Digitaidot mahdollistavat monet arjen asiat: yhteydenpidon läheisiin, harrastukset, työskentelyn ja esimerkiksi viihteen kuluttamisen. Digitaidoissa ei ole kyse vain teknisestä osaamisesta, vaan myös digisisältöjen ymmärryksestä, medialukutaidoista ja digiturvataidoista. Digitaaliseen asiointiin päästään käsiksi esimerkiksi pankkitunnuksilla, mutta turvallinen ja siten mielekäs toiminta digimaailmassa vaatii kirjautumisvälineen lisäksi ymmärrystä sisällöistä, palveluista ja jopa digihuijauksista.
Huijatuksi tuleminen on nöyryyttävä ja pelkoa herättävä tilanne. Kuka tahansa meistä voi langeta digihuijaukseen tai ostaa valeuutisen totena. Kiire, yllätyksellisyys tai kokemattomuus altistavat huijauksille. Nykypäivän Auervaaroilla on käytössään tietoa, taitoa, kanavia ja nopeutta.
Huijaukset ja feikkisisällöt ovat hyvin suunniteltuja ja ne näyttävät ja kuulostavat aidoilta. Kokeneempikin digiraivaaja saa olla tarkkana, kun "Posti" lähettelee tekstiviestejä, "prinssi" tarjoaa suurta rahasummaa tai mediavirrassa tulee vastaan asiallisesti kirjoitettuja uutisjuttuja videopätkineen.
Kriittinen medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan!
Pelottelu ei ole hyvä oppimisen kannustin. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että internet ja digitaalinen toimintaympäristö tarjoavat huijareille suotuisat olosuhteet vedättämiseen ja huijauksiin. Tällä viikolla vietetään Mediataitoviikkoa, jonka aikana medialukutaitojen kehittämiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Sisältöjen oikeellisuuden arviointiin tarvitaan kriittistä medialukutaitoa. Oppimisen täytyy olla jatkuvaa, sillä digimaailma on jatkuvassa muutoksessa.
Syväväärennökset, valeuutiset, misinformaatio ja lumesisällöt ovat arkipäivää netissä. Mitä tahansa internetsisältöä löytyy myös feikkiversiona lähtien uutisista ja päätyen ruokaresepteihin. Syyt feikkisisällön luomiselle ja levittämiselle ovat moninaiset. Erityisen hyvin netissä leviävät voimakkaita tunnesisältöjä aiheuttavat jutut, kuten vihaa tai iloa herättelevät julkaisut.
Digitaitoja täytyy ylläpitää
Digitaitoisuus ei myöskään ole pysyvä, kerran hankittu tila, vaan taitoja täytyy ylläpitää säännöllisesti. Digimaailma heijastelee ajankohtaisia yhteiskunnan ilmiöitä. Muuttuva toimintaympäristö tarjoaa myös huijareille uusia tapoja houkutella ihmisiä. Esimerkiksi koronapandemian myötä on tullut esiin koronaan liittyviä huijauksia.
Puutteelliset digitaidot herättävät häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Joskus tunne omasta epäonnistumisesta on jo ennakkoon niin suuri, että digitaitojen harjoittelu jätetään kokonaan väliin. Sama häpeän tunne kulkee huijauksien uhrien mukana. Hävettää, että menin lankaan. Pahimmillaan huijauksilla voi olla suuria taloudellisia ja psyykkisiä vaikutuksia. Nämä havainnot käyvät ilmi Digitaitokartoituksesta ja Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen -katsauksesta.
Muuttuva digimaailma haastaa meidän kaikkien digi- ja medialukutaidon. Häpeä ja uhkakuvilla pelottelu eivät johda toivottuun lopputulokseen. Tarvitaan ajantasaista tietoa, koulutusta ja kannustusta digitaitojen jatkuvaan ylläpitämiseen.
Blogin kirjoittaja Minna Piirainen työskentelee Digituen projektipäällikkönä Digi- ja väestötietovirastossa. Hänet tavoittaa sähköpostitse ([email protected]) ja Twitteristä @minnapii.
