Digituen alueellinen kehittäminen jatkuu kattavasti Suomessa
Digituen alueellista koordinaatio- ja kehittämistehtävää varten 14 maakuntaliittoa haki valtionavustusta. Digituen kehittämisellä pyritään tukemaan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita.
Alueellisen koordinaation rooli on merkittävä alueen digituen yhteistyön vahvistajana ja alueen digituen löydettävyyden kehittäjänä. Tavoitteena on, että digituen tarvitsija saa ja löytää helposti tarvitsemansa tuen.
Digituen alueelliseen koordinaatioon ja kehittämiseen on myönnetty valtionavustuksia yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa 14 maakuntaliitolle. Digituen alueellista kehittämistä jatkavat vuodelta 2019 Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Lisäksi kolme uutta aluetta lähtevät kehitystyöhön mukaan eli Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Päijät-Häme.
”Suomalaiset ovat digitaitavia, kuten vasta julkaistu digitaitokartoituskin kertoi. Samalla digituelle on myös selkeä tarve. Digituen avulla voimme vahvistaa ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöä yhdenvertaisesti. On hienoa, että digituen alueellinen kehittäminen jatkuu usean maakuntaliiton voimin myös tulevana vuotena”, toteaa erityisasiantuntija Sanna Sinisalo valtiovarainministeriöstä.
Digituen alueellisen koordinaation tavoitteet ja tehtävät muodostuvat seuraavista osa-alueista:
- Alueella on aktiivinen digituen verkosto, joka vahvistaa asukkaiden mahdollisuutta saada digitukea ja asioida digikanavassa
- Alueen ajantasainen tilannekuva tukee digituen kehitystä
- Digituen tarjonta kehittyy alueellisesti kattavaksi ja vastaa tarpeeseen
- Vahva viestintä digituesta ja digitaitojen merkityksestä varmistaa, että asiakas saa ja löytää tarvitsemansa tuen
Digitukea kehitetään alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa
Digituen alueellinen koordinaatio- ja kehittämistehtävä on osa valtakunnallisen digituen toimintamallin toimeenpanoa. Kehitystyö käynnistyi loppuvuodesta 2018 viidellä pilottialueella, jotka olivat Lappi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Digituen alueellinen koordinaatio- ja kehitystyö laajeni 2019 kattamaan 14 maakuntaa. Nyt myönnettävät valtionavustukset mahdollistavat digituen alueellisen koordinaatiotyön ja kehittämisen. Digi- ja väestötietovirasto vastaa digituen valtakunnallisesta kehittämisestä ja tukee valtionavustushankkeita.
Korona-aikana digitaitojen merkitys arjen sujuvoittajana ja kansalaistaitona on kasvanut entisestään. Poikkeuksellinen aika on haastanut myös digituen toimijat kehittämään uusia toimintamalleja, sillä samalla etänä annettavan digituen tarve on kasvanut huomattavasti. Valtakunnallisella digitukiverkostolla on tärkeä rooli digituen monimuotoisuuden ja löydettävyyden kehittämisessä.
”Kukin maakunta kehittää digitukea omista lähtökohdistaan. Usein digituen oivallukset ovat kuitenkin monistettavia ja koskettavat ihmisiä Kainuusta Uudellemaalle. Näiden oivalluksien jakaminen ja jatkokehittäminen on tärkeä osa digituen valtakunnallista yhteistyötä”, sanoo projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi
Erityisasiantuntija Sanna Sinisalo, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30506, sanna.sinisalo(at)vm.fi
Digi- ja väestötietovirasto nostaa esiin digituen hyviä käytänteitä verkkopalvelussaan.
- Henkilöasiakkaat
- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Edunvalvojan tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
- Avioliitto ja parisuhde
- Organisaatioasiakkaat
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Katso-tunnistus
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta