Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen

Edunvalvontavaltakirja laaditaan tulevaisuuden varalle hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on vahvistanut sen. Valtakirjan laatimisen ja valtuutuksen voimaantulon välillä saattaa olla hyvinkin pitkä aika. Valtuutuksen sisältöä voi halutessaan muuttaa ennen valtuutuksen voimaantuloa. Valtuutuksen muutokset on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti ja määrämuotoisena. Katso lisätietoa valtakirjan laatimisesta.  

Valtuuttaja voi myös vapaasti peruuttaa valtuutuksen ennen sen voimaantuloa. Lupaus olla peruuttamatta valtuutusta ei ole lain mukaan sitova. Peruuttamisen edellytyksenä on, että valtuuttaja kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Ennen valtuutuksen voimaantuloa valtuutus peruutetaan yleensä ottamalla valtakirja takaisin valtuutetulta ja hävittämällä se, esimerkiksi repimällä. Valtuutetun pitää palauttaa alkuperäinen valtakirja valtuuttajalle, jos valtuuttaja ilmoittaa hänelle peruuttaneensa valtuutuksen.

Valtuutuksen voi peruuttaa myös antamalla uusi valtuutus. Aikaisempi valtuutus katsotaan peruutetuksi siltä osin kuin uusi valtuutus sisältää sen kanssa ristiriitaisia määräyksiä. Uuteen valtakirjaan voi tarvittaessa laittaa maininnan siitä, että uusi valtuutus kumoaa aikaisemmat valtuutukset.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on sen päätöksellään vahvistanut. Jos valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen sen voimaantulon jälkeen, peruuttaminen tulee voimaan, kun holhousviranomainen on sen vahvistanut. Näin pyritään välttämään tilanteet, joissa valtuuttaja sairastuttuaan tai muutoin toimintakykynsä menetettyään harkitsemattomasti peruuttaisi sellaisen valtuutusjärjestelyn, jonka hän on terveenä ja harkintakykyisenä suunnitellut ja toteuttanut.

Valtuuttaja voi hakea voimaantulleen valtuutuksen peruuttamisen vahvistamista holhousviranomaiselta. Vahvistamisen ainoana edellytyksenä on, että valtuuttaja kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Holhousviranomainen voi pyytää valtuuttajalta lääkärintodistuksen tai muun vastaavan selvityksen hänen ymmärryskyvystään. Valtuuttajan ei ole tarpeen esittää selvitystä esimerkiksi siitä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton tehtävään. Holhousviranomainen kuulee hakemuksen johdosta aina valtuutettua.

Kiireellisessä asiassa holhousviranomainen voi väliaikaisesti vahvistaa valtuutuksen peruuttamisen. Asiaa voidaan pitää kiireellisenä esimerkiksi silloin, kun valtuuttaja esittää todennäköistä selvitystä siitä, että valtuutettu on syyllistynyt väärinkäytöksiin tehtävänsä hoitamisessa ja on vaarana, että väärinkäytökset jatkuvat. Holhousviranomaisen väliaikainen määräys on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa, kun holhousviranomainen on vahvistanut valtuutuksen peruuttamisen. Valtuutetun on valtuutuksen lakattua viipymättä luovutettava valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajalle. Jos valtuutus on merkitty holhousasioiden rekisteriin, holhousviranomainen tekee sen peruuttamisen vahvistamisesta merkinnän rekisteriin.

Valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutetun on valtuutuksen lakattua viipymättä luovutettava valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajan kuolinpesän osakkaille.

Jos edunvalvontavaltakirjassa valtuutetuksi määräämäsi henkilö kuolee, eikä edunvalvontavaltuutusta ole vielä vahvistettu, voit halutessasi antaa uuden edunvalvontavaltuutuksen jollekin muulle henkilölle. Jos valtakirjassasi on kuitenkin määrätty toissijainen valtuutettu, hän voi aikanaan hakea valtuutuksen vahvistamista, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Jos edunvalvontavaltuutus oli jo tullut voimaan, ja valtuutettu kuolee, osa hänen velvollisuuksistaan siirtyy sille taholle, jolle kuolinpesän hallinto kuuluu. Tavallisesti hallinto kuuluu kuolinpesän osakkaille. Osakkaiden täytyy huolehtia valtuuttajan omaisuudesta niin kauan kuin se on kuolinpesän hallussa. Holhousviranomaisen velvollisuutena on selvittää, miten valtuuttajan asioiden hoito järjestyy valtuutetun kuoleman jälkeen. Tästä syystä jonkun kuolinpesän osakkaista on syytä ilmoittaa valtuutetun kuolemasta holhousviranomaiselle mahdollisimman pian. Jos edunvalvontavaltakirjassa  on määrätty toissijainen valtuutettu, hän voi hakea valtuutuksen vahvistamista osaltaan. On myös mahdollista, että valtuuttajalle on tarpeen määrätä edunvalvoja.

Jollei edunvalvontavaltakirjassa ole määrätty päätöstilivelvollisuudesta toisin, kuolinpesä on velvollinen viipymättä antamaan päätöstilin siihen oikeutetulle, joka on joko toissijainen valtuutettu tai edunvalvoja. Päätöstilin tilikausi alkaa silloin kun edunvalvontavaltuutus oli vahvistettu kuolleen valtuutetun osalta ja päättyy valtuutetun kuolinpäivään, ellei valtakirjassa ole määrätty muulla tavoin tilin antamisesta.

Valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuutettu ilmoittaa luopuvansa tehtävästään. Valtuutetun täytyy ilmoittaa holhousviranomaiselle luopumisestaan yleensä kirjallisesti, mutta ilmoitus voidaan antaa holhousviranomaisen suostumuksella myös suullisesti.

Lakkaamisesta ei tehdä päätöstä, vaan valtuutus lakkaa olemasta voimassa sinä päivänä, jolloin luopumusilmoitus on saapunut holhousviranomaiselle, ellei valtuutettu ilmoita jatkavansa tehtävässään, kunnes valtuuttajan asioiden hoitaminen on saatu asianmukaisesti järjestettyä. Valtuutetulla on joka tapauksessa oikeus huolehtia sellaisista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, ettei valtuuttajalle aiheutuisi vahinkoa.

Ilmoituksen saatuaan holhousviranomainen selvittää, miten valtuuttajan asioiden hoito järjestyy luopumisen jälkeen. Jos valtakirjassa on määrätty toissijainen valtuutettu, hän voi tarvittaessa hakea valtuutuksen vahvistamista osaltaan. On myös mahdollista, että valtuuttajalle on tarpeen määrätä edunvalvoja.

Valtuutetun on valtuutuksen lakattua viipymättä luovutettava valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajalle, uudelle valtuutetulle taikka edunvalvojalle tilanteen mukaan.

Valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuuttajalle määrätään edunvalvoja. Valtuutus lakkaa olemasta voimassa kuitenkin vain niissä tehtävissä, joista edunvalvoja on määrätty huolehtimaan. Tämän vuoksi valtuutetun tehtävä voi lakata joko kokonaan tai vain osittain. Valtuutetun tehtävä lakkaa sinä päivänä, jona edunvalvojan tehtävä alkaa.