Blogit

Digiosaamisessa on suuria eroja yrityksissä ja yhteisöissä

Mirva Gullman Julkaisupäivä 1.2.2021 7.59 Blogit

Suomalaiset ovat aktiivisia digin hyödyntäjiä. Digiä hyödynnetään vapaa-ajalla, yhteydenpitoon ja asioiden hoitamiseen. Myös yrityksissä ja yhteisöissä asiointi siirtyy yhä enemmän paperi- ja käyntiasioinnista sähköiseen. Toimivien palveluiden lisäksi tarvitaan osaavia käyttäjiä, mutta miltä näyttää tilanne tällä hetkellä?

Millaista digiosaamista yritykset ja yhteisöt tarvitsevat?

Yritykset, yhteisöt ja ihmiset ovat hyvin erilaisia sekä digitaidoiltaan että valmiuksiltaan uuden oppimiseen. Tarvittavat taidot ja tuen tarve vaihtelevat myös suuresti. Alla muutamia esimerkkejä.

Maisa on johtanut sukunsa perintötilaa lähes kymmenen vuoden ajan. Hän on kehittänyt prosesseja, tehnyt investointeja ja kerännyt dataa tuotannosta ja saanutkin tilan kannattavuuden kasvuun. Itsenäisesti toimivat koneet, laitteet ja ohjelmistot helpottavat maatalousyrittäjän työtä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Maisa on kiinnostunut tilan kannattavuuden lisäksi myös ympäristön kuormituksesta, johon hän pystyy kerätyn datan perusteella oman tilansa osalta vaikuttamaan. Oikea-aikaisten ja oikein kohdennettujen toimenpiteiden avulla kasvinviljely on tehostunut ja ympäristönkuormitus vähentynyt. Maisa etsii jatkuvasti uutta tietoa ja kehittää osaamistaan, koska haluaa pysyä kehityksessä mukana.  

Lähihoitajan koulutuksen saanut Jarkko on jäänyt työttömäksi. Hän pohtii oman kotipalveluyrityksen perustamista. Osaamista ja innostusta hoivatyöhön on, mutta mistä löytää asiakkaat ja miten toimia jotta saisi yrityksen toimintaan? Jarkko ottaa yhteyttä paikalliseen uusyrityskeskukseen ja saa käytännön tietoa ja neuvontaa yrityksen perustamisesta. Hän aloittaa myös yrittäjän ammattitutkinnon opinnot. Jarkko oppii nopeasti, mitä yksinyrittäminen tarkoittaa: hänen täytyy itse selvittää ja hankkia tarvittavat laitteet ja ohjelmat, järjestää taloushallinto, tarvittavat luvat, suunnitella markkinointi ja vaikka mitä muuta. Jarkko luottaa omaan osaamiseensa ja siihen, että tietää itse parhaiten mihin pystyy ja mitä osaamista hänen on hankittava ulkopuolelta. Hän haluaa kotipalveluyrityksensä käyntiin niin nopeasti kuin mahdollista ja haluaa siksi selvittää asiat mieluummin itse kuin kysyy apua ja neuvoja. 

Taneli on kaupunginosansa asukasyhdistyksen puheenjohtaja, ollut jo yli 15 vuotta. Hän on asunut alueella sen rakentamisesta lähtien ja tuntee sen kuin omat taskunsa. Taneli tietää miten aluetta pitää kehittää: lapsille tarvitaan turvallisia leikkipaikkoja ja ikäihmisille levähtämistä varten penkkejä. Näiden rahoituksesta hän on keskustellut kaupungin virkamiesten kanssa jo vuosien ajan ja jakanut postilaatikoihin tiedotteita. Viime aikoina Tanelia on vaivannut se, että yhä useampi jäsen on toivonut uudistuksia yhdistyksen toimintaan. Pitäisi olla toimintaa sekä nettisivut ja joku pilvi, mihin kokousten pöytäkirjat ja toimintasuunnitelmat voisi tallentaa. Onhan yhdistyksellä sentään sähköposti käytössä ja jäsenrekisterikin excelissä, eikö se riitä? Yhdistyksen hallituksen kaksi muuta jäsentä eivät osaa auttaa eikä Taneli tiedä keneltä kysyisi neuvoa eikä hänellä oikein ole sanojakaan, joilla asiasta puhua. Jotain digiä se on, mutta miten siitä saisi kiinni ja mitä oikein pitäisi tehdä?

Jokainen näistä kolmesta Maisa, Jarkko ja Taneli hyötyvät digiosaamisensa kehittämisestä, mutta heidän tarpeensa ovat keskenään erilaisia. Elinkeinotoimintaa harjoittavien tai tuttavallisemmin yritysten ja yhteisöjen digituesta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää miten laajasta ja kirjavasta joukosta on kyse. Se, mikä maatilan Maisaa innostaa, ei sovellu aloittelevan kotipalveluyrittäjä Jarkon tarpeisiin. Asukasyhdistyksen Taneli taas tarvitsee digitaitojen kehittämisen lisäksi myös motivointia ja lisää ymmärrystä siitä, miten digi hyödyttää yhdistyksen toimintaa.  

Katsaus yritysten ja yhteisöjen digiosaamiseen luo pohjan kehitykselle

Kartoitimme syksyllä 2020 suomalaisten yritysten ja yhteisöjen digiosaamista. Tutustuimme yrittäjien, järjestöjen ja muiden yhteisöjen digin käyttöä ja haasteita koskeviin raportteihin, barometreihin ja selvityksiin. Tapasimme ja haastattelimme kymmeniä yritysten ja yhteisöjen edustajia, viranomaisia ja yksityisiä palveluntuottajia. Kokosimme näin hankitun tiedon yhteen ja löysimme erilaisia digin käyttäjiä. Luokittelimme katsauksessamme yritykset ja yhteisöt neljään luokkaan: pioneerit, itsenäiset, tuettavat ja rohkaistavat, sen perusteella millainen digituen tarve heillä on. Maisa lukeutuu pioneereihin jatkuvalla oppimisen halullaan. Jarkko taas itsenäisiin ja Taneli rohkaistaviin. Jokaisen kohdalla voidaan puhua digituesta/digiosaamisen kehittämisestä, mutta lähtökohta ja tavoitteet ovat erilaiset. Näihin erilaisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää sekä tukea tarjoavilta että tuentarvitsijoilta tietoa siitä, mistä ja millaista tukea digitaitoihin ja digin hyödyntämiseen on tarjolla.

Jatkamme yritysten ja yhteisöjen digituen kehittämistä vuonna 2021. Kokeilemme kevään aikana yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia digituen palvelumalleja ja tapoja. Vuoden loppuun mennessä muodostamme suositukset ja toimintamallit yritysten ja yhteisöjen digituen järjestämisestä. Tavoitteena on sujuva arki yrityksille ja yhteisöille osana digitalisoituvaa yhteiskuntaa.  

Linkki katsaukseen: Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen-katsaus. Digituen tarve vuonna 2020. 

Blogin kirjoittaja Mirva Gullman on digituen asiantuntija Digi- ja väestötietovirastossa. Mirvan tavoittaa sähköpostitse ([email protected]) ja Twitteristä @MirvaGullman.

Blogi Mirva Gullman digituki