Edunvalvontavaltuuksen laatiminen  

Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heille ei tarvitse kertoa asiakirjan sisältöä. Todistajan pitää olla täysi-ikäinen henkilö ja hänen pitää ymmärtää todistamisen merkitys. Hän ei myöskään saa olla esteellinen. Todistajien on hyvä merkitä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Heidän on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. Heidän on lisäksi tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.

Esteetön todistaja tarkoittaa sitä, että todistaja ei saa olla lähisukua valtuuttajalle tai valtuutetulle. Jos valtakirjassa on nimetty useampi valtuutettu, hän ei saa olla lähisukua kenellekään heistä. Jos valtakirjan on todistanut esteellinen henkilö, holhousviranomainen ei voi vahvistaa valtakirjaa. Siksi on tärkeää, että valtakirjan allekirjoittanut todistaja ei ole esteellinen. Lain mukaan esteellisiä todistajia ovat valtuuttaja itse ja hänen puolisonsa. Esteellisiä todistajia ovat myös valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi ja tällaisen henkilön puoliso. Valtakirjassa nimetty valtuutettu ja hänen puolisonsa ovat myös esteellisiä. Samoin valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi ja tällaisen henkilön puoliso ovat esteellisiä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

Edunvalvontavaltakirjalla henkilö nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan tulevaisuudessa, kun hän ei itse niistä kykene enää huolehtimaan. Valtuutetuksi voidaan nimetä valtakirjan tekijän (valtuuttaja) luottohenkilö, jolle hän haluaa uskoa asioidensa hoitamisen tulevaisuudessa (valtuutettu). Valtuutettu on usein valtuuttajan lähipiiristä. Valtuutettuna voi kuitenkin toimia kuka tahansa henkilö, johon valtakirjan tekijä tuntee erityistä luottamusta, esimerkiksi ystävä tai varainhoidon ammatti-ihminen. Yritystä, yhdistystä tai yleistä edunvalvojaa ei voida nimetä edunvalvontavaltuutetun tehtävään.

Edunvalvontavaltakirja laaditaan tulevaisuutta varten ja tilanteet saattavat muuttua laatimis- ja vahvistamishetken välillä. Edunvalvontavaltakirjassa on hyvä nimetä toissijainen valtuutettu esimerkiksi sen tilanteen varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toimimaan valtuutettuna tai hän ei halua ottaa tehtävää vastaan. Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useamman. Tällöin valtakirjaan on hyvä laittaa merkintä siitä järjestyksestä, jossa heidän toivotaan tehtävään ryhtyvän.

Valtakirjaan on hyvä ottaa merkintä myös varavaltuutetusta. Varavaltuutettu on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden johdosta. Varsinainen valtuutettu voi tulla tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä myös esteellisyyden takia. Tällöin olisi hyvä, että valtakirjassa olisi nimetty varavaltuutetun tehtävään esim. perheyhteisön ulkopuolelta henkilö, joka ei ole esteellinen hoitamaan asiaa. Esteellisyystilanne saattaa syntyä esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa tai myytäessä valtuuttajan omaisuutta.

Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa on hyvä pohtia, halutaanko valtuutetun tekevän lahjoituksia valtuuttajan puolesta, esimerkiksi lähiomaisen merkkipäivänä. Valtuutettu on lain mukaan oikeutettu antamaan valtuuttajan puolesta vain sellaisen lahjan, jonka perusteet on yksilöity valtakirjassa. Muutoin hänellä ei ole oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.

Valtuutettu ei myöskään saa olla esteellinen antaessaan lahjoja valtuuttajan puolesta.  

Valtuutettu voi tulla tehtävässään esteelliseksi edustamaan valtuuttajaa. Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi sen johdosta, että valtuutettu itse tai hänen läheisensä on vastapuolena tehtävässä asiassa. Tällaisia asioita ovat usein esimerkiksi vuokrasopimuksen tekeminen, asunnon kauppa, perinnönjako tai lahjoitus.

Valtuutettu on lain mukaan esteellinen edustamaan valtuuttajaa, jos vastapuolena asiassa on valtuutettu itse, hänen puolisonsa tai joku, jota valtuutettu edustaa. Valtuutettu on esteellinen myös silloin, kun asiassa on vastapuolena hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai näiden henkilöiden puoliso. Valtuutettu on esteellinen myös niissä tapauksissa, että vastapuolena asiassa on valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus.

Jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu (esim. perheen ulkopuolinen henkilö), hänen on tällöin mahdollista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista omalta osaltaan. Viranomaisen vahvistettua valtakirjan varavaltuutetun osalta hänellä on kelpoisuus edustaa valtuuttajaa asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on ollut esteellinen.

Jos valtakirjan tekijä omistaa kiinteistön ja valtuutetulla halutaan olevan oikeus

• myydä tai muuten luovuttaa kiinteistö
• hakea kiinnitystä kiinteistöön
• perustaa panttioikeus kiinteistöön

tästä pitää olla nimenomainen määräys valtakirjassa.

Edunvalvontavaltakirjaan on sisällytettävä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Edunvalvontavaltakirjassa valtuutettu saa oikeuden edustaa valtuuttajaa tämän asioiden hoitamisessa. Tämän lisäksi voi olla tarpeellista antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita siitä, miten hän näitä valtuuksiaan käyttää. Tällaiset toimiohjeet ovat yksilöllisiä ja ne sitovat valtuutettua. Ohjeet kannattaa tehdä kirjallisesti. Edunvalvontavaltakirjaa laatiessa kannattaa miettiä, onko olemassa sellaisia itselle tärkeitä asioita, joiden hoitamisesta haluaa antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita. Tällaiset ohjeet voivat liittyä omaisuuden myyntiin, sen säilyttämiseen tai varojen käyttämiseen.

Valtuuttaja voi antaa valtuutetun palkkiota ja kulujen korvaamista koskevia määräyksiä valtakirjassa tai toimiohjeissa. Valtuuttaja ja valtuutettu voivat myös sopia niistä keskenään. Jollei niistä ole määrätty tai sovittu, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tehtävän hoitamisesta aiheutuneista tarpeellisista kuluistaan sekä kohtuullinen palkkio, jonka määrään vaikuttavat tehtävän laatu ja laajuus. Oikeusministeriön antamaa ohjetta holhoustoimilain mukaisesta edunvalvojan palkkiosta ei voi suoraan soveltaa edunvalvontavaltuutetun tehtävään ja hänen perimään palkkioon.

Holhousviranomainen ei voi antaa valtuutetulle tarkempaa eikä tapauskohtaista ohjeistusta palkkion suuruudesta. Palkkion suuruus voi tulla viranomaisen arvioitavaksi esimerkiksi tilintarkastuksen tai valtuutetun toiminnasta viranomaiselle tehdyn ilmoituksen yhteydessä

Valtakirja tehdään kirjallisesti ja määrämuotoisena. Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Edunvalvontavaltakirjan pitää täyttää tietyt muotovaatimukset, jotta sitä voidaan pitää edunvalvontavaltakirjana – erotukseksi tavanomaisesta valtakirjasta. 

Edunvalvontavaltakirjasta pitää ilmetä valtakirjan laatija (valtuuttaja) ja se henkilö, jonka hän oikeuttaa edustamaan itseään asioidensa hoitamisessa (valtuutettu). Valtakirjasta tulee käydä ilmi asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Valtuuttaja voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtakirjaan voi sisällyttää hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä omaisuuden ja asioiden hoitamisesta, kuten kiinteän omaisuuden myynnistä, valtuuttajan varoista annettavista lahjoista, valtuutetun palkkiosta ja kulujen korvaamisesta sekä hänen toimintansa valvomisesta. Valtuutetulta on hyvä varmistaa ennen nimeämistä, että hän on valmis ottamaan tehtävän vastaan sitten, kun se on ajankohtaista. 

Edunvalvontavaltakirjaan on sisällytettävä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. 

Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa suositellaan kääntymään asiantuntijan puoleen, koska asiakirjan pitää noudattaa tiettyjä muotovaatimuksia. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä eli asiakirjan voi laatia itsenäisesti, kunhan huolehtii siitä, että edunvalvontavaltakirja täyttää sille laissa asetetut vaatimukset.

Edunvalvontavaltakirja pitää tehdä kirjallisesti ja valtakirjan laatijan pitää se itse allekirjoittaa. Allekirjoitushetkellä paikalla pitää olla samanaikaisesti myös kaksi esteetöntä todistajaa, jotka myös allekirjoittavat valtakirjan. 

Edunvalvontavaltakirja on erinomainen keino varautua asioiden hoitamiseen, kun oma toimintakyky heikkenee. Edunvalvontavaltakirja on hyvä laatia, vaikka on mahdollista, ettei henkilöllä ole koskaan tarvetta edunvalvontavaltakirjan käyttämiselle. Toisaalta, hyvin nopeasti voi tulla eteen tilanteita, jolloin edustusta vaaditaan.

Hoidettavat asiat ovat yleensä hyvin tavanomaisia ja arkipäiväisiä, kuten laskujen maksamista ja omaisuudesta huolehtimista. Valtuutetun hoidettavaksi voi tulla merkittäviäkin toimenpiteitä, kuten kiinteän omaisuuden, asunto-osakkeiden tai kulkuneuvojen myyntiä. Mikäli valtuuttajalla on yritystoimintaa, valtuutettu voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin yritystoiminnan järjestelemiseksi. Esimerkkejä on helppo löytää ja luetella. 

Edunvalvontavaltakirjoja laativat sekä valtakirjojen sisältöön liittyvää neuvontaa antavat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot.

Holhousviranomaisen rooliin ja tehtäviin ei kuulu edunvalvontavaltakirjan sisältöä koskeva neuvonta tai edunvalvontavaltakirjan laatiminen. Holhousviranomainen toimii edunvalvontavaltuutuksen vahvistavana viranomaisena ja tähän tehtävään liittyen se antaa yleistä ohjeistusta edunvalvontavaltuutusta koskevassa asiassa sekä valtakirjan vahvistamista koskevaa ohjeistusta.

Valtuutus on tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Todistajien on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan ja todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja.

Valtakirjasta on lisäksi käytävä ilmi

• valtuuttamistarkoitus
• asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
• valtuuttaja ja valtuutettu
• määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan (voimaantuloehto).

Valtakirjan laatimisessa on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan nimetä varavaltuutettu sen varalta, että valtuutettu tulee sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan nimetä myös toissijainen valtuutettu sen varalta, ettei valtuutettu ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä.

Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä varsinaista valtuutusmallia eikä sellaista esimerkiksi holhousviranomaisessa ole saatavilla. Edunvalvontavaltuutusta koskevia malleja löytyy internetistä. Edunvalvontavaltuutuksen henkilökohtaisen luonteen vuoksi on kuitenkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta edunvalvontavaltakirjassa tulevat otetuiksi huomioon kaikki yksittäisen henkilön tarvitsemat asiat.

Edunvalvontavaltuutuksesta on kuitenkin käytävä ilmi seuraavat seikat:

• valtuuttamistarkoitus
• asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
• valtuuttaja ja valtuutettu
• voimaantuloehto, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Varsinaisia muotomääräyksiä ovat lisäksi seuraavat:

• valtuutus on tehtävä kirjallisesti
• kahden mukaan esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa
• todistajien on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan
• todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja

Valtakirjan todistamiseen tarvitaan kaksi todistajaa. Heidän tulee olla yhtä aikaa paikalla, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Tämän jälkeen todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta valtuuttaja voi olla ilmaisematta heille sen sisältöä.

Todistajien on merkittävä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Heidän on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. Heidän on lisäksi tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.

Julkisen notaarin tehtävä allekirjoituksen oikeaksi todistamisessa on suppeampi kuin edunvalvontavaltakirjan todistajan tehtävä. Tämän vuoksi julkinen notaari ei toimi valtakirjan todistajana.

Digi- ja väestötietoviraston muutkaan työntekijät eivät toimi valtakirjan todistajana mahdollisten esteellisyystilanteiden välttämiseksi. Todistajan pitää aina myös arvioida valtuuttajan ymmärryskykyä, minkä vuoksi todistaminen edellyttää aina tietynasteista valtuuttajan tuntemista. Tämänkään vuoksi viraston työntekijät eivät voi toimia asiakkaiden valtakirjojen todistajana.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään edunvalvontavaltuutuksen merkityksen. Ratkaisevaa ei ole diagnoosi tai se, milloin se on asetettu, vaan ratkaisevaa on itse ymmärryskyky.

Kelpoisuus valtakirjan tekemiseen saattaa yksittäistapauksessa olla vielä tallella, vaikka henkilö olisikin jo siinä määrin menettänyt kyvyn huolehtia asioistaan, että valtuutus voidaan käytännössä vahvistaa heti sen antamisen jälkeen.

Lääkäri voi tarvittaessa antaa lausunnon siitä, kykeneekö henkilö ymmärtämään edunvalvontavaltuutuksen merkityksen todetusta sairaudesta huolimatta.

Edunvalvontavaltakirjalla henkilö nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan tulevaisuudessa, kun hän ei itse niistä kykene enää huolehtimaan. Valtuutetuksi voidaan nimetä valtakirjan tekijän (valtuuttaja) luottohenkilö, jolle hän haluaa uskoa asioidensa hoitamisen tulevaisuudessa (valtuutettu). Valtuutettu voi olla vain ns. luonnollinen henkilö eli elossa oleva ihminen. Hänen pitää olla täyttänyt 18 vuotta siinä vaiheessa, kun valtuutus vahvistetaan hänen osaltaan.

Valtuutusta ei voida vahvistaa, jos on perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton toimimaan valtuutettuna. Esimerkiksi se, että valtuutetulle itselleen on määrätty edunvalvoja, voi osoittaa hänen olevan kykenemätön toimimaan valtuutettuna. Syyllistyminen rikoksiin puolestaan voi osoittaa valtuutetun olevan sopimaton toimimaan valtuutettuna. Valtuutetun sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, ovatko hänen omat taloudelliset asiansa tulleet asianmukaisesti hoidetuiksi. Tätä tarkoitusta varten holhousviranomainen voi tarkistaa valtuutetun ulosotto- tai luottotiedot.

Laki ei sinänsä rajoita valtuutettujen lukumäärää. Jos valtuutettuja on useampi kuin yksi ja heillä on sama tehtävä, valtakirjasta olisi hyvä käydä ilmi, voiko kuka tahansa valtuutetuista yksin edustaa valtuuttajaa vai pitääkö valtuutettujen toimia yhdessä. Tätä asiaa on hyvä pohtia käytännön näkökulmasta, esimerkiksi pitääkö valtuutettujen asioida pankissa/viranomaisessa aina yhdessä vai voiko valtuutettu toimia yksinkin.

Edunvalvontavaltakirja laaditaan tulevaisuutta varten ja tilanteet saattavat muuttua laatimis- ja vahvistamishetken välillä. Edunvalvontavaltakirjassa on hyvä nimetä toissijainen valtuutettu esimerkiksi sen tilanteen varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toimimaan valtuutettuna tai hän ei halua ottaa tehtävää vastaan. Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useamman. Tällöin valtakirjaan on hyvä laittaa merkintä siitä järjestyksestä, jossa heidän toivotaan tehtävään ryhtyvän.

Valtakirjaan on hyvä ottaa merkintä myös varavaltuutetusta. Varavaltuutettu on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden johdosta. Varsinainen valtuutettu voi tulla tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä myös esteellisyyden takia. Tällöin olisi hyvä, että valtakirjassa olisi nimetty varavaltuutetun tehtävään esim. perheyhteisön ulkopuolelta henkilö, joka ei ole esteellinen hoitamaan asiaa. Esteellisyystilanne saattaa syntyä esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa tai myytäessä valtuuttajan omaisuutta.

Todistajan pitää olla täysi-ikäinen henkilö ja hänen pitää ymmärtää todistamisen merkitys. Hän ei myöskään saa olla esteellinen.

Esteetön todistaja tarkoittaa sitä, että todistaja ei saa olla lähisukua valtuuttajalle tai valtuutetulle. Jos valtakirjassa on nimetty useampi valtuutettu, hän ei saa olla lähisukua kenellekään heistä. Jos valtakirjan on todistanut esteellinen henkilö, holhousviranomainen ei voi vahvistaa valtakirjaa. Siksi on tärkeää, että valtakirjan allekirjoittanut todistaja ei ole esteellinen. Lain mukaan esteellisiä todistajia ovat valtuuttaja itse ja hänen puolisonsa. Esteellisiä todistajia ovat myös valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi ja tällaisen henkilön puoliso. Valtakirjassa nimetty valtuutettu ja hänen puolisonsa ovat myös esteellisiä. Samoin valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi ja tällaisen henkilön puoliso ovat esteellisiä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

Valtakirjan todistajan tulee myös olla valtakirjan tekemisen hetkellä esteetön toimimaan todistajana, eli todistajana ei saa olla:

• valtuuttajan puoliso
• valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso
• valtuutettu tai hänen puolisonsa
• valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso.

Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

Valtuuttajan tai valtuutetun siskonmies tai tyttärentyttären avopuoliso eivät siten voi toimia todistajana, riippumatta siitä, ovatko he avio- tai avopuolisoita. 

Todistajien on hyvä merkitä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Heidän on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. Heidän on lisäksi tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.

Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heille ei tarvitse kertoa asiakirjan sisältöä.