Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja järjestää asioiden hoito

Jos henkilö kykenee antamaan valtakirjan ja ymmärtämään sen merkityksen, esim. omaiset voivat hoitaa apua tarvitsevan asioita valtakirjan avulla. Valtakirjan voi antaa esimerkiksi pankkiasiointia varten tai viranomaisen luona asiointiin. Valtakirjaa voidaan käyttää monenlaiseen asiointiin.

Yrityksillä ja viranomaisilla saattaa olla omia valtakirjalomakepohjia asioinnin helpottamiseksi (esim. Kansaneläkelaitos), jolloin asiassa kannattaa kääntyä suoraan kyseisen viranomaisen puoleen. Pankkiasiointia varten tehtävässä valtakirjassa kannattaa kääntyä oman pankin puoleen.

Valtakirja on tehtävä kirjallisesti. Valtakirja tulee käytännössä voimaan heti laadittaessa ja on voimassa toistaiseksi, ellei valtakirjassa ole toisin määrätty. Valtakirjan käytön edellytyksenä on myös se, että osapuoli, jonka kanssa on tarkoitus asioida, hyväksyy valtakirjan. Esimerkiksi pankit voivat olla hyväksymättä valtakirjaa sen antajan toimintakyvyn heikennyttyä. Valtakirjan kelpaavuus arvioidaan siten vasta sillä asioidessa. Tavallista valtakirjaa ei viranomainen vahvista. Sillä asiointia ei myöskään esimerkiksi holhousviranomainen valvo. Valtuutetun valvonta jää näin ollen valtuuttajalle.

Suomi.fi-valtuuksissa voit antaa haluamallesi täysi-ikäiselle henkilölle tai yritykselle oikeuden asioida puolestasi. Valtuus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Katso lisätietoa asiasta ja valtuuspalvelun piirissä olevista viranomaisista Suomi.fi-verkkopalvelusta.

Lähiomaisen tai muun luotettavan henkilön tuki taloudellisten asioiden hoitamiseksi voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun henkilön fyysinen toimintakyky on heikentynyt, mutta hän kykenee ymmärtämään asioiden merkityksen. Läheinen voi avustaa sellaisten asioiden hoidossa, joita henkilö itse ei kykene rajoitteidensa puolesta hoitamaan. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi silloin, kun henkilö ymmärtää laskujen maksamisen merkityksen ja suurin osa laskuista on maksussa automaattisesti. Henkilö voi itse allekirjoittaa satunnaiset laskut ja laittaa maksupalvelukuoreen. Läheinen voi viedä maksupalvelukuoren lähimpään postilaatikkoon.

Erilaisista laskunmaksutavoista kannattaa keskustella oman pankin kanssa. Säännölliset laskut voidaan laittaa suoramaksupalveluun, jos laskuttajalla on tämä laskutustapa käytössä. Jos käytössä on verkkopankki, e-lasku on hyvä vaihtoehto. E-lasku on mahdollista laittaa verkkopankissa maksuun siten, että lasku veloitetaan tililtä automaattisesti. Säännöllisin väliajoin toistuvista maksuista on mahdollista tehdä toistuva maksumääräys omaan pankkiin.

Pankkitunnuksien avulla on usein mahdollista maksaa lasku myös puhelimitse ottamalla yhteyttä pankin asiakaspalveluun. Laskun maksu voi onnistua myös R-kioskilla, jos esimerkiksi oma pankkikonttori sijaitsee kaukana.

Tilinkäyttöoikeus on mahdollista antaa luottamalleen henkilölle esimerkiksi silloin, kun kokee itse tilinkäyttämisen haasteellisena. Valtuutus annetaan omassa pankissa ja se edellyttää valtuuttajan tunnistamista. Asiaa kannattaa tiedustella omasta pankista. Tilinkäyttöön oikeutetulle taholle on mahdollista saada kortti, jolla voi nostaa rahaa valtuuttajan tililtä tai maksaa tämän ostoksia.

Edunvalvontavaltuutus tarjoaa asioiden hoitamiselle edunvalvojan määräämistä kevyem­män ja joustavamman vaihtoehdon. Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa että henkilöään koskevissa asioissa kuten esimerkiksi terveydenhoidossa. Edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaja voi itse määritellä, pitääkö valtuutetun antaa määräajoin tili viranomaiselle, kun taas edunvalvojaksi määrätyllä henkilöllä on vuosittainen tilintekovelvollisuus. Edunvalvontavaltakirja on tes­tamentin tapaan tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan holhousviranomaisen vahvistamisella.

Jos on harkittavana, tarvitaanko edunvalvojaa pelkästään eläke- tms. etuuden hakemista varten, kannattaa ensin selvittää, voiko hakemuksen tehdä lähiomainen tai muu henkilö.

Esim. kansaneläkelaissa säädetään, että mikäli hakija sairauden, vanhuuden tms. syyn takia ei itse kykene hakemaan etuutta tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista oikeuksistaan, voi hakijan lähiomainen tai muukin henkilö, joka on pääasiallisesti huolehti­nut hakijasta, käyttää puhevaltaa hakijan etuutta koskevassa asiassa. Vastaavanlaisia säännöksiä on useissa muissakin laeissa.

Potilaslain mukaisen hoitosuostumuksen voi siihe­n kykenemättömän potilaan puolesta antaa myös potilaan lähiomainen tai muu läheinen.

Jos sosiaalihuollon asiakas ei kykene osallistumaan palvelujensa suunnitteluun tai ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, hänen tahtoaan voidaan sosiaalihuollon asiakaslain mukaan selvittää yhteistyössä hänen omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa.

Välitystiliä käytetään kunnissa, kun kunnan toimielimelle maksetaan asiakkaan saamia etuuksia käytettäväksi tämän menoihin sosiaalityöntekijän valvonnassa. Välitystili voi tulla kyseeseen, jos henkilöllä ei ole muuta omaisuutta kuin eläketulo ja hoidettavina asioina vuokran tai muun vastaavan asumiskustannuksen maksaminen ja käyttövaran antaminen. Välitystilin mahdollisuutta kannattaa tiedustella oman kotikunnan sosiaalityöntekijältä.

Kansaneläkelain mukaan eläke tai muu etuus voidaan maksaa saajan asuinkunnan sosiaalihuollon toimielimelle käytettäväksi etuudensaajan ja hänen omaistensa elatukseen, jos etuuden maksaminen saajalle itselleen vaarantaa etuudensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Esityksen etuuden maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä etuudensaa­ja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omainen tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii sekä kunnan asianomainen toimielin. Vastaavanlaisia säännöksiä on myös muissa eläkelaeissa.

Eläkkeen ja muiden etuuksien maksaminen kunnalle on lain mukaan mahdollista myös laitoshoidon asiakasmaksun korvaukseksi. Kunta voi periä henkilölle tulevat eläkkeet tai muut tulot siltä ajalta, kun kunta on järjestänyt henkilölle laitos- tai perhehoitoa. Vastaavanlaisia säännöksiä on myös useissa eläkelaeissa. Tämä menettely voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vanhus on laitoshoidossa eikä hänellä ole muita varoja kuin eläketulo ja asioiden hoitona vain kuukausittaisen hoitomaksun maksaminen. Tällöin eläke maksettaisiin kunnalle, joka perii siitä asiakasmaksun ja tilittää loppuosan asiakkaalle.

Asiakas voi saada tukea asioidensa omatoimiseen hoitamiseen hoitolaitoksessa. Tämä voi tulla kyseeseen silloin, kun henkilö ymmärtää asiat, muttei kykene fyysisesti hoitamaan niitä. Tällöin hoitomaksu ja muut laskut voidaan hoitaa suoraveloituksena. Hoitopaikan henkilökunta voi lisäksi avustaa asiakasta niin, että hän voi itse nostaa käyttövaransa pankista.