- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Äänioikeus
- Äänioikeusrekisteri
- Vaalitilastot
- Suomen kansalaiset vaalipiireittäin ja kunnittain
- Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken
- Kuntien asukasluvut äänestysalueittain lokakuussa 2020
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2020
- Kuntien asukasluvut äänestysalueittain helmikuussa 2019
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2018
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen
Valtuutus voi lakata ennen sen voimaantuloa tai voimaantulon jälkeen. Valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on vahvistanut sen. Valtuutus lakkaa ennen sen voimaantuloa esimerkiksi, jos valtuuttaja peruuttaa sen. Voimaantulon jälkeen valtuutus lakkaa esimerkiksi, jos:
- valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen
- valtuuttaja tai valtuutettu kuolee
- valtuutettu luopuu tehtävästään
- valtuuttajalle määrätään edunvalvoja
Kun vahvistettu edunvalvontavaltuutus on lakannut olemasta voimassa, valtuutetun tulee antaa päätöstili tehtävänsä hoitamisesta sekä luovuttaa valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajalle tai muulle omaisuuteen oikeutetulle. Muita omaisuuteen oikeutettuja voivat olla esimerkiksi valtuuttajalle määrätty edunvalvoja, toissijainen valtuutettu tai valtuuttajan kuolinpesän osakas. Tilin vastaanottajalla on oikeus saada valtuutetulta nähtäväkseen valtuutetun tehtävän hoitamiseen liittyvät tiliotteet, tositteet ja muut asiakirjat. Päätöstiliä ei tarvitse antaa, jos valtakirjassa on niin määrätty. Päätöstiliä ei koskaan anneta holhousviranomaiselle.
Tilanteet, joissa valtuutus lakkaa
Edunvalvontavaltakirja laaditaan tulevaisuuden varalle hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on vahvistanut sen. Valtakirjan laatimisen ja valtuutuksen voimaantulon välillä saattaa olla hyvinkin pitkä aika. Valtuutuksen sisältöä voi halutessaan muuttaa ennen valtuutuksen voimaantuloa. Valtuutuksen muutokset on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti ja määrämuotoisena. Katso lisätietoa valtakirjan laatimisesta.
Valtuuttaja voi myös vapaasti peruuttaa valtuutuksen ennen sen voimaantuloa. Lupaus olla peruuttamatta valtuutusta ei ole lain mukaan sitova. Peruuttamisen edellytyksenä on, että valtuuttaja kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Ennen valtuutuksen voimaantuloa valtuutus peruutetaan yleensä ottamalla valtakirja takaisin valtuutetulta ja hävittämällä se, esimerkiksi repimällä. Valtuutetun pitää palauttaa alkuperäinen valtakirja valtuuttajalle, jos valtuuttaja ilmoittaa hänelle peruuttaneensa valtuutuksen.
Valtuutuksen voi peruuttaa myös antamalla uusi valtuutus. Aikaisempi valtuutus katsotaan peruutetuksi siltä osin kuin uusi valtuutus sisältää sen kanssa ristiriitaisia määräyksiä. Uuteen valtakirjaan voi tarvittaessa laittaa maininnan siitä, että uusi valtuutus kumoaa aikaisemmat valtuutukset.
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on sen päätöksellään vahvistanut. Jos valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen sen voimaantulon jälkeen, peruuttaminen tulee voimaan, kun holhousviranomainen on sen vahvistanut. Näin pyritään välttämään tilanteet, joissa valtuuttaja sairastuttuaan tai muutoin toimintakykynsä menetettyään harkitsemattomasti peruuttaisi sellaisen valtuutusjärjestelyn, jonka hän on terveenä ja harkintakykyisenä suunnitellut ja toteuttanut.
Valtuuttaja voi hakea voimaantulleen valtuutuksen peruuttamisen vahvistamista holhousviranomaiselta. Vahvistamisen ainoana edellytyksenä on, että valtuuttaja kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Holhousviranomainen voi pyytää valtuuttajalta lääkärintodistuksen tai muun vastaavan selvityksen hänen ymmärryskyvystään. Valtuuttajan ei ole tarpeen esittää selvitystä esimerkiksi siitä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton tehtävään. Holhousviranomainen kuulee hakemuksen johdosta aina valtuutettua.
Kiireellisessä asiassa holhousviranomainen voi väliaikaisesti vahvistaa valtuutuksen peruuttamisen. Asiaa voidaan pitää kiireellisenä esimerkiksi silloin, kun valtuuttaja esittää todennäköistä selvitystä siitä, että valtuutettu on syyllistynyt väärinkäytöksiin tehtävänsä hoitamisessa ja on vaarana, että väärinkäytökset jatkuvat. Holhousviranomaisen väliaikainen määräys on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa, kun holhousviranomainen on vahvistanut valtuutuksen peruuttamisen. Valtuutetun on valtuutuksen lakattua viipymättä luovutettava valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajalle. Jos valtuutus on merkitty holhousasioiden rekisteriin, holhousviranomainen tekee sen peruuttamisen vahvistamisesta merkinnän rekisteriin.
Valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutetun on valtuutuksen lakattua viipymättä luovutettava valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajan kuolinpesän osakkaille.
Jos edunvalvontavaltakirjassa valtuutetuksi määräämäsi henkilö kuolee, eikä edunvalvontavaltuutusta ole vielä vahvistettu, voit halutessasi antaa uuden edunvalvontavaltuutuksen jollekin muulle henkilölle. Jos valtakirjassasi on kuitenkin määrätty toissijainen valtuutettu, hän voi aikanaan hakea valtuutuksen vahvistamista, kun se tulee ajankohtaiseksi.
Jos edunvalvontavaltuutus oli jo tullut voimaan, ja valtuutettu kuolee, osa hänen velvollisuuksistaan siirtyy sille taholle, jolle kuolinpesän hallinto kuuluu. Tavallisesti hallinto kuuluu kuolinpesän osakkaille. Osakkaiden täytyy huolehtia valtuuttajan omaisuudesta niin kauan kuin se on kuolinpesän hallussa. Holhousviranomaisen velvollisuutena on selvittää, miten valtuuttajan asioiden hoito järjestyy valtuutetun kuoleman jälkeen. Tästä syystä jonkun kuolinpesän osakkaista on syytä ilmoittaa valtuutetun kuolemasta holhousviranomaiselle mahdollisimman pian. Jos edunvalvontavaltakirjassa on määrätty toissijainen valtuutettu, hän voi hakea valtuutuksen vahvistamista osaltaan. On myös mahdollista, että valtuuttajalle on tarpeen määrätä edunvalvoja.
Jollei edunvalvontavaltakirjassa ole määrätty päätöstilivelvollisuudesta toisin, kuolinpesä on velvollinen viipymättä antamaan päätöstilin siihen oikeutetulle, joka on joko toissijainen valtuutettu tai edunvalvoja. Päätöstilin tilikausi alkaa silloin kun edunvalvontavaltuutus oli vahvistettu kuolleen valtuutetun osalta ja päättyy valtuutetun kuolinpäivään, ellei valtakirjassa ole määrätty muulla tavoin tilin antamisesta.
Valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuutettu ilmoittaa luopuvansa tehtävästään. Valtuutetun täytyy ilmoittaa holhousviranomaiselle luopumisestaan yleensä kirjallisesti, mutta ilmoitus voidaan antaa holhousviranomaisen suostumuksella myös suullisesti.
Lakkaamisesta ei tehdä päätöstä, vaan valtuutus lakkaa olemasta voimassa sinä päivänä, jolloin luopumusilmoitus on saapunut holhousviranomaiselle, ellei valtuutettu ilmoita jatkavansa tehtävässään, kunnes valtuuttajan asioiden hoitaminen on saatu asianmukaisesti järjestettyä. Valtuutetulla on joka tapauksessa oikeus huolehtia sellaisista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, ettei valtuuttajalle aiheutuisi vahinkoa.
Ilmoituksen saatuaan holhousviranomainen selvittää, miten valtuuttajan asioiden hoito järjestyy luopumisen jälkeen. Jos valtakirjassa on määrätty toissijainen valtuutettu, hän voi tarvittaessa hakea valtuutuksen vahvistamista osaltaan. On myös mahdollista, että valtuuttajalle on tarpeen määrätä edunvalvoja.
Valtuutetun on valtuutuksen lakattua viipymättä luovutettava valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajalle, uudelle valtuutetulle taikka edunvalvojalle tilanteen mukaan.
Valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuuttajalle määrätään edunvalvoja. Valtuutus lakkaa olemasta voimassa kuitenkin vain niissä tehtävissä, joista edunvalvoja on määrätty huolehtimaan. Tämän vuoksi valtuutetun tehtävä voi lakata joko kokonaan tai vain osittain. Valtuutetun tehtävä lakkaa sinä päivänä, jona edunvalvojan tehtävä alkaa.
Holhoustoimen yhteystiedot
Sähköposti
Käytä sähköpostin lähettämiseen DVV:n turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected]
Lähetä sähköposti turvapostina
Postiosoite
Omaisuusluettelot ja vuosi- ja päätöstilit lähetetään palvelupaikan omaan postiosoitteeseen.
Muu holhoustoimen posti lähetetään osoitteella:
Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1001, 02151 Espoo.
Puhelinnumero
Puhelinpalveluaika arkisin kello 9–12
Palvelunumero 0295 536 256
Chat-palvelu
Voit esittää yleisiä kysymyksiä myös verkkosivujemme chatin kautta. Chat palvelee ma-pe klo 9-15. Ethän ilmoita chatin kautta arkaluonteisia tietoja, kuten henkilötunnuksia.
Chatin löydät tämän sivun oikeasta alareunasta.
Palvelupaikat
Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen osoitteet
- Henkilöasiakkaat
- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
- Avioliitto ja parisuhde
- Organisaatioasiakkaat
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Katso-tunnistus
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta