Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen

Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia, on etsittävä ratkaisu, miten hänen asioitaan hoidetaan hänen puolestaan. Läheinen voi hoitaa toisen asioita esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksien avulla tai edunvalvontavaltakirjalla. Esittelemme ensin näitä eri tapoja eli edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja hoitaa toisen asioita. Edunvalvojaa voi hakea vain, jos muut vaihtoehdot eivät riitä.

Millaisia vaihtoehtoja on läheisen asioiden hoitoon?

Lähiomainen tai muu luotettava henkilö voi tukea taloudellisten asioiden hoitamisessa esimerkiksi silloin, kun henkilön fyysinen toimintakyky on heikentynyt, mutta hän ymmärtää asioiden merkityksen. Läheinen voi hoitaa sellaisia asioita, joita henkilö ei itse pysty rajoitteidensa takia hoitamaan. Henkilö saattaa esimerkiksi ymmärtää laskujen maksamisen merkityksen, allekirjoittaa satunnaiset, ei automaattisesti maksetut laskut ja laittaa ne maksupalvelukuoreen. Läheinen voi sitten viedä kuoren postilaatikkoon.

Tämän lisäksi läheinen tai muu luotettava henkilö voi

hakea etuutta, kuten eläkettä, jos hakija ei pysty hakemaan etuutta itse tai huolehtimaan siihen liittyvistä oikeuksistaan
antaa hoitosuostumuksen potilaalle, joka ei sitä pysty itse antamaan
osallistua sosiaalihuollon asiakkaan palvelujen suunnitteluun silloin, kun asiakas ei pysty siihen itse tai ymmärrä ehdotettuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Uutta: Edunvalvonnan asiointipalvelussa voit tehdä omaisuusluettelon, vuositilin ja päätöstilin sekä hakea lupia sähköisesti.

Edunvalvonnan asiointipalvelu

Toisen henkilön puolesta on mahdollista asioida palveluissa, jotka ovat ottaneet käyttöön Suomi.fi-valtuudet. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Kelan OmaKanta tai Verohallinnon OmaVero. Voit tarkistaa palvelun omista ohjeista tai asiakaspalvelusta, onko sillä käytössä Suomi.fi-valtuudet.

Lue lisää Suomi.fi-valtuuksista: Henkilön puolesta asiointi (suomi.fi)

Jos henkilö pystyy tekemään valtakirjan ja ymmärtää sen merkityksen, hän voi valtuuttaa valtakirjassa tietyn henkilön hoitamaan tietyn asian valtakirjan avulla. Valtakirjaa voi käyttää monenlaiseen asiointiin, muun muassa pankissa ja eri viranomaisten luona.

Valtakirja on

tehtävä kirjallisesti
voimassa heti kun se on laadittu
voimassa toistaiseksi, ellei siinä määrätä toisin.

Yrityksillä ja viranomaisilla (esim. Kansaneläkelaitoksella) voi olla omia lomakepohjia valtakirjoille. Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan heihin.

Se osapuoli, jonka kanssa asioidaan, arvioi vasta asiointitilanteessa, kelpaako valtakirja. Esimerkiksi pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt valtakirjan tekemisen jälkeen.

Valtakirjan tekijän vastuulla on valvoa valtuuttamansa henkilön toimintaa.

Oman pankin kanssa kannattaa keskustella, millä tavoilla laskuja voisi maksaa.

E-lasku on hyvä vaihtoehto, jos käytössä on verkkopankki. E-lasku voidaan veloittaa tililtä automaattisesti (suoraveloitus). Säännöllisistä maksuista voi tehdä toistuvan maksumääräyksen omaan pankkiin.
Säännölliset laskut voidaan maksaa suoramaksulla, jos käytössä ei ole verkkopankkia.
Pankkitunnuksien avulla laskun voi usein maksaa myös puhelimitse ottamalla yhteyttä pankin asiakaspalveluun.
Laskun maksaminen voi onnistua myös R-kioskilla, jos esimerkiksi oma pankkikonttori sijaitsee kaukana.

Tilinkäyttöoikeuden voi antaa luottohenkilölle esimerkiksi silloin, kun kokee itse tilin käyttämisen haasteellisena. Valtuutus annetaan omassa pankissa ja se edellyttää valtuuttajan tunnistamista. Asiaa kannattaa tiedustella omasta pankista. Tilinkäyttöön oikeutettu voi saada kortin, jolla hän voi nostaa rahaa valtuuttajan tililtä tai maksaa tämän ostoksia.

Voit ennakoida tuen tarpeen ja tehdä edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että et itse pysty myöhemmin hoitamaan asioitasi. Valtuutus kirjataan edunvalvontavaltakirjaan, johon voit nimetä etukäteen, kuka saa hoitaa asioitasi ja miten niitä saa hoitaa. Voit myös määritellä siinä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Se on siis edunvalvojan määräämistä joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen tulevaisuutta varten.

Katso lyhyt videomme: Edunvalvontavaltuutus – kun haluat itse päättää asioistasi

Jos olet tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, siinä valtuuttamasi henkilö voi hakea valtuutuksensa vahvistamista meiltä sitten, kun et pysty enää hoitamaan asioitasi.

Henkilön saamia eläkkeitä tai muita etuuksia voidaan maksaa suoraan hyvinvointialueelle, jos ne ovat henkilön ainoat tulot/varat ja

niillä maksetaan hänen vuokransa tai muut vastaavat asumiskustannukset. Loput annetaan hänelle käyttövaraksi. Tällöin etuuksia ei voida maksaa henkilölle itselleen, sillä se vaarantaisi hänen tai hänen omaistensa toimeentulon. Tällaisen välitystilin perustamisesta voi kysyä oman hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä henkilö itse, hänen puolisonsa, muu omainen tai henkilö, joka hänestä huolehtii, sekä kunnan asianomainen toimielin.
niillä maksetaan hänen laitoshoitonsa kuukausittaiset asiakasmaksut ja loput tilitetään hänelle.

Huomaa lisäksi

Täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö voi asioida toisen aikuisen puolesta OmaKannassa, jos hänellä on siihen Suomi.fi-valtuus.

Edunvalvojana tai edunvalvontavaltuutettuna toimiminen ei sellaisenaan anna mahdollisuutta asioida toisen puolesta OmaKannassa, vaan myös silloin tarvitaan Suomi.fi-valtuus.

Lue lisää aiheesta kanta.fi-sivulta.

Et voi käyttää toisen ihmisen verkkopankkitunnuksia. Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia.

Jos sinulla on tarve auttaa läheistäsi asioimaan viranomaisten kanssa sähköisesti, voi läheisesi antaa sinulle Suomi.fi-valtuuksien kautta oikeuden asioida puolestaan. Suomi.fi-valtuuksien kautta annettu valtuus on sähköisesti annettu valtakirja.

Mitä jos edelliset vaihtoehdot eivät riitä?

Edelliset vaihtoehdot eivät välttämättä riitä, jos

heikentynyt terveys, ymmärrys tai tapaturma rajoittaa tai estää omien asioiden hoitamista tai valtuuttamista
arjessa ei ole läheistä tukijana ja auttajana
henkilö on itse poissa eikä pysty valvomaan etujaan.

Jos tuen tarpeessa oleva henkilö on tehnyt aiemmin edunvalvontavaltuutuksen, valtuutetun täytyy hakea valtuutuksensa vahvistamista meiltä tällöin, kun henkilö ei enää pysty itse hoitamaan asioitaan.

Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, joka hoitaa hänen asioitaan. Edunvalvoja määrätään vain silloin, jos henkilö ei pysty terveydellisen syyn takia hoitamaan itse asioitaan eivätkä ne tule millään muulla tavalla hoidetuiksi. Lue lisää edunvalvonnasta ja edunvalvojan tehtävistä.

Katso myös

Opas oikeudelliseen ennakointiin (pdf), Suomen muistiasiantuntijat ry

Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella (pdf), Finanssiala

Omissa käsissä -kampanjan verkkosivut (tietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja eri palveluntarjoajista)

Käsittelyajat

Holhoustoimen lupa-asiat

1,5–3 kuukautta

Edunvalvojan määräämiset

4–5 kuukautta
Jos asiassa tehdään hakemus käräjäoikeuteen, on käsittelyaika pidempi.

Holhoustoimen vuositilit

5–7 kuukautta
Vuoden 2022 vuositilien tarkastus on osaltamme vielä kesken. Älä siis huolestu, vaikka et olisi saanut tarkastettua tiliä vielä takaisin – saat sen heti, kun olemme tarkastaneet sen. Pahoittelemme viivästystä.

Huomioithan, että vuoden 2023 vuositili pitää tehdä ajallaan eli viimeistään 31.3.2024, vaikka et olisi vielä saanut takaisin aiemman vuoden tarkastettua tiliä. Voit toimittaa vuositilin ja sen liitteet helpoiten Edunvalvonnan asiointipalvelussa.