Viranomaisten yhteistyö helpottaa muuttoa Pohjoismaasta toiseen – digitalisaatio ollut apuna pian 15 vuoden ajan

Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä historia, joka näkyy myös rajat ylittävässä arjessa. Digitaaliset ratkaisut ovat helpottaneet pohjoismaasta toiseen muuttoa jo ennen kuin digitalisaatiosta tuli valtavirtaa. 

Pohjoismaiden väestörekisterien välillä muuttajien henkilötiedot liikkuvat sähköisesti, eikä paperisia todistuksia esim. avioliitosta tai lapsista yleensä tarvitse toimittaa viranomaisille uuteen maahan muutettaessa.
 
”Kun muutat Suomesta toiseen pohjoismaahan, teet ensin muuttoilmoituksen Suomessa”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston henkikirjoittaja Päivi Riehkalainen. 

”Muuton jälkeen käyt paikallisen rekisteriviranomaisen toimistossa näyttämässä passin tai henkilökortin ja teet ilmoituksen maahanmuutosta. Kun muutto on rekisteröity, henkilötietosi löytyvät uuden kotimaasi väestörekisteristä.”
 
Lisäksi pohjoismaiseen muuttoyhteistyöhön kuuluu, että pohjoismaasta toiseen muuttava ei jää ilman kotikuntaa ja niihin liittyviä palveluja. Myös kotikuntaa koskeva tieto liikkuu muuton yhteydessä, ja ellei uudesta kotimaasta saa kotikuntaa, se säilyy lähtömaassa.
 
”Ensimmäinen muuttoa koskeva Pohjoismainen sopimus solmittiin jo 1960-luvun lopulla. Vuonna 2007 siirryttiin digiaikaan, jolloin tiedot alkoivat liikkua sähköisesti”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Timo Salovaara. 
 
Varsinkin Suomen ja Ruotsin välillä muutetaan paljon. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen ja eri pohjoismaiden välisiä muuttajia oli vuonna 2020 yhteensä lähes 7 000, ja näistä yli 5 000 muutti nimenomaan Suomesta Ruotsiin tai päinvastoin.
 
”Aika paljon paperisia väestörekisteriotteita joutuisimme antamaan ja vastaanottamaan, ellei sähköistä järjestelmää olisi. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon kansalaisten vaivaa ja aikaa säästyy”, henkikirjoittaja Riehkalainen lisää.
 
Tällä hetkellä tiedot siirtyvät sähköisesti muuton yhteydessä, mutta muuttojen välillä tieto esimerkiksi nimen muuttamisesta tai lapsen syntymästä eivät välity henkilön kotimaahan. Nämä tiedot suomalaisten tulee ilmoittaa itse Suomeen Digi- ja väestötietovirastoon.
 
Digi- ja väestötietovirasto johtaa parhaillaan myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta, jossa pyritään löytämään ratkaisuja ja malleja rajat ylittävän arjen helpottamiseksi digitalisaation ja tiedonvaihdon avulla.
 
”Hankkeessa keskitytään kolmeen elämäntapahtumaan: opiskelu toisessa Pohjoismaassa tai Baltian maassa, terveyspalvelujen käyttö toisessa Pohjoismaassa tai Baltian maassa sekä lainsäädännön haku toisesta Pohjoismaasta tai Baltian maasta. Ensimmäisessä vaiheessa teemme tilannekuvaselvityksen, joka valmistuu syksyllä 2021. Siinä selvitetään rajat ylittävän tiedonvaihdon nykytilannetta ja yhteistyön kohteita”, kertoo hankepäällikkö Torbjörn Sandell Digi- ja väestötietovirastosta. 

Hankkeeseen osallistuvat Suomesta myös Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja oikeusministeriö.
 
Lisätietoa:
Pohjoismaiset muutot
Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla -hanke (vm.fi) 

Pohjoismainen muuttosopimus: Digi- ja väestötietovirasto, ylijohtaja Timo Salovaara, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla -hanke: Digi- ja väestötietovirasto, hankepäällikkö Torbjörn Sandell, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
.