- Privatpersoner
- Handläggningstiderna vid kundtjänsten för privatpersoner
- Äktenskap och parförhållande
- Att få eller adoptera barn
- Namnärenden
- Flytt
- Förmyndarskap
- Livsförändringar utomlands
- Flyttning i utlandet
- Registrering i Finland av ett barn som fötts utomlands
- Äktenskap som ingåtts utomlands
- Partnerskap som registrerats utomlands
- Skilsmässa som beviljats utomlands
- Namn som ändrats utomlands
- Könstillhörighet som fastställts utomlands
- Dödsfall utomlands
- Registrering av medborgarskap
- Bevarande av finskt medborgarskap
- Legalisering av utländska handlingar
- Inlämnande av utländska dokument till Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
- Utlänning i Finland
- Registrering av utlänningar
- Registrering av utländska studerande
- Hemkommun
- Anvisningar till dig som kommer till Finland från Ukraina
- Guiden för arbetstagare
- Expressfil för specialsakkunniga och tillväxtföretagare
- Legaliseringsanvisning
- Inlämnande av utländska dokument
- Utlänningars flytt till Finland, inom Finland och från Finland
- Val och rösträtt
- Suomi.fi-webbtjänst
- Medborgarcertifikat och elektronisk identitet
- Registrering av anmälan om gåva
- Intyg från befolkningsdatasystemet
- Kontroll av egna uppgifter -service
- Medborgarinitiativ
- Personuppgifter i befolkningsdatasystemet
- Personbeteckning
- Utlämning av uppgifter ur befolkningsdatasystemet
- Spärrmarkering
- Övervakning och loggföring av användningen av informationen i befolkningsdatasystemet
- Fastställande av annan könstillhörighet
- Utträde ur och inträde i ett religionssamfund
- Förbud mot utlämning av personuppgifter
- Ändring av ett registrerat partnerskap till äktenskap
- Utlämning av uppgifter ur befolkningsdatasystemet
- Byggnads- och lägenhetsuppgifter i befolkningsdatasystemet
- Adresstjänst
- Medborgarrådgivning
- Tjänster av notarius publicus
- Bestyrkande av köp
- Dödsfall och bouppteckning
- Digitalt stöd för medborgare
- Blanketter
- Organisationer
- Certifikat och kort
- Befolkningsdatatjänster för organisationer
- Den offentliga förvaltningens urvals- och uppdateringstjänst
- Informationstjänster inom den privata sektorn
- BDS-ändringsgränssnittet
- Ändringsdatatjänsten
- BDSförfrågan-gränssnittet
- Webbapplikationen för BDSförfrågan
- BDSförfrågans urvalstjänster
- Revidering av personbeteckningen
- Förutsättningar för att använda befolkningsuppgifter
- Magistratregistrens söktjänster
- Upprätthållande av befolkningsdatasystemet
- Suomi.fi-tjänster
- Tjänster som främjar digitaliseringen
- Digistöd
- Förnyelse av den digitala identiteten
- Tjänster för digital säkerhet
- Tjänster av notarius publicus
- Bestyrkande av köp
- Vigselrätt
- E-tjänster
- Finnish Authenticator -identifieringstjänsten
- Anvisningar för välfärdsområdena
- Registerutdrag
- Om myndigheten
- Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
- Jobba med oss
- Kommunicera elektroniskt med oss
- Kontakt
- Aktuellt
- Automatiskt avgörandeförfarande
- Kvalitetspolicy
- Likabehandlingsplan för kunder
- Dataskydd
- Befolkningsdatasystemet
- Till medier
- Broschyrer och publikationer
- Projekten
- Förutseende och forskningssamarbete