Hyppää sisältöön

Digi- ja väestötietoviraston Digihumaus-raportti: Koronapandemia voi olla alku reiluun ja kestävään digitaaliseen siirtymään

16.4.2021 9.07
Tiedote

Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut tänään 16.4.2021 Digihumaus 2021 -raportin ”Näkökulmia koronapandemian jälkeiseen digiloikkaan”. Raportti on jatkoa kahtena aiempana vuotena julkaistuille Digihumaus-raporteille. Vuoden 2021 raportissa keskitytään siihen, kuinka koronapandemia on vaikuttanut yhteiskuntaan ja Suomen julkiseen hallintoon.

Tarvitsemme kykyä kuvitella ja kokeilla asioita uusiksi

Koronapandemian tuoma muutos näytti, että suuri osa yhteiskunnastamme oli valmis nopeaan digiloikkaan. Toukokuussa 2020 noin 59 % Suomen työntekijöistä siirtyi tekemään etätöitä ja sähköinen asiointi julkisissa palveluissa kasvoi 54 %. Toisaalta pandemia myös lisäsi eriarvoisuutta yhteiskunnassa: kaikille etätyö tai sähköinen asiointi eivät ole mahdollisia.

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarin mukaan koronapandemia osoitti Suomen digitaalisen infrastruktuurin vahvuudet, mutta myös sen käyttämättömän potentiaalin ihmisten elämän sujuvoittamisessa.

”Digitalisoituva yhteiskunta vaatii, että vahvistamme sellaista hallintoa, jolla on kykyä kuvitella ja kokeilla asioita uusiksi. Julkisten palvelujen kehittäminen hybrideiksi vaatii julkiselta sektorilta jatkuvaa hallintokulttuurin ja ajattelutavan muutosta, jotta palvelujen kehittäminen lähtökohtaisesti digitaalisina ei ole muista palvelutavoista pois. Maamme vahva sähköinen identiteetinhallinta ja perusrekisterit mahdollistavat paljon sellaista, mitä muualla ei voi tehdä. Siksi vastuullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi automaattiset palvelut vaativat huolellista eettistä puntarointia yhdenvertaisuuden, lainsäädännön ja luottamuksen näkökulmista”, Viskari sanoo.

Avainasemassa luottamus ja digitaidot

Digitaalisen siirtymän myötä digitaitojen merkitys korostuu entisestään. Koronapandemian aikana huhut, salaliittoteoriat, disinformaatio sekä kyberrikollisuus ovat levinneet ja lisänneet epävakautta. Digitaidot ovatkin muodostumassa uusiksi kansalaistaidoiksi, joilla varmistetaan ihmisten täysimääräiset mahdollisuudet olla osa yhteiskuntaa ja sen toimintaa. Digitalisaatio ei saa olla syrjäyttävä voima, vaan palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.

Viskari näkee, että luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen ovat yhteiskunnassamme avainasemassa.

”Luottamuksen ylläpitäminen ja lisääminen ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä julkishallinnon tavoitteita ja onnistumisen mittareita. Luottamusta herättää yhteiskunta, jossa koetaan osallisuutta, ja jonka hallintomekanismit ovat ymmärrettäviä sekä suomalaiseen arvopohjaan istuvia”, arvioi Viskari.

Koronapandemia on osoittanut koko maailmalle, että terveysturvallisuuden uhka on ollut yleisesti aliarvioitu. Viskari katsoo, että jatkossa terveyteen liittyvät uhat on arvioitava aivan uudella tavalla sekä otettava huomioon osana kokonaisturvallisuutta ja valtioiden varautumissuunnitelmia.
”Terveyteenkään liittyvää varautumista ei voida ajatella muusta yhteiskunnasta erillisenä saarekkeena. Kompleksisessa maailmassa asioilla on paljon keskinäisiä riippuvuussuhteita, ja koronan myötä on tullut valitettavan selväksi, että kokonaisturvallisuuden mallissamme on ollut pandemiauhan mentävä ammottava aukko.” 

Digihumaus 2021 -raportti ”Näkökulmia koronapandemian jälkeiseen digiloikkaan” julkaistiin perjantaina 16.4.2021 Digi- ja väestötietoviraston järjestämässä digitalisaatioon keskittyvässä Digihumaus-webinaarissa.

Tutustu raporttiin: dvv.fi/digihumausraportti2021

Lisätietoja Digihumaus-raportista

Digi- ja väestötietovirasto, pääjohtaja Janne Viskari, p. 0295 536 000 (vaihde), [email protected]

digihumaus