Digihumaus 2021:
Näkökulmia koronapandemian jälkeiseen digiloikkaan
Digihumaus 2021 -raportti pdf-muodossa
Digi- ja väestötietovirasto julkaisi keväällä 2020 Digihumaus-raportin, jossa pohdittiin julkishallinnon ja laajemmin koko yhteiskunnan tulevaisuutta viiden megatrendin kautta. Raportissa määritellyt trendit ovat:
Trendien lisäksi raportissa esiteltiin digitalisaatioon ja notkeaan hallintoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla julkishallinto olisi kykenevämpi ratkomaan tulevaisuuden vaikeimpia ongelmia.
Keväällä 2020, heti Digihumaus-raportin julkaisemisen jälkeen, koronavirus Covid-19 käänsi maailman ylösalaisin. Niin kouluissa, työpaikoilla kuin päivittäistavarakaupassa arki muuttui silmänräpäyksessä. Kasvokkainen kanssakäyminen vaihtui etätöihin ja -kouluun, kauppareissu netin kautta tilattavaan ruokalähetykseen ja ystävien illanvietto verkon kokoussovellukseen. Arjesta tuli entistäkin enemmän digitaalisten välineiden välittämää.
Muutos jokapäiväisessä elämässä näytti, että suuri osa yhteiskunnastamme oli valmis nopeaan loikkaan digitaalisten ratkaisujen käytössä. Toisaalta, kuten koronapandemia itsessään, myös etätyö tai -koulu on osoittautunut eriarvoistavaksi: kaikille etätyö tai sähköinen asiointi ei ole mahdollista.
Digihumaus 2021 -raportissa pohditaan koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaan ja Suomen julkiseen hallintoon Digi- ja väestötietoviraston tulevaisuuskuvaa jäsentävien trendien kautta. Analyysin avuksi trendeistä tunnistettiin viimeisen vuoden aikana nousseita avoimia jännitteitä, joiden avulla tulevaisuutta hahmoteltiin.
Ongelmien kompleksisuus lisääntyy
Verrattuna aikaisempiin influenssapandemioihin on COVID-19:ssa uutta se, kuinka nopeasti tauti levisi globalisoituneessa maailmassa Wuhanin märkätorilta Alppien hiihtomajojen kautta Suomeenkin. Kulkutautipandemia ei ollut alan asiantuntijoille yllätys: epäselvää oli vain, milloin sellainen toteutuu. Koronapandemia on malliesimerkki nykyajan kompleksisesta ongelmasta: eri tekijöiden monitahoisesta vyyhdistä, johon ei ole yhtä suoraa ratkaisua.
Huhutieto mutkistaa kriisinhallintaa
Kriisi on ravistellut yhtäläisesti koko maailmaa. Viruksen tavoin myös koronavirusta koskevat huhut, salaliittoteoriat sekä disinformaatio leviävät verkossa mantereelta toiselle ja lisäävät epävakautta ja muiden globaalien haasteiden ratkaisemista. Suomessa onni onnettomuudessa on ollut kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vahva luottamus yhteiskuntaan, vaikka asiantuntijatietoon ja viranomaisten auktoriteettiin kohdistuu myös entistä suurempia epäilyksiä.
Ilmiötä voi torjua eri tavoin. Jos julkisen hallinnon toimintaan luotetaan kokonaisuudessaan, jää huhutiedolle vähemmän elintilaa. Luottamusta herättää hallinto, jolla on käytettävissään monipuolista, useiden viranomaisten tuottamaa tilannekuvatietoa ja useita eri ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Näin voidaan sekä ennakoida että reagoida nopeasti, vaikka tietoa uudesta tilanteesta olisi vasta vähän. Tämä vaatii matalampia organisaatiorajoja, automaattisesti liikkuvaa yhteentoimivaa tietoa sekä yhä enemmän ymmärrystä tiedon merkityksestä yhteiskunnassa.
Huomioi
Luottamuksen ylläpitäminen ja lisääminen ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä julkishallinnon tavoitteita ja onnistumisen mittareita
Digitalisoituminen on kaikkialla
Koronapandemia osoitti Suomen digitaalisen infrastruktuurin vahvuudet, mutta myös sen käyttämättömän potentiaalin ihmisten elämän sujuvoittamisessa. Toukokuussa 2020 noin 59% Suomen työntekijöistä siirtyi tekemään etätöitä ja sähköinen asiointi julkisissa palveluissa kasvoi 54%. Digitaaliset palvelut vahvistivat myös merkittävästi yhteiskunnan resilienssiä.
Muutoksen nopeus haastaa reilun digitaalisen siirtymän
Reilussa ja kestävässä digitaalisessa siirtymässä julkisten palvelujen tuottajien tehtävänä on pitää huolta siitä, että palvelut toteutuvat ja ovat käytettävissä yhdenvertaisesti. Digitalisaatio ei saa olla syrjäyttävä voima, ja palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Teknologia ja digitalisaatiokehitys vaativat paljon ihmistyötä ja tarpeiden huomioiminen on sitä helpompaa mitä moninaisempia ihmisiä digitalisaatiota on tekemässä.
Digitalisoituva yhteiskunta vaatii sellaista hallintoa, jolla on kykyä kuvitella ja kokeilla asioita uusiksi. Julkisten palvelujen kehittäminen hybrideiksi vaatii julkiselta sektorilta jatkuvaa hallintokulttuurin ja ajattelutavan muutosta, jotta palvelujen kehittäminen lähtökohtaisesti digitaalisina ei ole muista palvelutavoista pois. Toisaalta palvelujen kehittämisessä tulee olla varovainen siinä, mistä ja millaisia malleja Suomeen otetaan – maamme vahva sähköinen identiteetinhallinta ja perusrekisteridata mahdollistavat paljon sellaista, mitä muualla ei voi tehdä.
Kun teknologia kehittyy eksponentiaalista vauhtia ja dataa hyödynnetään, täytyy vastuullisuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi automaattiset palvelut vaativat huolellista eettistä puntarointia yhdenvertaisuuden, lainsäädännön ja luottamuksen näkökulmista.
Huomioi
Luottamus digitaalisen siirtymän reiluuteen vahvistuu, kun digitaidoista muodostetaan uusi kansalaistaito.
Suomi.fi-tunnistuksien ja -valtuuskyselyjen määrät ovat kasvaneet runsaasti vuoden 2020 aikana.
Noin puolet kasvusta selittyy asiointivolyymien kasvulla kaikissa asiointikanavissa. Puolet kasvusta johtuu normaalista kausivaihtelusta.
77,6 % kansalaisista luotti, että viranomaiset käsittelevät henkilö- ja muita tietoja turvallisesti. Työnantajien turvalliseen tietojen käsittelyyn luotti 79,4% kansalaisista, mutta yritysten turvalliseen tietojen käsittelyn luotti vain 24,1 % kansalaisista. Koronaviruspandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut työtehtävien tekemiseen tai viranomaisasioinnin sujuvuuteen, sillä suurin osa on kokenut asioiden pysyneen ennallaan tai sujuneen erittäin hyvin tai parantuneen entisestä.
Tutkimus tehtiin helmikuussa 2021. Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometri 2021.
Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
Koronapandemia on kohdellut eri väestöryhmä hyvin eri tavoin. Väestön ikääntyminen, muuttuvat terveyshaasteet ja moninaistuminen muuttavat myös jatkossa palvelutarpeita. Ihmisten tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen palvelujen kehittämisessä voi myös estää digikuilujen syntymisen digiosaajien ja digitaidottomien välillä.
Koronapandemian sosiaalisia kustannuksia ynnätään vielä monen vuoden kuluttua
Koronapandemia on aiheuttanut yhteiskunnalle mittavan laskun. Työttömyys on kasvanut ja bruttokansantuote vähentyi vuonna 2020 Tilastokeskuksen mukaan 2,8 prosenttia. Pandemia on kohdellut eri väestöryhmiä eri tavalla ja lisännyt eriarvoisuutta. Tutkimusten mukaan etäkoulu on kohdellut lapsia eriarvoisesti, kun perheiden valmiudet auttaa kotikoulussa ovat erilaiset. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on noussut esille vakavana ongelmana, jolla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Yksinäisyys on lisääntynyt niin nuorten kuin vanhojenkin keskuudessa. Toisaalta monilla aloilla koronapandemia on lisännyt kasvua ja synnyttänyt uutta liiketoimintaa, esimerkkinä ruoan verkkokauppa ja digitaaliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
Kokemukset koronapandemian vaikutuksesta yksilötasolla ovat hyvin erilaisia. Ulkoilmassa viihtyvä ei ole kokenut rajoituksia samalla tavalla kuin näyttämötaiteesta tai kuvataiteesta virkistäytyvä. Eri alat ovat myös erilaisessa asemassa, eivätkä kaikki työntekijät voi viedä töitänsä etäyhteyden päähän kotitoimistolle. Etätyöstä on jo veikkailtu syrjäseutujen ja maakuntien pelastajaa, mutta toistaiseksi tilastot näyttävät, että muutto suuriin kasvukeskuksiin on korkeintaan hidastunut, ei kääntynyt laskuun.
Huomioi
Koronapandemian lisäämän epävarmuuden tunteen vastavoimaksi on vahvistettava jokaisen kokemusta osallisuudesta yhteiskunnassa.
Ympäristön ja talouden suhde on muutoksessa
Koronapandemian aiheuttama shokki pysäytti hetkeksi maailman päästökasvun. Poikkeuksellisessa tilanteessa ennen jopa mahdottomina pidetyt toimintatavat tulivat kokeiltavaksi ja laajasti hyödynnettäväksi. Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kestävämpi maailma ja siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan kasvattavat skaalautuvien ja tehokkaiden ratkaisujen kysyntää.
Koronapandemia on mahdollisuus muuttaa toimintaa kestävämmäksi
Koronapandemian myötä kehittyvät uudet normaalit ravistelevat ihmisten tottumuksia. Etätyön määrä kasvaa ja työn takia matkustaminen vähenee. Digitalisaatiosta seuraa väistämättä paikkariippumattomuus ja tämä tulee vaikuttamaan niin asuntojen kysyntään, liikennevirtoihin, yritysten kustannusrakenteeseen kuin työnteon tapojen muuttumiseen. Paikkariippumattomuus puolestaan käynnistää muutoksen, jossa työnantajat luopuvat osasta fyysisiä työtiloja. Suomen valtionhallinnossakin voidaan hyvin olla jo kehitysuralla, joka johtaa organisaatioiden yhteisiin työskentelytiloihin ja näin taloudellisiin sekä ympäristöllisiin säästöihin. Tulevaisuudessa virastoilla ei kenties enää ole omaa asiakaspalvelua eikä toimistoa, vaan toimitilat ovat yhteiskäyttöisiä, ekologisia, muunneltavia ja joustavia.
Huomioi
Koronapandemian aikaansaamat, ympäristön kannalta myönteiset muutokset on säilytettävä ja hyödynnettävä.
Turvallisuusympäristö monimutkaistuu
Koronapandemian aikana kyberrikollisuus on kasvanut muun digitalisaation rinnalla. Samalla huomattiin, että terveysturvallisuuteen ei ollut yhteiskunnassa varauduttu riittävästi. Arjen turvallisuusympäristön näkökulmasta pitkän aikavälin ennakointi ja varautuminen korostuvat julkisten organisaatioiden tehtävissä.
Kokonaisturvallisuuden merkitys ja sisältö on laajentunut
Koronapandemian vaikutukset ihmisten ja yritysten arkeen ovat vakavia. Pandemiatilanteen aiheuttama turvattomuus ja voimistuva polarisaatio voivat aiheuttaa normaalissa elämässä konflikteja, joilla on kauaskantoisia seurauksia.
Palvelutuotannossa erilaisten teknologioiden hyödyntäminen kasvaa edelleen, mikä vuoksi erilaisiin uhkiin varautumisen merkitys kasvaa. Yleinen tietoisuus ja ymmärrys digitalisaatiosta ja uudenlaisista uhkista ei täysin vastaa nykyisen turvallisuusympäristön todellisuutta.
Kyberrikollisuus, tietomurrot ja huijaukset lisääntyvät ennennäkemättömällä viekkaudella ja kyberrikolliset ovat oivaltaneet myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien tietojen arvon. Vaikka kyberrikollisuuden ja verkkohuijausten torjuntaan lisätään resursseja, kilpajuoksu rikollisten mukautumiskykyä vastaan jatkuu. Verkko on altis alusta vakoilulle, hybridivaikuttamiselle ja vihapuheelle. Liikehdintä ajankohtaisten kyberturvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa auttaa kuitenkin nostamaan tietoturvallisuuden ja tietosuojan yhteiskunnallista merkitystä ja siten kehittämään luottamusta entistä korkeammalle tasolle pandemian jälkeen.
Huomioi
Varautuminen terveysuhkiin tulee ottaa osaksi kokonaisturvallisuutta hybridiuhkien, teknologiariskien ja kansainvälisen politiikan epävarmuuden rinnalle.
Kansalaiselle näkyvää palvelukokemusta, hallinnon toimintatapoja palvelutuotannossa ja taustalla olevaa digitaalista infrastruktuuria tulee kehittää yhtäaikaisesti ja verkostomaisessa yhteistyössä viranomaisten kesken. Eri palveluissa tarvittavien tietojen tulee liikkua tehokkaammin suoraan järjestelmien välillä. Sähköinen asiointi tulee saada kansalaisten ensisijaisesti valitsemaksi asiointimuodoksi tekemällä sähköinen asiointi niin hyväksi, helpoksi ja houkuttelevaksi, että suurin osa kansalaisista siirtyy sähköiseen asiointiin sen vuoksi, että se on ylivoimaisesti paras ja vaivattomin tapa asioida. Valtakunnallisen palvelutarjonnan turvaamiseksi on tarpeen tiivistää valtion virastojen ja kuntien yhteistyötä sekä kehittää joustavampia ja kansalaisten palvelutarpeeseen paremmin kohdennettuja asiointimuotoja. Julkishallinnon digitaalisia alustoja, kuten Suomi.fiä, on hyödynnettävä entistä laajemmin. Yhteiskäyttöisten alustapalveluiden avulla vältetään päällekkäisiä investointeja ja niistä syntyviä kustannuksia.