Selvitimme keväällä suomalaisten digilaitteiden ja -palveluiden käyttöä sekä digitaitoja. Digitaitokartoituksen käynnistyessä emme tienneet yhteiskunnan sulkeutuvan vielä saman viikon aikana koronaviruksesta johtuen. Suomalaisten digitaitoja kartoitettiin lopulta tilanteessa, jossa digitaidot ja digiosallisuus vaikuttivat arjen sujuvuuteen ennennäkemättömällä tavalla.
Digitaitokartoitus antoi arvokasta tietoa suomalaisten digitaidoista ja suhteesta digitalisaatioon epätavallisena aikana. Yli 13 000 ihmistä jakoi omat ja läheistensä kokemukset digin käytöstä. Tämä blogi on ensimmäinen neljän kirjoituksen sarjasta, jossa avaan hieman tarkemmin tuoreen Digitaitokartoituksen tuloksia.
70 prosenttia suomalaisista voisi antaa digitukea toisille
Digitaitokartoituksen mukaan suomalaiset saavat apua digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttöön etenkin perheenjäseniltä tai lähipiiriltään (37,9 % vastaajista). Toinen merkittävä avunlähde on oma työyhteisö, jolta noin viidennes vastaajista saa tukea.
Emme myöskään karta muiden auttamista. Suuri osa suomalaista voisi opastaa muita jossain digipalvelussa. Lähes 70 % vastaajista kertoi voivansa opastaa muita tiedonhaussa ja sähköpostin käytössä.
Moni meistä toimiikin digitukijana omalle lähipiirilleen ja työyhteisölleen. Neuvominen ja auttaminen koetaan luontevaksi osaksi yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtoa. Juttelin tätä blogia kirjoittaessani ystäväni kanssa, joka tukee omaa perhettään, työyhteisöään ja perheen isovanhempia digin käytössä säännöllisesti. Kysyin, mikä motivoi auttamaan.
”Nämä asiat hoituvat kätevästi siinä samalla. En koe, että auttamisesta olisi mitään vaivaa. Nautin laitteiden kanssa puleeraamisesta. Eri merkkisten laitteiden käyttöä on vaikea neuvoa etänä, kun pitäisi päästä näkemään käyttöliittymä. Itse opin uutta kokeilemalla. Minulla on jonkinlainen käsitys laitteiden ja ohjelmistojen toimintaperiaatteista. Harva kone hajoaa siitä, että kokeilee! Netistä löytyy yllättävän moneen asiaan ohjeet. ”
Moni meistä varmasti samaistuu tähän. Apua ja neuvoja kysytään muihinkin asioihin, niin miksipä ei myös digin käyttöön. Digituen antamisen ei tarvitse olla mitenkään irrallinen asia muusta kanssakäymisestä. Sitä pitäisi saada aina, kun tarvetta esiintyy. Digituen antaja voi olla kuka vain.
Järjestimme toukokuussa virtuaalisen Digitukiviikon ja haastoimme organisaatiot ja yksityishenkilöt auttamaan korona-arjen eristämiä ihmisiä oman kykynsä mukaan. Digitukiviikon vastaanotto oli lämmin ja välittömästi positiivinen! Ihmisillä on aito halu auttaa ja vaikuttaa lähimmäisten hyvinvointiin.
Mistä tukea digin käyttöön, jos digitukijaa ei löydy lähipiiristä?
Aivan kaikkien lähipiiristä ei digitukijaa löydy. Onneksi digitukea voi saada ympäri Suomen esimerkiksi kirjastoista, järjestöiltä ja asukas- ja kylätaloista. Julkisten palvelujen käyttöön saa aina apua viranomaisilta. Heillä on siihen hallintolain mukainen velvollisuus. Samoin toimivat useimmat yritykset kuten pankit. Nämä kaikille avoimet ja maksuttomat digitukipalvelut pitäisi saada kaikkien tietoisuuteen vielä nykyistä paremmin. Digitaitokartoitus paljasti, että 5,8 % suomalaisista on käyttänyt maksutonta digitukipalvelua, esimerkiksi viranomaisen neuvontaa. Vastaavasti digin ulkopuolella olevista henkilöistä yli 40 % olisi halukkaita käyttämään laitteita ja palveluja, mikäli digitukea olisi tarjolla.
Jos digitaidot ovat jo jokseenkin hallussa, voit tukea saada myös esim. sosiaalisen median keskusteluryhmistä. Tämä neljäs sektori, jolla tarkoitetaan kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista toimintaa tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman digituen antamiseen ja digitaitojen kehittämiseen.
On mahtavaa, että niin moni tukee läheistensä digin käyttöä. Digituki ei kuitenkaan voi nojautua vain läheisiin, vaan tukea pitää saada helposti myös muuta kautta. Yhdenvertaisuuden tulee toteutua myös digituen osalta. Digi kuuluu kaikille ja niin myös tuki sen käyttöön!
Lue myös:
Tiedote 31.8.2020: Suomalaisten digitaidot ovat suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla – digitaitokartoitus nosti esiin myös huolenaiheita
