Edunvalvontavaltuuksen laatiminen  

Edunvalvontavaltuutus on perinteistä edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää asioiden hoito tulevaisuuden varalta. Edunvalvontavaltakirjan avulla henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilansa vuoksi.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen.

Edunvalvontavaltakirjassa valtuutettu saa oikeuden edustaa valtuuttajaa tämän asioiden hoitamisessa. Tämän lisäksi voi olla tarpeellista antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita siitä, miten hän näitä valtuuksiaan käyttää. Tällaiset toimiohjeet ovat yksilöllisiä ja ne sitovat valtuutettua. Ohjeet kannattaa tehdä kirjallisesti. Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa kannattaa miettiä, onko olemassa sellaisia itselle tärkeitä asioita, joiden hoitamisesta haluaa antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita. Tällaiset ohjeet voivat liittyä omaisuuden myyntiin, sen säilyttämiseen tai varojen käyttämiseen.

Miksi edunvalvontavaltakirja kannattaa laatia?

Laatimalla edunvalvontavaltakirjan saat itse määrätä asioidesi hoidosta, kun et itse niistä enää pysty huolehtimaan. Edunvalvontavaltakirjalla voit määritellä, kuka asioitasi hoitaa, mitä asioita hän hoitaa ja miten. Lisäksi valtakirjassa voit määritellä, miten valtuutetun toimintaa  valvotaan.

Toimi näin

  • Laadi edunvalvontavaltakirja hyvissä ajoin tulevaisuuden varalle. Käytä tarvittaessa apuna asiantuntijaa.
  • Säilytä alkuperäinen valtakirja huolellisesti.
  • Huolehdi myös siitä, että valtuuttaja saa valtakirjan käyttöönsä, jos sen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. 

  • Hae valtuutettuna valtakirjan vahvistamista, kun valtuuttaja ei itse enää kykene hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltakirjan sisältö

Valtakirja tehdään kirjallisesti ja määrämuotoisena. Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Edunvalvontavaltakirjan pitää täyttää tietyt muotovaatimukset, jotta sitä voidaan pitää edunvalvontavaltakirjana – erotukseksi tavanomaisesta valtakirjasta. 

Edunvalvontavaltakirjasta pitää ilmetä valtakirjan laatija (valtuuttaja) ja se henkilö, jonka hän oikeuttaa edustamaan itseään asioidensa hoitamisessa (valtuutettu). Valtakirjasta tulee käydä ilmi asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Valtuuttaja voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtakirjaan voi sisällyttää hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä omaisuuden ja asioiden hoitamisesta, kuten kiinteän omaisuuden myynnistä, valtuuttajan varoista annettavista lahjoista, valtuutetun palkkiosta ja kulujen korvaamisesta sekä hänen toimintansa valvomisesta. Valtuutetulta on hyvä varmistaa ennen nimeämistä, että hän on valmis ottamaan tehtävän vastaan sitten, kun se on ajankohtaista. 

Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa suositellaan kääntymään asiantuntijan puoleen, koska asiakirjan pitää noudattaa tiettyjä muotovaatimuksia. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä eli asiakirjan voi laatia itsenäisesti, kunhan huolehtii siitä, että edunvalvontavaltakirja täyttää sille laissa asetetut vaatimukset. Edunvalvontavaltakirja pitää tehdä kirjallisesti ja valtakirjan laatijan pitää se itse allekirjoittaa. Allekirjoitushetkellä paikalla pitää olla samanaikaisesti myös kaksi esteetöntä todistajaa, jotka myös allekirjoittavat valtakirjan.

Lisätietoa valtakirjan laadinnasta

Valtakirjan laadinnasta löydät lisätietoa klikkaamalla alla olevia otsakkeita. 

Alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen

Alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on hyvin tärkeää. Edunvalvontavaltakirja kannattaa säilyttää sellaisessa paikassa, josta valtuutettu sen saa käyttöönsä silloin, kun valtuutuksen vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Valtakirjan voi antaa valtuutetun haltuun säilytettäväksi.

Alkuperäinen edunvalvontavaltakirja toimitetaan holhousviranomaiselle vasta sen vahvistamisen yhteydessä. Edunvalvontavaltakirjaa ei voi toimittaa säilytettäväksi viranomaiselle.

Edunvalvontavaltakirjaa voi säilyttää myös pankin tallelokerossa. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että valtuutetulla on pääsy tallelokeroon.

Alkuperäinen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on tärkeää senkin johdosta, että valtuutettu tarvitsee sitä myös sen jälkeen, kun viranomainen on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen.  Valtuutetun pitää pyydettäessä esittää alkuperäinen valtakirja tahoille, joiden kanssa hän asioi valtuuttajan puolesta.

 

Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä

Edunvalvontavaltuutuksesta muualla 

Edunvalvontavaltuutus, Muistiliiton verkkosivut

Mikä edunvalvontavaltuutus on, oikeuslaitoksen verkkosivut

Opas oikeudelliseen ennakointiin (pdf),  Suomen muistiasiantuntijat ry

Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella (pdf), Finanssiala

Holhoustoimen yhteystiedot

Sähköposti

Käytä sähköpostin lähettämiseen DVV:n turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected]

Lähetä sähköposti turvapostina

Postiosoite

Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1001, 02151 Espoo

Ylläolevan postiosoitteeseen voi lähettää kaiken holhoustoimeen lähetettävän postin lukuun ottamatta omaisuusluetteloita, vuositilejä sekä päätöstilejä. Ne postitetaan kunkin valvontaa harjoittavan palvelupaikan omaan postiosoitteeseen.

Puhelinnumero

Puhelinpalveluaika arkisin kello 9–15

Palvelunumero 0295 536 256

Palvelupaikat 

Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen osoitteet

 

Suomen väkiluku 5 544 277