Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltakirjan tekemisen yleisenä edellytyksenä on, että valtuuttaja on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Jälkimmäinen edellytys on ymmärrettävä niin, että valtuuttajan pitää olla valtakirjaa tehdessään oikeustoimikelpoinen. Eli hyvin nuorikin, mutta kuitenkin yli 18-vuotias oikeustoimikelpoinen henkilö voi tehdä edunvalvontavaltakirjan ja varautua yllättävien omaa toimintakykyä muuttavien tilanteiden, kuten esimerkiksi liikennevahingon tai sairauskohtauksen varalle.

Viime kädessä valtakirjan laatimiseen kannattaisi ryhtyä, kun toimintakyvyn heikkenemisen ensioireet ovat jo ilmaantuneet. Tällöin kuitenkin voi olla jo tarpeen pyytää lääkärinlausunto, jotta voidaan varmistua valtuuttajan kyvystä edunvalvontavaltakirjan merkityksen ymmärtämiseen.

Hoidettavat asiat ovat yleensä hyvin tavanomaisia ja arkipäiväisiä, kuten laskujen maksamista ja omaisuudesta huolehtimista. Valtuutetun hoidettavaksi voi tulla merkittäviäkin toimenpiteitä, kuten kiinteän omaisuuden, asunto-osakkeiden tai kulkuneuvojen myyntiä. Mikäli valtuuttajalla on yritystoimintaa, valtuutettu voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin yritystoiminnan järjestelemiseksi. 

Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa on hyvä pohtia, halutaanko valtuutetun tekevän lahjoituksia valtuuttajan puolesta, esimerkiksi lähiomaisen merkkipäivänä. Valtuutettu on lain mukaan oikeutettu antamaan valtuuttajan puolesta vain sellaisen lahjan, jonka perusteet on yksilöity valtakirjassa. Muutoin hänellä ei ole oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.

Valtuutettu ei myöskään saa olla esteellinen antaessaan lahjoja valtuuttajan puolesta.  

Valtuutettu voi tulla tehtävässään esteelliseksi edustamaan valtuuttajaa. Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi sen johdosta, että valtuutettu itse tai hänen läheisensä on vastapuolena tehtävässä asiassa. Tällaisia asioita ovat usein esimerkiksi vuokrasopimuksen tekeminen, asunnon kauppa, perinnönjako tai lahjoitus.

Valtuutettu on lain mukaan esteellinen edustamaan valtuuttajaa, jos vastapuolena asiassa on valtuutettu itse, hänen puolisonsa tai joku jota valtuutettu edustaa. Valtuutettu on esteellinen myös silloin, kun asiassa on vastapuolena hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai näiden henkilöiden puoliso. Valtuutettu on esteellinen myös niissä tapauksissa, että vastapuolena asiassa on valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus.

Jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu (esim. perheen ulkopuolinen henkilö), hänen on tällöin mahdollista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista omalta osaltaan. Viranomaisen vahvistettua valtakirjan varavaltuutetun osalta hänellä on kelpoisuus edustaa valtuuttajaa asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on ollut esteellinen.

Jos valtakirjan tekijä omistaa kiinteistön ja valtuutetulla halutaan olevan oikeus

• myydä tai muuten luovuttaa kiinteistö
• hakea kiinnitystä kiinteistöön
• perustaa panttioikeus kiinteistöön

tästä pitää olla nimenomainen määräys valtakirjassa.

Valtuuttaja voi antaa valtuutetun palkkiota ja kulujen korvaamista koskevia määräyksiä valtakirjassa tai toimiohjeissa. Valtuuttaja ja valtuutettu voivat myös sopia niistä keskenään. Jollei niistä ole määrätty tai sovittu, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tehtävän hoitamisesta aiheutuneista tarpeellisista kuluistaan sekä kohtuullinen palkkio, jonka määrään vaikuttavat tehtävän laatu ja laajuus. Oikeusministeriön antamaa ohjetta holhoustoimilain mukaisesta edunvalvojan palkkiosta ei voi suoraan soveltaa edunvalvontavaltuutetun tehtävään ja hänen perimään palkkioon.

Holhousviranomainen ei voi antaa valtuutetulle tarkempaa eikä tapauskohtaista ohjeistusta palkkion suuruudesta. Palkkion suuruus voi tulla viranomaisen arvioitavaksi esimerkiksi tilintarkastuksen tai valtuutetun toiminnasta viranomaiselle tehdyn ilmoituksen yhteydessä.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun viranomainen on sen vahvistanut. Lue lisää vahvistamisen edellytyksistä täältä.

Alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on hyvin tärkeää. Edunvalvontavaltakirja kannattaa säilyttää sellaisessa paikassa, josta valtuutettu sen saa käyttöönsä silloin, kun valtuutuksen vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Valtakirjan voi antaa valtuutetun haltuun säilytettäväksi.

Alkuperäinen edunvalvontavaltakirja toimitetaan holhousviranomaiselle vasta sen vahvistamisen yhteydessä. Edunvalvontavaltakirjaa ei voi toimittaa säilytettäväksi viranomaiselle.

Edunvalvontavaltakirjaa voi säilyttää myös pankin tallelokerossa. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että valtuutetulla on pääsy tallelokeroon.

Alkuperäinen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on tärkeää senkin johdosta, että valtuutettu tarvitsee sitä myös sen jälkeen, kun viranomainen on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen.  Valtuutetun pitää pyydettäessä esittää alkuperäinen valtakirja tahoille, joiden kanssa hän asioi valtuuttajan puolesta.