Digitalisaatio sujuvoittaa yhteiskuntaa ja kansalaisten arkea – ratkaisut ovat parempia kuin laki sallii
Digi- ja väestötietovirasto voi digitalisaation keinoin tehdä suomalaisten arjesta sujuvampaa. Digitalisaation hyödyt sekä organisaatioille että kansalaisille ovat ilmeiset. Digitaalisten palvelujen täysimääräiselle hyödyntämiselle on kuitenkin nykyisestä lainsäädännöstä johtuvia esteitä.
– Suurin osa suomalaisista osaa ja haluaa käyttää digipalveluja. Suomessa oletus on kuitenkin paperinen palvelu ja tähän tahdomme muutoksen. Aivan kaikkien ei tarvitse digipalveluja käyttää, mutta se voisi olla ensisijainen tapa viranomaisasioinnissa, Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari sanoo.
Jos suurin osa suomalaisista hoitaisi viranomaisasiansa sähköisten palvelujen kautta, säästyisi aikaa heiltä itseltään ja virastoilta. Samalla säästyisi myös rahaa.
Edunvalvojat tarvitsevat laajempia digipalveluja
Erityisesti tiettyjen elämäntapahtumien yhteydessä digipalveluista olisi suuri hyöty sekä kansalaisille että viranomaisille ja yrityksille. Esimerkiksi edunvalvojille on nykyisin vain vähän sähköisiä palveluja tarjolla. Suomen väestön ikärakenteen kehityksestä johtuen edunvalvojien määrä kasvaa koko ajan ja siten myös heidän asiointitarpeensa.
– Meillä olisi täysi valmius tarjota edunvalvojien kasvavalle joukolle enemmän ja laajempia sähköisiä palveluja esimerkiksi sähköiseen puolesta-asiointiin. Näiden ratkaisujen käyttöönotto vaatisi kuitenkin muutoksia lakiin, Janne Viskari jatkaa.
Sähköiset rekisterit kuolinpesien asioiden hoitamisen avuksi
Toinen elämäntapahtuma, jossa sähköinen asiointi olisi erittäin hyödyllistä on kuolleen läheisen asioiden hoito. Nykyisin kuolinpesän asioiden hoitaja joutuu asioimaan erittäin monen tahon kanssa erikseen.
– Kuolleen omaisen asioiden hoito voisi olla paljon nykyistä sujuvampaa, jos lainsäädäntö mahdollistaisi kuolleen henkilön tietojen siirron eri organisaatioiden välillä. Tämä olisi mahdollista, jos meillä olisi sähköiset rekisterit kuolinpesiä varten. Muutos helpottaisi merkittävästi kuolinpesän hoitajan työtaakkaa ja asiat voisi saada nopeammin hoidettua, Janne Viskari kertoo.
Työperäisten maahanmuuttajien tie sujuvammaksi
Suomella on suuri tarve saada maahan lisää työvoimaa ulkomailta ja monet maat kilpailevat näistä osaajista. Maahantulon prosessien sujuvuus on yksi tekijä, jolla Suomi voi näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.
– Maahanmuuton prosesseja on jo kehitetty paljon, mutta edelleen maahanmuuttaja joutuu Suomeen saavuttuaan asioimaan paikan päällä usean eri viranomaisen luona ja viranomaiset joutuvat todentamaan jokainen erikseen maahanmuuttajan asiakirjoja. Sekä maahanmuuttajan että viranomaisten kannalta olisi paljon sujuvampaa, jos viranomaiset voisivat hyödyntää toistensa jo todentamia asiakirjoja. Nykyinen laki ei tätä mahdollista ja muutos olisi tarpeen, Janne Viskari kertoo.
Digi- ja väestötietoviraston kehitysehdotukset edistävät myös Suomen kansallista digitalisaatiostrategiaa, jota EU jäsenmailtaan edellyttää.
– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista kaikkien kehittämiemme, arkea helpottavien digipalvelujen käyttöä. Toivomme, että Suomen tuleva hallitus ymmärtää lainsäädännön kehitystarpeet ja ottaa nämä asiat osaksi hallitusohjelmaa, Janne Viskari sanoo.
Jos upotetut videot eivät näy, voit katsoa videot seuraavien linkkien kautta:
- Digitaalinen ensisijaisuus
- Ihmislähtöinen edunvalvonta
- Kuolleen läheisen asioiden hoitaminen
- Maahanmuuton viranomaisprosessit sujuviksi
Tervetuloa kuulolle myös Digi- ja väestötietoviraston järjestämään Sujuva Suomi -keskusteluun 20.2.2023. Keskustelun aiheena on jarruttaako lainsäädäntö digitalisaatiota ja miten. Ilmoittaudu.
Lisätiedot:
Pääjohtaja Janne Viskari, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 536 000 (vaihde), [email protected]
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö