- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Äänioikeus
- Äänioikeusrekisteri
- Vaalitilastot
- Suomen kansalaiset vaalipiireittäin ja kunnittain
- Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken
- Kuntien asukasluvut äänestysalueittain lokakuussa 2020
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2020
- Kuntien asukasluvut äänestysalueittain helmikuussa 2019
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2018
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää asioiden hoito. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.
Edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaja nimeää jo ennalta valtuutetun henkilön hoitamaan asioitaan. Valtuutus vahvistetaan vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan itse. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaa holhousviranomainen.
Miksi edunvalvontavaltakirja kannattaa laatia?
Laatimalla edunvalvontavaltakirjan saat itse määrätä asioidesi hoidosta, kun et itse niistä enää pysty huolehtimaan. Edunvalvontavaltakirjalla voit määritellä, kuka asioitasi hoitaa, mitä asioita hän hoitaa ja miten. Lisäksi valtakirjassa voit määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.
Usein kysyttyä
Edunvalvontavaltakirjan tekemisen yleisenä edellytyksenä on, että valtuuttaja on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Jälkimmäinen edellytys on ymmärrettävä niin, että valtuuttajan pitää olla valtakirjaa tehdessään oikeustoimikelpoinen. Eli hyvin nuorikin, mutta kuitenkin yli 18-vuotias oikeustoimikelpoinen henkilö voi tehdä edunvalvontavaltakirjan ja varautua yllättävien omaa toimintakykyä muuttavien tilanteiden, kuten esimerkiksi liikennevahingon tai sairauskohtauksen varalle.
Viime kädessä valtakirjan laatimiseen kannattaisi ryhtyä, kun toimintakyvyn heikkenemisen ensioireet ovat jo ilmaantuneet. Tällöin kuitenkin voi olla jo tarpeen pyytää lääkärinlausunto, jotta voidaan varmistua valtuuttajan kyvystä edunvalvontavaltakirjan merkityksen ymmärtämiseen.
Hoidettavat asiat ovat yleensä hyvin tavanomaisia ja arkipäiväisiä, kuten laskujen maksamista ja omaisuudesta huolehtimista. Valtuutetun hoidettavaksi voi tulla merkittäviäkin toimenpiteitä, kuten kiinteän omaisuuden, asunto-osakkeiden tai kulkuneuvojen myyntiä. Mikäli valtuuttajalla on yritystoimintaa, valtuutettu voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin yritystoiminnan järjestelemiseksi.
Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa on hyvä pohtia, halutaanko valtuutetun tekevän lahjoituksia valtuuttajan puolesta, esimerkiksi lähiomaisen merkkipäivänä. Valtuutettu on lain mukaan oikeutettu antamaan valtuuttajan puolesta vain sellaisen lahjan, jonka perusteet on yksilöity valtakirjassa. Muutoin hänellä ei ole oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.
Valtuutettu ei myöskään saa olla esteellinen antaessaan lahjoja valtuuttajan puolesta.
Valtuutettu voi tulla tehtävässään esteelliseksi edustamaan valtuuttajaa. Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi sen johdosta, että valtuutettu itse tai hänen läheisensä on vastapuolena tehtävässä asiassa. Tällaisia asioita ovat usein esimerkiksi vuokrasopimuksen tekeminen, asunnon kauppa, perinnönjako tai lahjoitus.
Valtuutettu on lain mukaan esteellinen edustamaan valtuuttajaa, jos vastapuolena asiassa on valtuutettu itse, hänen puolisonsa tai joku jota valtuutettu edustaa. Valtuutettu on esteellinen myös silloin, kun asiassa on vastapuolena hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai näiden henkilöiden puoliso. Valtuutettu on esteellinen myös niissä tapauksissa, että vastapuolena asiassa on valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus.
Jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu (esim. perheen ulkopuolinen henkilö), hänen on tällöin mahdollista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista omalta osaltaan. Viranomaisen vahvistettua valtakirjan varavaltuutetun osalta hänellä on kelpoisuus edustaa valtuuttajaa asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on ollut esteellinen.
Jos valtakirjan tekijä omistaa kiinteistön ja valtuutetulla halutaan olevan oikeus
- myydä tai muuten luovuttaa kiinteistö
- hakea kiinnitystä kiinteistöön
- perustaa panttioikeus kiinteistöön
tästä pitää olla nimenomainen määräys valtakirjassa.
Valtuuttaja voi antaa valtuutetun palkkiota ja kulujen korvaamista koskevia määräyksiä valtakirjassa tai toimiohjeissa. Valtuuttaja ja valtuutettu voivat myös sopia niistä keskenään. Jollei niistä ole määrätty tai sovittu, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tehtävän hoitamisesta aiheutuneista tarpeellisista kuluistaan sekä kohtuullinen palkkio, jonka määrään vaikuttavat tehtävän laatu ja laajuus. Oikeusministeriön antamaa ohjetta holhoustoimilain mukaisesta edunvalvojan palkkiosta ei voi suoraan soveltaa edunvalvontavaltuutetun tehtävään ja hänen perimään palkkioon.
Holhousviranomainen ei voi antaa valtuutetulle tarkempaa eikä tapauskohtaista ohjeistusta palkkion suuruudesta. Palkkion suuruus voi tulla viranomaisen arvioitavaksi esimerkiksi tilintarkastuksen tai valtuutetun toiminnasta viranomaiselle tehdyn ilmoituksen yhteydessä.
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun viranomainen on sen vahvistanut. Lue lisää vahvistamisen edellytyksistä täältä.
Alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on hyvin tärkeää. Edunvalvontavaltakirja kannattaa säilyttää sellaisessa paikassa, josta valtuutettu sen saa käyttöönsä silloin, kun valtuutuksen vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Valtakirjan voi antaa valtuutetun haltuun säilytettäväksi.
Alkuperäinen edunvalvontavaltakirja toimitetaan holhousviranomaiselle vasta sen vahvistamisen yhteydessä. Edunvalvontavaltakirjaa ei voi toimittaa säilytettäväksi viranomaiselle.
Edunvalvontavaltakirjaa voi säilyttää myös pankin tallelokerossa. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että valtuutetulla on pääsy tallelokeroon.
Alkuperäinen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on tärkeää senkin johdosta, että valtuutettu tarvitsee sitä myös sen jälkeen, kun viranomainen on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen. Valtuutetun pitää pyydettäessä esittää alkuperäinen valtakirja tahoille, joiden kanssa hän asioi valtuuttajan puolesta.
Edunvalvontavaltuutuksesta muualla
Edunvalvontavaltuutus, Muistiliiton verkkosivut
Mikä edunvalvontavaltuutus on, oikeuslaitoksen verkkosivut
Opas oikeudelliseen ennakointiin (pdf), Suomen muistiasiantuntijat ry
Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella (pdf), Finanssiala
Edunvalvontavaltuuksien käsittelyssä on ruuhkaa
Keskimääräinen käsittelyaikamme on kolme kuukautta, mutta ruuhkatilanteen vuoksi asian käsittely kestää tällä hetkellä pidempään. Pahoittelemme tilannetta.
Voit nopeuttaa asiasi käsittelyä toimittamalla kaikki tarvittavat asiakirjat kerralla. Tutustu huolellisesti tarvittaviin liitteisiin verkkosivuillamme.
Jos haluat kiirehtiä hakemuksesi käsittelyä, lähetä pyyntö kirjallisesti perusteluineen turvapostissa. Valitse osoite [email protected]
Hinta ja kulut
Päätösmaksu edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta on 130 €.
Käsittelyaika
Valtakunnallisesti edunvalvontavaltuutusasian käsittely kestää noin kolme kuukautta. Tämä käsittelyaika-arvio on suuntaa antava. Yksittäistapauksissa käsittelyaika saattaa alittua tai ylittyä kulloinkin käsiteltävänä olevien asioiden määrästä ja vaativuudesta riippuen. Käsittelyaika pitenee, jos asiaan liittyviä selvityksiä joudutaan odottamaan hakijalta tai muilta tahoilta (esim. lääkärinlausunto).
Asiat käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä.
Holhoustoimen yhteystiedot
Sähköposti
Käytä sähköpostin lähettämiseen DVV:n turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected]
Lähetä sähköposti turvapostina
Postiosoite
Omaisuusluettelot ja vuosi- ja päätöstilit lähetetään palvelupaikan omaan postiosoitteeseen.
Muu holhoustoimen posti lähetetään osoitteella:
Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1001, 02151 Espoo.
Puhelinnumero
Puhelinpalveluaika arkisin kello 9–12
Palvelunumero 0295 536 256
Chat-palvelu
Voit esittää yleisiä kysymyksiä myös verkkosivujemme chatin kautta. Chat palvelee ma-pe klo 9-15. Ethän ilmoita chatin kautta arkaluonteisia tietoja, kuten henkilötunnuksia.
Chatin löydät tämän sivun oikeasta alareunasta.
Palvelupaikat
Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen osoitteet
- Henkilöasiakkaat
- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
- Avioliitto ja parisuhde
- Organisaatioasiakkaat
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Katso-tunnistus
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta