Opintosuoritus- ja terveystietojen liikkumista Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä kehitetään – Tavoitteena entistä sujuvampi maiden välinen arki

Pohjoismaissa ja Baltian maissa on pitkään tehty työtä sen hyväksi, että toisessa maassa elämisen kannalta keskeiset tiedot liikkuvat sujuvasti maiden välillä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi opintosuoritustiedot ja terveyteen liittyvät tiedot. Tavoitteena on helpottaa ihmisten liikkumista maiden välillä. Haasteita tietojen liikkuvuuteen tuovat esimerkiksi erilaiset lainsäädännöt, tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus eri maiden välillä sekä käsitteistöerot eri maissa.

Tämä käy ilmi tänään 30.11.2021 julkaistavasta, Digi- ja väestötietoviraston vetämän hankkeen laatimasta nykytilakartoituksesta. Hanke on osa Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusvuoden 2021 toimia. Hankkeessa pyritään sujuvoittamaan ihmisten ja yritysten rajat ylittävää arkea ja liikkumista edistämällä viranomaisten ja muiden oleellisten toimijoiden välistä tiedon vaihtoa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. 

”Pohjoismaat ja Baltian maat ovat useilla mittareilla digitalisaation kärkimaita. Myös ihmiset liikkuvat aktiivisesti maiden rajojen yli mm. opiskelun ja työn perässä. Näissä tilanteissa arkea helpottaa, jos keskeiset tiedot liikkuvat maiden viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä sujuvasti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi opintosuoritustiedot sekä keskeiset terveystiedot ja lääkemääräyksiä koskevat tiedot. Myös toisen maan lainsäädäntöön liittyvien tietojen löydettävyys on tärkeää, jotta maassa voi toimia esimerkiksi yrittäjänä. Puheenjohtajuuskauden hankkeessa keskitytäänkin näihin kolmeen kokonaisuuteen”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero, joka toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2021.

Nykytilakartoitus tuo esiin, että esimerkiksi väestö-, terveys- ja opintosuoritustietojen osalta on jo tiedonvaihtoa joidenkin maiden välillä. Tästä esimerkkejä ovat pohjoismainen muuttosopimus, lääkemääräystietojen vaihto Suomen ja Viron välillä sekä korkea-asteen opintosuoritustietojen liikkuminen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. ”Tiedonvaihto ei kata vielä kaikkia Pohjoismaita ja Baltian maita, ja tätä tavoitetta haluamme osaltamme edistää hankkeessa”, kertoo hanketta vetävä hankepäällikkö Torbjörn Sandell Digi- ja väestötietovirastosta.   

”Usein haasteena on se, että vaikka tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria on olemassa, eri maiden tietojärjestelmät eivät vielä toimi riittävästi yhteen. Järjestelmissä käytetyt kieli ja sanasto eivät ole yhdenmukaisia ja tietoja on täytetty järjestelmiin eri tavalla. Osa haasteista liittyy myös maiden erilaiseen lainsäädäntöön. Näiden asioiden ratkaisu edellyttää määrätietoista yhteistyötä maiden välillä sekä selkeää yhteistä tavoitetta ja tahtotilaa”, jatkaa Sandell. 

Yhteiset opinto-, terveys- ja lakitiedot helpottavat arkea 

Tällä hetkellä esimerkiksi opintosuoritustietojen vaihto on digitalisoidumpaa korkeakouluissa kuin toisella asteella. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat mukana EU-pohjaisessa EMREX-järjestelmässä ja ne vaihtavat sen kautta tietoja toisessa maassa suoritetuista korkea-asteen opinnoista. 

”Suuri osa opintosuoritustiedoista on koneluettavassa muodossa, mikä helpottaa jatkokehitystä. Opintosuorituksista puuttuu kuitenkin usein ns. kuvaileva tieto, jolloin suoritusten sisältöjä on hankala vertailla”, kertovat Riikka Rissanen ja Petteri Pulli Opetushallituksesta. ”Toiveissamme on laajentaa EMREX-järjestelmä koskemaan kaikkia Pohjoismaita ja Baltian maita ja saada käyttöä laajennettua siten, että mukana olisi myös toisen asteen opintotiedot”, jatkaa Rissanen.

Toinen ihmisten liikkuvuutta helpottava asia on keskeisten terveys- ja lääkemääräystietojen liikkuminen maiden välillä. Tämä parantaa mm. potilasturvallisuutta, jos henkilö joutuu toisessa maassa äkillisesti hoitoon tai esimerkiksi tarvitsee lisää reseptillä määrättyjä lääkkeitään. 

”Joidenkin Euroopan maiden välillä ollaan tilanteessa, jossa yhdessä maassa määrättyjä lääkkeitä voidaan toimittaa toisessa maassa. Lääkemääräystietojen vaihto on jo käytössä Suomen ja Viron lisäksi Suomen ja Kroatian sekä Suomen ja Portugalin välillä. Terveystietojenkin liikkumisessa suurimmat haasteet liittyvät lainsäädäntöön, tietojärjestelmien yhteentoimimattomuuteen ja semanttiseen yhteentoimivuuteen. Nämä voivat olla haastavia yhden maan sisälläkin, kun käytössä on useita eri tietojärjestelmiä.”, kertoo Minna Sinkkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Lainsäädäntöön liittyvän tiedon löytämisessä haasteeksi muodostuu useimmiten se, että tiedon saaminen toisten Pohjoismaiden ja Baltian maiden lainsäädännöstä vaatii nykyisin laajaa kielitaitoa, koska käännöksiä säädösteksteistä on vähän. ”Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tuottaa lakitietojen hakutyökalu, jota esimerkiksi eri Pohjoismaissa ja Baltian maissa työskentelevät, opiskelevat tai matkailevat voivat käyttää omalla äidinkielellään”, sanoo kehittämispäällikkö Aki Hietanen oikeusministeriöstä.  

Nyt julkaistu tilannekuvaselvitys kokoaa tietojen liikkuvuuden nykytilan yksiin kansiin sekä toimii lähtökohtana hankkeen jatkotyöskentelylle ja yhteisen suunnan löytämiselle. 

Lisätietoja

Digi- ja väestötietovirasto, kehityspäällikkö Torbjörn Sandell, p. 0295 535 299, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi 

Opintosuoritustietojen liikkuvuudesta: 
Opetushallitus, projektipäällikkö Riikka Rissanen, p. 0295 331 059, etunimi.sukunimi[at]oph.fi

Terveystietojen liikkuvuudesta:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kehittämispäällikkö Minna Sinkkonen, p. 0295 247 032, etunimi.sukunimi[at]thl.fi

Lainsäädäntötietojen liikkuvuudesta:
Oikeusministeriö, hankepäällikkö István Rytkönen, p.  0295 150 063, etunimi.sukunimi[at]gov.fi