Katso-palvelun käyttö päättyy –  siirry nyt
Suomi.fi-palveluiden käyttäjäksi

Suomi.fi-valtuudet tarjoaa palveluntarjoajille tarkistusrajapintojen kautta käyttäjien ajantasaiset valtuustiedot puolesta-asiointia varten.

Asiointipalveluiden käyttäjiä varten Suomi.fi-verkkosivustolla on tarjolla sähköisen valtuuttamisen itsepalvelu, jossa henkilö voi hallinnoida sekä omia henkilökohtaisia valtuuksiaan että niiden yritysten ja yhteisöjen valtuuksia, joihin hänellä on oikeus.

Yritysten ja yhteisöjen puolesta valtuuttamiseen ovat oikeutettuja henkilöt, joiden edustamisoikeus on kauppa- ja yhdistysrekistereistä selvitettävissä sekä ne, jotka ovat saaneet valtuuttamisoikeuden valtuusrekisteriin.

Katson alasajoon on monta syytä. Keskeisimpiä on ensinnäkin se, että Katso on tullut teknisesti elinkaarensa päähän. Valtuudet on myös tietoturvallisempi ratkaisu kuin Katso-palvelu. Lisäksi Katso palvelee vain viranomaisasiointia, mutta Valtuudet-palvelua hyödyntää myös yksityissektori. 

Siirtymävaihe vaatii hetkellisesti enemmän työtä, mutta sen jälkeen asiointi on helpompaa.

Katsossa käyttöoikeudet annetaan asiointipalveluihin. Valtuudet-palvelussa annetaan valtuus hoitaa tietynlaista asiointia missä tahansa palvelussa, jossa on käytössä valtuustarkistus Suomi.fistä. 

Katso-roolin antama käyttöoikeus on näin ollen selkeästi rajatumpi ja aina järjestelmäkohtainen, kun taas Suomi.fi-valtuus antaa valtuuden hoitaa valtuusasiaa laajemmin.

Koska Suomi.fi-valtuudet eivät ole toimivallaltaan yksi yhteen saman laajuisia kuin Katso-roolit, niitä ei voi automaattisesti rekisteröidä. Valtuuttajalle tulee antaa mahdollisuus päättää, hyväksyykö hän uuden laajuisen toimivallan antamisen valtuutetulle.

Kunkin asiointipalvelun (esimerkiksi Veron, Kelan, tulorekisterin) ohjeet löytyvät  niiden verkkosivuilta. Linkit ohjeisiin löytyvät Katson etusivulta. 

Kukin asiointipalvelu ohjeistaa asiakkaitaan ja loppukäyttäjiään siirtymisestä Suomi.fi-palveluun sekä palvelukohtaisista muutoksista ja aikatauluista. Linkki kunkin viranomaisen ohjeisiin löytyy Katso-palvelun etusivulta kohdasta ”Katson käyttö päättyy”.

Tietoa kunkin asiointipalvelun aikatauluista löydät Katso-palvelun etusivuilta osoitteesta yritys.tunnistus.fi kohdasta ”Katson käyttö päättyy”.

Virkailijavaltuuttamispalvelua tarvitsevissa yhteisöissä valtuushakemuksen tekemiseen liittyy usein Katso-roolien korvaaminen Suomi.fi-valtuuksien valtuusasioilla. Keskeisistä Katso-rooleista ja niitä vastaavista valtuusasioista on koottu listaus.

Valtuusasioita ei ole nimetty asiointipalvelun mukaan, sillä sama valtuusasia saattaa olla useamman asiointipalvelun käytössä.

Ennen valtuuttamista kannattaa perehtyä asiointipalveluiden ohjeisiin. 

Yritys tai yhteisö voi antaa seuraavanlaisia valtuuksia.

• Alla olevia valtuustyyppejä käytetään silloin, kun joku henkilö tai yritys/yhteisö valtuutetaan toimimaan omaan organisaatioon liittyvissä asioissa eri asiointipalveluissa:
  • Asiointivaltuus: Asiointivaltuuden saanut henkilö, yritys tai yhteisö voi asioida valtuuden antaneen yrityksen tai yhteisön puolesta.
  • Valtuutusoikeus: Valtuutusoikeuden saanut henkilö voi antaa yrityksen tai yhteisön asiointivaltuuksia toisille henkilöille, yrityksille tai yhteisöille.
• Alla olevia valtuustyyppejä käytetään silloin, kun oma yritys tai yhteisö saa toiselta yritykseltä tai yhteisöltä valtuudet toimia heidän puolesta heidän organisaatioon liittyvissä asioissa eri asiointipalveluissa:
  • Edustamisvaltuus: Edustamisvaltuuden saanut henkilö voi asioida yritykselle tai yhteisölle valtuuden antaneen henkilön tai toisen yrityksen tai yhteisön puolesta.
  • Edustajan valtuutusoikeus: Edustajan valtuutusoikeuden saanut henkilö voi antaa yritykselle tai yhteisölle valtuuden antaneen henkilön, yrityksen tai yhteisön edustamisvaltuuksia toisille henkilöille ja pyytää toisilta yrityksiltä, yhteisöiltä tai henkilöiltä asiointivaltuuksia valtuuttajan asioiden hoitamiseen.

Lisätietoa Suomi.fi-verkkopalvelun ohjeista.

Joissakin tapauksissa kirjautuminen Suomi.fi-valtuuksiin ei onnistu, vaikka henkilölle on merkitty yhdistysrekisteriin oikeus edustaa yhdistystä yksin. Tee silloin tarkistuspyyntö yhdistysrekisteriin Patentti- ja rekisterihallituksen palautelomakkeella.

Valitse lomakkeella kohta ”Yhdistykset”. Kirjoita tekstikenttään, että Suomi.fi-valtuuttaminen ei onnistu, ja lisäksi seuraavat tiedot:

• yhdistyksen Y-tunnus
• henkilön nimi, jolla valtuuttaminen ei onnistu
• sähköpostiosoite vastausta varten.

Siirry prh.fi-sivujen palautelomakkeeseen.

Jos edustat yhdistystä yksin, voit kirjautua Suomi.fi-valtuuksiin ja valita yrityksen puolesta-asiointi, Jos ei siitä huolimatta onnistu, lähetä tarkistuspyyntö yhdistysrekisteriin prh.fi-sivujen palautelomakkeella. Valitse lomakkeella kohta ”Yhdistykset”. Kirjoita tekstikenttään, että Suomi.fi-valtuuttaminen ei onnistu, ja lisäksi seuraavat tiedot:

• yhdistyksen Y-tunnus
• henkilön nimi, jolla valtuuttaminen ei onnistu
• sähköpostiosoite vastausta varten. 

Siirry prh.fi-sivujen palautelomakkeeseen.
 

Valtuuden antamisen voi käynnistää kuka tahansa yrityksen hallituksen jäsenistä, jos yritys on rekisteröity kaupparekisteriin ja sillä on hallitus. Katso tarkemmat ohjeet Suomi.fi-verkkopalvelusta.

Henkilö, joka on saamassa tällaisen valtuuden,  näkee, että sellainen on tulossa, mutta ei sitä monenko se pitäisi vielä vahvistaa tai kenen vahvistus siitä vielä puuttuu.

Hyväksyjien henkilötiedot eivät ole oleellinen tieto valtuuden saajalle. Hyväksyvän organisaation sisällä  hyväksyjät näkevät keskenään, kuka hyväksynyt ja keneltä vielä odotetaan toimia.

Löydät organisaatiollesi suunnatut ohjeet virkailijavaltuuttamispalvelusta kohdasta Selvitä ohjeet. 

Sen jälkeen voit tehdä hakemuksen virkailijavaltuuttamispalvelussa.

Kunkin asiointipalvelun (esimerkiksi Veron, Kelan, tulorekisterin) ohjeet löytyvät  niiden verkkosivuilta. Linkit ohjeisiin löytyvät Katson etusivulta. 

Valtuushakemuksessa yksilöidään valtuuttajan ja valtuutetun tiedot sekä annettavan valtuutusoikeuden laajuus. Valtuushakemuksen allekirjoittaa valtuuttaja itse tai valtuuttajan laillinen edustaja. Valtuuttajasta riippuen allekirjoitusoikeus osoitetaan yhdellä tai useammalla valtuushakemukseen liitettävällä asiakirjalla.

Valtuushakemuksen voi jättää käsiteltäväksi kolmella eri tavalla riippuen valtuuttajasta:

1. sähköinen valtuushakemus: tarkoitettu vain suomalaisille yrityksille ja yhteisöille
2. käyntiasiointi: tarkoitettu ensisijaisesti henkilövaltuuttajille. 
3. postitse lähetettävä hakemus: tarkoitettu ensisijaisesti ulkomaalaisille yhteisöille, joilta vaaditaan oikeaksi todistetut ja laillistetut asiakirjat. Hakemus lähetetään osoitteeesen: Digi- ja väestötietovirasto, PL 1003, 02151 Espoo. 

Ohjeet valtuushakemuksen täyttämiseen vaihe vaiheelta, pdf
Video valtuushakemuksen täyttämiseen, Youtube

Yritys tai yhteisö voi hakea virkailijavaltuuttamispalvelun kautta työntekijöilleen ensisijaisesti valtuutusoikeuksia. Kun valtuutusoikeudet on rekisteröity, voivat nämä valtuutusoikeudelliset antaa asiointivaltuuksia omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa kyseisen yrityksen tai yhteisön puolesta.

Kun valtuutusoikeudet on rekisteröity, yritys tai yhteisö voi hallinnoida valtuuksiaan jatkossa siis itsenäisesti, ilman tukeutumista virkailijavaltuuttamispalveluun.

Valtuutusoikeus ei anna oikeutta oikeutta asioida palveluissa, mutta valtuutusoikeuden saanut voi aina itselleen asiointivaltuuden.

• Tutustukaa Valtuudet-palveluun ohjeisiin osoitteessa: suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tietoa-valtuuksista
• Valitkaa vähintään kaksi henkilöä, joille haetaan valtuutusoikeuden rekisteröintiä.
• Päättäkää mitä valtuusasioita kukin valtuutusoikeutettu / valtuutusoikeudellinen saa hoitaa. Valtuutusoikeuden voi antaa vain rajoittuen tiettyihin valtuusasioihin.
• Tutustukaa palveluntarjoajien omiin ohjeisiin mitkä valtuusasiat hyväksytään heidän palveluissaan.
• Eri valtuusasioihin voi tutustua myös Suomi.fi- verkkosivustolla: suomi.fi/valtuudet/valtuusasiat
• Valtuutusoikeuden voi valtuusasian lisäksi kohdistaa valtuustarkenteen avulla koskemaan vain esim. tiettyä aliorganisaatiota. Valtuustarkenteita on käytössä kuitenkin vain tietyissä valtuusasioissa. Näihinkin kannattaa tutustua ennakkoon ja miettiä jo valmiiksi.
• Selvittäkää, ketkä organisaatiossa ovat toimivaltaisia allekirjoittamaan valtuushakemuksen organisaationne puolesta.

Voitte myös katsoa ohjevideon Youtubessa hakemuksen tekemisestä virkailijavaltuuttamispalvelussa

Pitää, koska Katsoa varten toimitetut valtakirjat (tai muut asiakirjat) on toimitettu eri tarkoitusta varten. 

Suomi.fi-verkkosivuston virkailijavaltuuttamispalvelussa täytettävä ja tulostettava valtuushakemus toimii valtakirjana, jonka avulla annettavat Suomi.fi-valtuudet voidaan yksilöidä ja rekisteröidä. Liitteeksi mukaan mahdollisesti tarvittavat muut asiakirjat eivät saa olla yli kuusi kuukautta vanhempia.

Kyse on valtakirjoista. Jos haetaan uudenlaajuisia toimintavaltuuksia, tulee tähän saada hyväksyntä päättäjältä. Siihen tarvitaan uusi hakemus.

Ajokortti ei ole virallinen henkilötodistus. Hakemuksessa tarvitaan kopio passista tai poliisin myöntämästä henkilökortista.

Jos organisaation edustamisoikeutta ei löydy kauppa-, yritys-, yhdistysrekisteristä, se tulee todistaa muulla edustamisoikeuden todistavalla asiakirjalla.

Voit selvittää vaadittavat yritys- tai yhteisökohtaiset asiakirjat virkailijavaltuuttamispalvelun ohjeista

Käsittelyaika on 2 - 3 viikkoa. Ruuhka-aikoina käsittelyaika pidentyy. Lisäksi käsittelyaikaa pidentää se, että hakemuksesta puuttuu allekirjoituksia tai vaadittuja liitteitä.

Ei tarvitse. Kaikkiin Suomi.fi-palveluihin, joissa vaaditaan tunnistautumista, kirjaudutaan henkilökohtaisilla vahvoilla tunnistusvälineillä. Näitä ovat pankkitunnisteet, mobiilivarmenne, poliisin myöntämä henkilökortti tai Digi- ja väestötietoviraston myöntämä toimikortti. Näillä tunnistusvälineillä voi kirjautua myös virkailijavaltuuttamispalveluun.

Uudella hakemuksella. Kannattaa siis antaa ensin joillekin valtuutusoikeus, jolloin he voivat  asiointivaltuuksia niille, jotka hoitavat varsinaisen asioinnin yhteisön puolesta.

Valtuudet pitää luoda uudelleen Suomi.fi-valtuuksiin. Kunta valtuuttaa kuntayhtymän. Kuntayhtymällä pitää olla edustajan valtuutusoikeudellinen samassa asiassa, joka antaa edustamisvaltuuksia samassa valtuusasiassa omille työntekijöilleen

Näin kunnan ei tarvitse tietää, keitä henkilöitä valtuuttaa. Kuntayhtymä hoitaa sen itse eli huolehtii ketkä työntekijät voivat hoitaa asiakkaiden asioita.

Kuntayhtymä (käytännössä siis kuntayhtymän edustajan valtuutusoikeudellinen henkilö) voi joko pyytää kunnalta Kelan palveluissa käyvää valtuusasiaa asiointivaltuutena, jonka kunta (eli käytännössä kunnan valtuutusoikeutettu henkilö) käy hyväksymässä.

Tai vaihtoehtoisesti kunta (eli kunnan valtuutusoikeudellinen henkilö) voi antaa asiointivaltuuden kuntayhtymälle.

On, mutta Suomi.fi-valtuudet on tarkoitettu aluksi vain niille, jotka on käyttäneet aiemmin Katso tunnuksia

Jos olet tunnistautunut palveluun, löydät valtuushakemuksen osoitteesta suomi.fi/valtuudet/valtuushakemus.

Kyllä voitte. Voitte kirjautua virkailijavaltuuttamispalveluun osoitteessa suomi.fi/valtuudet/valtuushakemus. Hakemuksen tilan pääsee näkemään omilla tunnuksillaan henkilö, joka alun perin lähettänyt hakemuksen.

Valtuushakemukseen pääsee sivun alalaidassa olevasta kohdasta Omat hakemukset. Kirjautumisen jälkeen voit avata hakemuksen klikkaamalla sitä Rekisteröitävät valtuudet -listasta.

Voitte kirjautua virkailijavaltuuttamispalveluun osoitteessa suomi.fi/valtuudet/valtuushakemus.  Hakemusta voi käsitellä omilla tunnuksillaan henkilö, joka alun perin lähettänyt hakemuksen.

Valtuushakemukseen pääsee sivun alalaidassa olevasta Omat hakemukset.

Kirjautumisen jälkeen kaksoisklikkaa hakemus auki kohdasta Rekisteröitävät valtuudet.

Valtuuksien tarkenteista on kerrottu tarkemmin Valtuudet-palvelun ohjeissa: Anna valtuus yrityksenä tai yhteisönä.  

Täyttämällä hakemuksen virkailijavaltuuttamispalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet löydät palvelusta kohdasta Selvitä ohjeet.

Joissakin tapauksissa pesänhoitajalle on voitu rekisteröidä yksinedustusoikeus kaupparekisteriin. Tällöin hän pääsee silloin valtuuttamaan omatoimisesti. Samoin jotkut asiointipalvelut sallivat yrityksen puolesta asioinnin selvitysmiesroolilla, jolloin erillistä valtuutta ei tarvita, vaan kaupparekisterin merkintä riittää.

Toiminimien  osalta valtuuttaminen voidaan tehdä ainoastaan virkailijavaltuuttamispalvelun kautta.
 

Ei ole. Katso-roolit eivät siirry automaattisesti Valtuudet -palveluun.

Täyttämällä hakemus virkailijavaltuuttamispalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet löydät palvelusta kohdasta Selvitä ohjeet.

Kyllä, asiointipalvelut ovat parhaita tietolähteitä tältä osin. Suomi.fi -palvelussa ei anneta varsinaisesti asiointipalvelukohtaisia ohjeita, vaikka valtuusasioiden selailupalvelussa voit selailla mitkä valtuusasiat hyväksytään missäkin asiointipalveluissa. Täällä ei ole tosin ole kaikkien asiointipalveuiden päivittämiä tietoja. 

Asiointipalveluiden ohjeet löydät Katson verkkosivustolta. 

Uudet valtuudet täytyy rekisteröidä virkailijavaltuuttamispalvelun kautta. Löydät tarkemmat ohjeet kohdasta Selvitä ohjeet.  Valitse organisaatiomuodoksi verotusyhtymä. 

Ohjeet löytyy virkailijavaltuutuspalvelusta kohdasta Selvitä ohjeet. Valitkaa organisaatiomuodoksi verotusyhtymä.

Myös Verohallinnon sivuilla löytyy lisäohjeita.

Selvitä ohjeet virkailijavaltuuttamispalvelun ohjeista: https://www.suomi.fi/valtuudet/hakemuksella-valtuuttaminen

Sähköistä asiointia varten ulkomaalaisen toimitusjohtajan on hankittava Finnish Authenticator -tunnistuspalvelun avulla ulkomaalaisen tunniste (UID) sekä Finnish Authenticator -sovellus. Ohjeet palveluun löydät Suomi.fi-sivustolta Ohjeet ja tuki -kohdasta.

Finnish Authenticator-sovelluksen käyttö on pakollista, jos aikoo hyödyntää Suomi.fi-valtuuksia valtuuttamisessa ja puolesta-asioinnissa. Eli käytännössä ei voi kieltäytyä, jos haluaa hoitaa sähköisesti yrityksensä asioita Suomessa. 

Myöhemmin mahdollistetaan myös eIDAS-tunnistautuminen. 
Lisätietoa eIDAS-tunnistautumisesta

Toimintaohjeet löytyvät virkailijavaltuuttamispalvelusta kohdasta ”Selvitä ohjeet.

Ulkomaalaisen yrityksen tulee hakea valtuuksia virkailijavaltuuttamispalvelun kautta, koska ulkomaalaisista yrityksistä ei ole olemassa perusrekisteriä, josta ulkomaalaisen yrityksen edustamisoikeudet kävisivät ilmi.

Vasta sen jälkeen kun ulkomaalainen yritys on hakenut valtuutusoikeudet edustajalleen virkailijavaltuuttamispalvelun kautta, edustaja pääsee antamaan asiointivaltuuksia Suomi.fi-valtuuksissa.

Ulkomaalaisen toimitusjohtajan on ensiksi hankittava Finnish Authenticator -tunnistuspalvelussa UID-tunniste ja tunnistussovellus. Tämän jälkeen yrityksen on haettava valtuuksia virkailijavaltuuttamispalvelun kautta.

Kun toimitusjohtaja on saanut valtuutusoikeudet, hän pystyy itsenäisesti antamaan asiointivaltuuksia edelleen niitä tarvitseville työntekijöille suomi.fi-verkkopalvelussa.

Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu on tarkoitettu ainoastaan ulkomaalaisille. Jos suomalainen haluaa hoitaa ulkomaalaisen yrityksen asioita sähköisesti, hänen tulee hankkia suomalainen tunnistusväline. Ja sen jälkeen ulkomaalainen yritys hakee hänelle edustajan valtuutusoikeuden virkailijavaltuuttamispalvelun kautta.

Finnish Authenticator -tunnistuspalvelua voi tarvita myös silloin, jos suomalaisen yrityksen ulkomaalaiselle toimitusjohtajalle halutaan antaa valtuusoikeudet ja tällä ulkomaalaisella toimitusjohtajalle ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä tunnistusvälineitä. Tällaisessa tilanteessa ulkomaalaisen toimitusjohtajan tulisi hankkia UID-tunniste, koska hänestä tulee valtuuden osapuoli eli valtuutettu.

Jos taas tämä suomalaisen osakeyhtiön ulkomaalainen toimitusjohtaja ainoastaan allekirjoittaa hakemuksen ja valtuusoikeuksia haetaan vaikkapa suomalaiselle talousjohtajalle, niin silloin UID-tunnistetta ei tarvita. Mutta aina jos ulkomaalaisesta yrityksen edustajasta/työntekijästä tulee valtuutettu eli valtuuden osapuoli, niin silloin hänet pitää yksilöidä UID-tunnisteella, jos ei ole suomalaista henkilötunnusta ja vahvan sähköisen tunnistamisen välineitä.

UID pysyy voimassa niin kauan kuin ulkomaalainen henkilö sitä käyttää. Tuo kolme vuotta viittaa siihen, että UID-käyttäjän antama valtuus on voimassa maksimissaan kolme vuotta. Tämän jälkeen valtuustulee tehdä uudestaan.

UID-tunnus/tili lukitaan, jos käyttäjä ei käytä sitä 4 vuoteen eli ei kirjaudu sillä mihinkään sitä tukevaan asiointipalveluun. Jos käyttäjä ei tämän jälkeen pyydä tunnisteen aktivointia seuraavan kalenterivuoden tammikuun ensimmäiseen päivään (1.1.) mennessä, käyttäjätili/UID poistetaan järjestelmästä.

Lisätietoa Finnish Auhenticator -palvelusta ja sen käyttöön ottamisesta