Kahden lapsen äiti Kaisa loukkaantui ja menetti toimintakykynsä – "Ennakkoon tehty edunvalvontavaltuutus pelasti perheemme arjen"

Kiireistä perhearkea elänyt Kaisa loukkaantui vakavasti lasketteluonnettomuudessa kaksi vuotta sitten ja oli onnettomuuden jälkeen toimintakyvytön kuukausia. Ilman etukäteen tehtyä edunvalvontavaltuutusta perheen arki olisi hankaloitunut merkittävästi. Perheen toinen vanhempi Janne huomauttaakin, ettei esimerkiksi puolison pankkitilejä pääse hallinnoimaan automaattisesti.

Pian kaksi vuotta sitten kokemäkeläisen perheenäidin elämä heitti kirjaimellisesti volttia, kun jäinen laskettelurinne yllätti kokeneen laskijan. Onnettomuudesta seuranneen aivovamman ja siitä toipumisen seurauksena myös perheen arki olisi voinut mennä yhtä sekaisin.

Kaisan ja Jannen perheessä yllättävään tilanteeseen oli onneksi osattu ennalta varautua tekemällä edunvalvontavaltuutus. Nyt Kaisan toipumisen jälkeen perhe on ymmärtänyt, kuinka tärkeää varautuminen oikeasti olikaan.

Valtuutuksen turvin Jannella oli oikeus hoitaa Kaisan raha-asioita, mikä mahdollisti perheen talouden normaalin pyörimisen.

“Kun perheessä on itsensä lisäksi myös muita huollettavia, on erityisen tärkeää, että laskut tulee maksetuksi ajallaan. Ilman edunvalvontavaltuutusta näiden asioiden hoitaminen olisi ollut todella hankalaa,” Janne jatkaa.

“Monet tuttavat olivat ihan ihmeissään, ettei edes oman aviopuolison raha-asioita pääse hoitamaan ilman valtuutusta. En itsekään ollut ennen edunvalvontavaltuutuksen tekemistä tajunnut, ettei minulla ole aviopuolisona automaattisesti oikeutta näissä tilanteissa hallinnoida pankkitilejä, rahaliikennettä tai maksaa Kaisan tililtä yhteisiä laskujamme,” Janne kertoo.

Edunvalvontavaltuutukseen kirjatun toiveen mukaisesti Janne pystyi myös hoitamaan Kaisan kummilapsen syntymäpäivämuistamiset ajallaan.
 

Etukäteen tehty edunvalvontavaltuutus on valmiina, jos sitä tarvitaan

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jota kukaan ei toivoisi käytettävän. Sen olemassaolo on kuitenkin kriittistä, jos toimintakyky syystä tai toisesta pettää. Syitä voivat olla, kuten Kaisan tapauksessa, onnettomuudet tai vaikka vakava sairastuminen.

Kaisa ja Janne olivat tehneet omat edunvalvontavaltuutukset. He olivat valtuuttaneet toisensa hoitamaan omia terveyteen ja talouteen liittyviä asioita, jos itse ei olisi enää toimintakykyinen. 

Kaisan onnettomuuden jälkeen valmiiksi tehty asiakirja toimitettiin Digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvisti sen. Onnettomuuden jo satuttua ja Kaisan toimintakyvyn menetettyä asiakirjaa ei olisi enää voinut tehdä. 

Valtuutuksen avulla Janne pystyi muun muassa maksamaan yhteistä asuntolainaa ja lasten harrastusmaksuja Kaisan tililtä sekä asioimaan apteekissa Kaisan puolesta. Myös Kaisan mahdolliset jatkohoitoon liittyvät päätökset olisivat valtuutettuna olleet Jannen tehtävissä.

“Ilman valtuutusta asioitani olisi viranomaisen taholta määrätty hoitamaan Janne tai joku muu henkilö. Prosessi olisi joka tapauksessa ollut pidempi ja se olisi viivyttänyt ja hankaloittanut perheemme arkea älyttömästi. Jo valtuutuksia tehdessämme ajattelimme Jannen kanssa, että haluamme pitää asiat omissa käsissämme myös silloin, jos jotain sattuu,” Kaisa päättää.

Kaisan tarina on kuvitteellinen kertomus, joka pohjautuu tosielämän tilanteisiin. Kertomuksen tarkoituksena on kuvata tyypillistä tilannetta, jossa edunvalvontavaltuutusta tarvitaan.

Kun teet edunvalvontavaltuutuksen, voit valtuuttaa puolisosi 

• hoitamaan perheen yhteisiä raha-asioita
• maksamaan laskuja toisen pankkitililtä
• myymään perheen omaisuutta
• hakemaan etuuksia tai tukia toisen puolesta
• päättämään terveyteen liittyvistä asioista, jos et itse ymmärrä asiaa silloin, kun päätös on tehtävä.

Katso Suomi.fi-oppaasta, miten pääset alkuun edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa itsellesi.