Suomi.fi-viestien käyttöönotto tehosti Kelan asiakasviestintää ja toi säästöjä

Asiakaspostin sähköistäminen on Kelassa ollut pitkään kehitetty kokonaisuus, jossa sujuvuus, toimintavarmuus ja kustannustehokkuus on pyritty sovittamaan yhteen. Kelassa asiakaspostin sähköistäminen on tuonut mukanaan sekä parempaa saavutettavuutta että tuntuvia säästöjä.

Vuoden 2026 lakimuutosten myötä viranomaisten lähettämää postia siirrytään Suomessa vastaanottamaan ensisijaisesti digitaalisesti. Jatkossa Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön niille täysi-ikäisille, jotka kirjautuvat jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun.

Myös Kela on siirtymässä pois asiakirjojen paperipostituksesta, ja kesällä 2025 Kela otti Suomi.fi-viestit käyttöön tukemaan kokonaisuutta. Nyt Kelan asiakkaat saavat tiedon uusien asiakirjojen saapumisesta suomalaisille tutun palvelun kautta.

– Siirtyminen paperittomaan päätökseen ja Suomi.fi-viesteihin lisää ennen kaikkea viestintätehokkuutta ja on tätä maailmaa nyt, kertoo Anu Lantonen, ryhmäpäällikkö Kelan etuusasiakirjatuotannosta.

Vuoden 2025 lopussa jo 1,5 miljoonaa Kelan asiakasta oli valinnut paperittomuuden. Reilu 60 % kaikista Kelan lähettämistä etuusasiakirjoista toimitettiin vain OmaKelaan eli paperittomana. 

Suomi.fi-viestit osana kokonaisuutta 

Asiakirjoja on ollut mahdollista katsoa Kelan sähköisessä asiointipalvelussa jo pitkään. Varsinainen paperiton päätös, jossa asiakirjaa ei asiakkaan toiveesta enää lähetetä postitse, on ollut Kelassa käytössä 2020-luvun alkupuolelta saakka. Vuodesta 2024 lähes kaikki Kelan etuusasiakirjat on ollut mahdollista saada paperittomana. 

– Paperittoman päätöksen mahdollistamista on rakennettu Kelassa vaiheittain jo usean vuoden ajan, Lantonen kertoo.

Suomi.fi-viestit otettiin käyttöön Kelassa kesällä 2025. Suomi.fi-viestit otettiin käyttöön ensimmäiseksi niissä järjestelmissä, joissa tehdään asiakkaiden etuuspäätöksiä.

Kela siirtyi lähettämään asiakaspostinsa ensisijaisesti digitaalisesti jo tammikuussa 2026. Tämä oli mahdollista Kelan erityislainsäädännön vuoksi. Kelan toteutuksessa asiakas tulkitaan järjestelmissä paperittoman päätöksen käyttäjäksi, kun hän kirjautuu OmaKelaan ja on antanut sähköiset yhteystietonsa.

Jos asiakas on ottanut käyttöön myös Suomi.fi-viestit, hän Suomi.fi-viesteihin ilmoituksen, kun OmaKelaan ilmestyy uusi asiakirja. Muussa tapauksessa Kela lähettää viestin asiakkaalle itse.

– Suomi.fi-viestien käyttöönotto sujui yllättävänkin näppärästi valmiin rajapinnan ansiosta. Aluksi vähän jännitimme suuria viestimääriä, mutta kaikki on toiminut hienosti, Lantonen sanoo.

Suomi.fi-viesteillä tietomassat kulkevat luotettavasti

Suomi.fi-viestien käyttö tuo monia hyötyjä Kelan kaltaiselle organisaatiolle, jolla viestimassat ovat suuria. Kela lähettää vuodessa yhteensä yli 14 miljoonaa asiakirjaa, joista matkaan saattaa lähteä kerralla jopa 100 000 kappaletta.

– Tällaisissa viestimäärissä myös viestipalvelun luotettavuus korostuu. Suuremmista lähetysryppäistä olemme ilmoittaneet etukäteen DVV:lle, Lantonen sanoo.

Etuna on myös asiakkaan näkökulmasta se, että ainoastaan hyväksytyt viranomaiset tai muut julkiset toimijat voivat lähettää sähköisiä viestejä Suomi.fi-viesteihin. Tämän vuoksi esimerkiksi linkkien lähettäminen ja vastaanottaminen Suomi.fi-viesteissä on turvallista, ja ne ohjaavat asiakkaan aina varmasti oikeaan viranomaispalveluun. Sen sijaan sähköpostiin saapuvissa Suomi.fi-ilmoituksissa ja Kelan lähettämissä viesteissä ei ole koskaan tietoturvasyistä linkkejä, joita kehotetaan klikkaamaan.