Digihumaus-raportti 2024:  Ikääntyminen ja monimuotoistuminen kirittävät hallintoa, mutta digitaaliseen infrastruktuuriin pitää panostaa nykyistä enemmän 

Digi- ja väestötietovirasto on tänään julkaissut uuden Digihumaus-raportin. Raportissa analysoidaan muutoksia Suomen väestössä ja niiden merkitystä julkiselle hallinnolle. Raportti on jatkoa neljänä aiempana vuotena julkaistuille Digihumaus-raporteille. Raportissa aihe on pilkottu neljään alatrendiin: ikääntyminen, maahanmuutto, alueiden eriytyminen sekä monimuotoistuminen. 

”Ikääntyminen ja väestön monimuotoistuminen eivät ole taakka, vaan meidän tulee yhteiskunnassamme arvioida kriittisesti vanhoja luutuneita käsityksiämme näistä asioista. Samaan aikaan yhteinen digi-infrastruktuurimme vaatii nykyistä enemmän kehittämistä ja ylläpitoa. Tämä tulisi ottaa huomioon myös taloudellisissa panostuksissa”, sanoo pääjohtaja Janne Viskari Digi- ja väestötietovirastosta.   

Ikääntyminen on muutoksessa

Viskari sanoo, että Suomen väestö ikääntyy ja väestöllisen huoltosuhteemme ennustetaan nousevan reilusti tulevan 10–15 vuoden aikana. 

”Väestön ikääntyminen vaikuttaa kansantalouteemme ja eläkejärjestelmäämme, mikä tulee ottaa huomioon digitaalisten palveluiden kehityksessä.” 

Samaan aikaan on tärkeää huomata, että ikääntyminen itsessään on muutoksessa. Eläkkeelle jäädään keskimäärin entistä toimintakykyisimpänä ja turvatummalla toimeentulolla. Ikääntyminen ei ole vain taakka ja yhteiskuntamme täytyy tarkastella kriittisesti vanhoja käsityksiään ikääntymisestä. 

Ikääntyvä väestö vaikuttaa myös alueiden kehitykseen. Suomen sisällä väestö keskittyy tulevaisuudessakin kaupunkeihin ja taajama-alueille. Valtaosassa maakunnista väestö pienenee ja ikääntyy. Kuntien ja hyvinvointialueiden lähtökohdat palveluntarjoajina eriytyvät. Tulevaisuudessa alueet ovatkin yhä erilaisempia julkisten alustapalveluiden käyttäjiä. Tarve toimiville ja käytettäville yhteisille digiratkaisuille korostuu jatkossakin, datan yhteentoimivuutta ja liikkuvuutta unohtamatta.

Monimuotoistuminen lisää tarvetta asiakasymmärrykselle

Suomalaisten arvot ja asenteet muuttuvat, ja tämän lisäksi maahanmuutto lisää maamme heterogeenisyyttä. Julkishallinnon asiakaskunta onkin tulevaisuudessa moninaista ja monimuotoista. 

Raportin mukaan julkishallinnonkin tulee panostaa palveluita kehittäessään tutkittuun tietoon ja asiakasymmärrykseen, kun vanhat mallit ihmisten elintapojen ja -kulkujen ymmärtämiseksi eivät enää toimi. Keskeistä on myös pohtia sitä, millä tavoin asiointitapoja voisi räätälöidä eri kanavissa.

Digi-infrastruktuuri vaatii panostuksia

Uudella tapaa ikääntyvä ja monimuotoistuva väestömme luo uusia vaatimuksia tulevaisuuden julkisille digipalveluille. Erilaisille palveluntarjoajille tarvitaan yhteisiä digiratkaisuja, jotta asiointi on moninaiselle asiakaskunnalle helppoa ja hallinnolle tehokasta. 

”Ratkaisut eivät toimi ilman toimivaa digitaalista infrastruktuuria, jonka merkitys Suomen kaltaisessa digitalisaation edelläkävijämaassa on verrattavissa teiden tai sähköverkon tapaiseen fyysiseen infrastruktuuriin. Nykyisellään digi-infrastruktuurissamme on jo kertynyttä korjausvelkaa, joka tulisi ottaa huomioon taloudellisissa panostuksissa. Asiakaslähtöisillä palveluilla ja turvallisella ja toimivalla digi-infrastruktuurilla voimme jatkossakin turvata luotettavat ja sujuvat julkiset palvelut myös tulevaisuudessa”, sanoo Viskari.

Tutustu uuteen Digihumaus-raporttiin 

Lisätietoja raportista

• Digi- ja väestötietovirasto, erityisasiantuntija Eetu Jokela, p. 0295 535 056, [email protected]
• Digi- ja väestötietovirasto, erityisasiantuntija Joonas Aitonurmi, p. 0295 535 189, [email protected]