Suomalaisten digitaidot ovat suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla – digitaitokartoitus nosti esiin myös huolenaiheita

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston yhteinen digitaitokartoitus. Kartoituksessa suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan, ja näin saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista.

Digitaitokartoituksen mukaan digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suuri osa suomalaisista käyttää älypuhelinta. Myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä. Tabletin tai älytelevision käyttö on vielä melko vähäistä. 

– Digitaidoista ja digituen tarpeesta tarvitaan jatkuvasti tietoa, jotta voimme pitkäjänteisesti kehittää digitukea valtakunnallisesti. Digitaitokartoitus oli yksi keino siihen. Lisäksi on hienoa, että Suomessa eri toimijat tekevät useista näkökulmista tutkimusta aihepiirin ympäriltä. Se lisää yhteistä ymmärrystämme digitaidoista. Digituella on merkittävä rooli myös nykyisessä hallitusohjelmassa ja Digitalisaation edistämisen ohjelmassa, kertoo erityisasiantuntija Sanna Sinisalo valtiovarainministeriöstä.

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Uusien palvelujen käyttö vaatisi lisää digitaitoja etenkin tietoturvaan liittyen.  

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omia ja läheistensä digitaitoja. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokartoituksen vastaukset vahvistavat käsitystä suomalaisista taitavina internetin käyttäjinä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 noin 80 prosenttia 16-89-vuotiaasta suomalaisesta käytti internetiä useasti päivässä. EU-komission vuosittain tekemässä DESI-digitalisaatiovertailussa Suomi sijoittui tänä vuonna ensimmäiseksi

Digitaitokartoitus tavoitti lähes 14 000 vastaajaa 

Digitaitokartoituksen aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.  

Vastauksia haluttiin kerätä myös paperilla, jotta niitä saataisiin erityisesti myös heiltä, jotka eivät käytä tietokoneita tai älylaitteita. Koronaviruspandemian takia paperivastausten keräämisestä jouduttiin luopumaan, koska vastauspaikkoja, kuten kirjastoja, suljettiin. Näin ollen kartoituksen tueksi tehtiin myös puhelinhaastattelut.

Valtakunnalliselle digituelle on tarvetta monesta syystä 

Digitaitokartoituksessa nousi esiin useita seikkoja, jotka voisivat kannustaa digitaalisten palvelujen käyttöön. Näitä olivat toive siitä, että osaisi käyttää digitaalisia laitteita paremmin, saisi tukea niiden käyttöön, voisi luottaa niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan ja olisi varaa ostaa laite. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön. 

Digilaitteiden ja palveluiden käyttöön liittyen peräänkuulutettiinkin helppokäyttöisiä digipalveluita sekä matalan kynnyksen maksutonta opastusta laitteiden ja palveluiden käyttöön.  

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyneemmän ja ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.  

Vastaajilta kysyttiin myös, mistä he saavat apua digitaalisten palveluiden käyttöön. Yleisimmin apua saadaan perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, seuraavaksi yleisimmin työyhteisöltä.  

– Kartoituksen mukaan yleisin digituen avuntarjoaja on monelle omat läheiset, eikä muita digitukipalveluita vielä juuri tunneta. Tavoitteemme on, että kaikilla Suomessa on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja saada tarvittaessa asiointiin apua joustavasti, Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen toteaa.

Digitukea tarjoavat esimerkiksi kirjastot, järjestöt, opistot, erilaiset hankkeet, yhteisöt, kunnat ja yritykset. Valtionavustusta saavat maakuntaliitot koordinoivat digitukea alueellaan. Digi- ja väestötietovirasto toimii digituen tuottajien tukena ja kehittää digitukea valtakunnallisesti. Valtiovarainministeriö muun muassa vastaa digituen jatkokehityksestä.  Digi- ja väestötietovirasto jatkaa digitaitojen kartoitusta säännöllisin väliajoin.

Lisätietoja 

Projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi

Erityisasiantuntija Sanna Sinisalo, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30506, sanna.sinisalo(at)vm.fi

Digitaitokartoituksen sähköisesti kerätyn aineiston yhteenveto

Digitaitokartoituksen puhelinhaastattelujen yhteenveto ja yhteenveto suomalaisten digitaitotasoista.

Tiedote on julkaistu myös valtiovarainministeriön nettisivuilla.

Lue myös:

Minna Piiraisen blogi: Digitukea saa usein läheisiltä – entä jos ei saa?