Mitä edunvalvontavaltakirjaan pitää kirjoittaa? Jorma ja Soile saivat apua sen laatimiseen
Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen asiantuntija Sanna Sotaniemi ja Sohvaperunoista tutut Soile ja Jorma istahtivat sohvalle ja tutustuivat yhdessä Suomi.fi Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaaseen. Keskustelun pohjalta syntyi hyvä runko edunvalvontavaltakirjaan. Tämä artikkeli on tiivistelmä alun perin videona toteutetusta keskustelusta.
Edunvalvontavaltakirjaa suunnitellessa oppaan alussa Jorma ja Soile valitsevat, että haluavat hoitaa omia asioita – ja että itse pystyvät hoitamaan asiat, mutta haluaa varautua tulevaan ja tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Tämä siksi, koska Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -opas sisältää neuvoja myös määrättyyn edunvalvontaan ja alaikäisen omaisuuden edunvalvontaan.
Sanna neuvoo tässä edunvalvontavaltakirjan tekemistä Edunvalvontavaltakirjan sisältö -osion avulla. Siinä kerrotaan, mitä asioita edunvalvontavaltakirjassa tulisi olla.
Sanna kertoo aluksi Jormalle ja Soilelle, mitä eroa on edunvalvojan määräämisellä ja edunvalvontavaltuutuksella. Virallisesti kun edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu tarkoittavat aivan eri asioita.
Jos ei ole varma, osaako tehdä edunvalvontavaltakirjan oikein, voi olla yhteydessä lakiasioiden asiantuntijaan. ”Näin on varmasti oikein”, sanoo Soile.
Sanna kertoo, että monesti olisi parempi, jos olisi edes perusmuotoinen edunvalvontavaltakirja, kuin ei valtakirjaa ollenkaan. Sellaisen voi tehdä oppaankin avulla.
Merkitse alkuun valtuuttajan ja valtuutettujen tiedot
Soile kysyy, voivatko he Jorman kanssa olla toinen toisilleen edunvalvontavaltuutettuja – hyvä kysymys! Avioliitto ei sellaisenaan ole peruste toisen asioiden hoitamiselle, joten kannattaa olla edunvalvontavaltuutus tehtynä ja siinä nimettynä puoliso esimerkiksi ensisijaiseksi edunvalvontavaltuutetuksi.
Sanna kehottaa kuitenkin miettimään, onko sitten mahdollisesti jo ikääntyneenä kykenevä hoitamaan toisen asioita, vai olisiko kuitenkin parempi nimetä nuorempaa polvea kuten esimerkiksi omaa jälkikasvua valtuutetuiksi.
Edunvalvontavaltakirjassa voi nimetä kolmenlaisia edunvalvontavaltuutettuja: ensisijainen, toissijainen ja varavaltuutettu. Toissijaiset ja varavaltuutetut eivät ole pakollisia, mutta niitä on hyvä olla nimettynä, jos sellaiset lähipiiristä löytyy.
Kerro, mitä taloudellisia eli omaisuuteen liittyviä asioitasi edunvalvontavaltuutettu saa hoitaa
Taloudellisia asioita ei tarvitse eritellä, mutta ”kiinteistöklausuuli” on hyvä olla. Yleismuotoisella talousasioiden oikeudella saa esimerkiksi myydä asunto-osakkeen (esimerkiksi kerrostaloasunto). Jos kuitenkin valtuuttajan omaisuuteen kuuluu maa- tai vesipohjaisia omistuksia kuten kesämökki tai omakotitalo, pitää niiden luovuttamiseen ja panttaamiseen erikseen antaa lupa edunvalvontavaltakirjassa. Sanna suosittelee käyttämään oppaasta löytyvää esimerkkitekstiä.
Jormakin huomaa, että kiinteistöklausuulista on hyötyä, jotta edunvalvojaa ei tarvitse määrätä. Tällöin edunvalvojan tulisi hakea kiinteistön myynnille myös DVV:n lupa.
Kerro, mitä hoitoosi ja asumiseesi liittyviä asioita edunvalvontavaltuutettu saa hoitaa
Henkilöä koskevilla asioilla tarkoitetaan esimerkiksi hoitoon ja asumiseen liittyviä asioita. Tällainen on esimerkiksi tilanne, joissa valtuuttajan muutto toiseen paikkaan, vaikkapa palvelukotiin, on ajankohtainen.
Sanna selventää, että edunvalvontavaltuutettua voisi ajatella eräänlaisena rinnalla seisojana, joka tekee päätöksiä henkilöä koskevien asioiden hoidossa vasta sitten, kun valtuuttaja ei kykene enää näitä asioita ymmärtämään.
Lisää voimaantuloehto
Voimaantuloehto on oltava, sillä jos se kohta puuttuu valtakirjasta, edunvalvontavaltakirja ei ole pätevä.
Soile huomauttaa, että edunvalvontavaltakirjan laatimiseen kannattaa käyttää aikaa ja miettiä sen sisältöä.
Jorma huomaa, että lääkäri on se, joka toteaa toimintakyvyn heikentymisen. Puolison, niin noheva kuin onkin monessa, osaaminen ei ole ainoastaan riittävä arvioimaan valtuutetun toimintakykyä.
Kerro, mihin tilanteisiin tarvitset toissijaista valtuutettua ja varavaltuutettua
Toissijainen edunvalvontavaltuutettu tarvitaan, jos ensisijainen valtuutettu on pysyvästi estynyt toimimaan tehtävässä.
Varavaltuutettua taas voidaan tarvita tilapäisen esteen takia. Sellainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa varsinainen valtuutettu ei voi tilapäisen esteen, kuten sairauden takia hoitaa tehtävää. Toinen tilanne voisi olla, että varsinainen valtuutettu on esteellinen. Tällainen esteellisyystilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos edunvalvontavaltuutettu on perheenjäsen ja haluaisi myydä valtuuttajan omistaman asunnon toiselle perheenjäsenelle. Tästä syystä ainakin yhden varavaltuutetun kannattaa olla perheen ulkopuolinen henkilö.
Opas neuvoo, että kannattaa kirjoittaa auki, mihin tilanteeseen toissijainen tai varavaltuutettu on valittu. Oppaassa on tähänkin esimerkkiteksti.
Jorma huomaa tässä, että edunvalvontavaltuutus on elämän varalle ja päättyy viimeistään valtuuttajan kuolemaan.
Päätä, kuka saa nähdä tietojasi
Laki sanoo, että valtuutettu ei saa kertoa eteenpäin valtuuttajan asioita. Jos haluaa antaa oikeuden tietojen antamiseen, se on hyvä kirjata valtakirjaan. Soile huomaa esimerkistä, että asioita tai henkilöitä voi ihan eritellä.
Päätä, miten edunvalvontavaltuutetun toimintaa valvotaan
Kun edunvalvontavaltuutettu alkaa hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita, hän tekee aluksi DVV:lle omaisuusluettelon valtuuttajan omaisuudesta.
Harva kuitenkaan haluaa määrätä valtuutetulle vuositilivelvollisuutta. On mahdollista tuoda avoimuutta valtuuttajan muiden läheisten ja valtuutetun välille edellisessä kohdassa mainitulla tavalla: valtakirjassa voi antaa oikeuden keskustella valtuuttajan asioista tietyille läheisille. Ilman tällaista mainintaa salassapitosäännökset estävät asioista kertomisen muille.
Kun edunvalvontavaltuutetun tehtävä päättyy, hänen pitää tehdä päätöstili. Tästä päätöstilivelvollisuudestakin on mahdollista vapauttaa, jos siitä kertoo valtakirjassa.
Jorma huomaa, että on monta asiaa, johon voi kompastua, joten kannattaa miettiä myös valvonta-asiat huolella.
Allekirjoita edunvalvontavaltakirja yhdessä todistajien kanssa
Soile kertaa vielä, että todistajat todistavat allekirjoituksen. Sanna täydentää, että he todistavat myös sen, että valtuuttaja on ymmärtänyt edunvalvontavaltakirjan merkityksen.
Vinkki: Voit antaa edunvalvontavaltuutetulle lisäksi toimintaohjeita
Sanna, Jorma ja Soile keskustelevat vielä erillisistä toimiohjeista, joilla voi täydentää edunvalvontavaltuutusta. Jos esimerkiksi tekee perusmuotoisen valtakirjan, voi toimiohjeilla kertoa valtuutetulle tarkemmin, kuinka haluaa asioita hoidettavan.
Jorman traktori on esimerkki irtaimesta, jonka myynnistä voisi ohjeistaa toimiohjeessa.
Vaikea asia tuntuu jo hieman helpommalta
Keskustelun lopuksi Soile ja Jorma toteavat, että nyt asia on hiukan tutumpi.
Sanna huomauttaa, että edunvalvontavaltuutuksella saattaa moni asia helpottua – se on fiksu tapa varautua tulevaisuuteen. Jormakin huomaa, että tällä voi helpottaa oman tahdon toteutumista, eikä joutua ”byrokratian rattaisiin”.
”Hyvältä vaikutti”, sanoo Soile.
”Joo, kyllä tämä on selvä homma”, lisää Jorma.
Lopuksi juotiin tietenkin kahvit!
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Milloin alamme seurata alaikäisen omaisuuden hoitoa
- Tietoa edunvalvojille
- Alaikäisen edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Milloin alaikäinen tarvitsee edunvalvojan elatusapuasiaa varten
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Ohjeita leskeksi jääneelle lasten huoltajalle
- Usein kysyttyä alaikäisen edunvalvonnasta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet, kortit ja leimat
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Digi- ja väestötietovirasto sosiaalisessa mediassa
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö