Mitä ChatGPT kertoo Suomi.fi-palveluiden ja digitaalisen infrastruktuurin tulevaisuudesta?

DVV:n erityisasiantuntija Joonas Aitonurmi keskusteli ChatGPT:n kanssa Suomi.fin ja digitaalisen kehityksen tulevaisuudesta. Millaisia näkymiä tekoäly tarjosi?  

Kun Digi- ja väestötietoviraston trendit laadittiin ensi kerran syksyllä 2019, ei ollut näköpiirissä kuinka tunnistamamme ongelmien kompleksisuuden lisääntyminen ja turvallisuusympäristön monimutkaistuminen konkretisoituisivat lähivuosina. Muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan nopeuttivat monia kehityskulkuja. 

Samalla tavalla ennakoimme syksyllä 2022, miten tekoäly palveluna (AI as a Service) tulee kehittymään, mutta vähänpä osasimme ennustaa sen huimaa kehitystä. 

Miten Suomi.fi-palvelujen ja pehmeän digitaalisen infrastruktuurin tulevaisuutta tässä ajassa voisi ennakoida?

Miten Suomi.fin tulevaisuutta on visioinut ihmisäly? 

DVV:n johtava erityisasiantuntija Jani Ruuskanen visioi blogissaan Suomi.fi-palveluja vuonna 2032. Silloin kansalaiset käyttävät sujuvia tilannelähtöisiä, automatisoituja asiointipalveluja ensisijaisesti digitaalisten käyttöliittymien avulla. 

Arkea sujuvoittavat äänikäyttöliittymät ja automaattikäännökset sekä suostumuksen hallintaan liittyvät ratkaisut. Käännösteknologiat parantavat palveluiden saatavuutta laajentamalla niitä niille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään tai joilla on muita kielitaitoon liittyviä haasteita.

Kyberrikollisten ja disinformaation täyteisessä maailmassa on myös tärkeää, että luotettavaa tietoa on helposti saatavilla. Rajanveto todellisen maailman ja virtuaalimaailman välillä hämärtyy tekoälypalveluiden kehittyessä. Yhtenä viranomaistehtävänä onkin pitää huolta informaatioturvallisuudesta ja -luotettavuudesta.  

ChatGPT:ltä villejä visioita ja luutuneita ajatuksia

Kysyin digipalvelujen tulevaisuudesta myös OpenAI:n ChatGPT:ltä. Botin ehdotukset olivat erinomaisia, mutta yllätyksettömiä. Ääniohjauksen, käännösteknologioiden, tekoälyn ja koneoppimisen lisäksi ChatGPT ehdotti personointia ja yhteistyön vahvistamista sekä muistutti turvallisuuden ja yksityisyyden merkityksestä. Eli sinänsä aivan oikeita vastauksia.

Villimpiä visioita ChatGPT esitteli vasta maaniteltaessa. Silloin kuvaan astuivat mukaan Suomi.fi-palvelujen integroiminen älyvaatteisiin ja osaksi älykotia, jotka reagoisivat haptisesti eli kosketuksen ja tuntumien välityksellä vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Moniaistillisuus ja kokemuksen merkityksen kasvu ovat tärkeitä digitalisaatiokehityksen trendejä.

Silti palveluiden tulevaisuutta ChatGPT ajatteli luutuneesti, eikä huomioinut sitä, miten teknologia poistaa ihmisiltä tarpeettomia tehtäviä. Kun visioida saa, toivottavasti meillä olisi tulevaisuudessa vain niin vähän asiointia kuin mahdollista – ja sekin todella helppokäyttöistä. Best service is no service, kuten digivirastossa tuumataan.

Mitä ChatGPT ajattelee demokraattisen digitalisaatiokehityksen mahdollisuuksista?

Jotta ChatGPT osaisi ehdottaa samankaltaisia ”laatikon ulkopuolisia ideoita”, sen pitäisi ensin tuntea laatikko eli toimintaympäristö, jossa toimitaan. Yksi aivan keskeinen kehityskulku tässä ajassa on se, kuinka digitalisaation hallinta jakautuu entistä enemmän demokraattisen, harvainvaltaisen ja autoritäärisen hallinnan välillä, joissa kaikissa myös alueelliset erot korostuvat. 

Siksi teknologiastakin pitäisi puhua varsinkin demokraattisessa toimintaympäristössä kontekstisidonnaisemmin. Millaisia vaikutuksia ja edellytyksiä erilaisilla teknologioilla ja niihin olennaisesti kuuluvalla kulttuurin ja toimintatapojen muutoksilla on? Mitä me yhdessä haluamme digitalisaatiolta? 

Palasin kysymykseeni demokraattisen digitalisaatiokehityksen mahdollisuuksista myös ChatGPT:n kanssa. Osallistaminen, avoimuus ja konkreettiset hyödyt olivat botin mieleen ja näissä se on aivan oikeassa. Luottamus on digitaalisen yhteiskunnan tärkein pääoma. 

Digivastuullisesti ChatGPT täsmensi myös, miten ”nämä toimenpiteet varmistavat, että teknologian hyödyt ja riskit jaetaan oikeudenmukaisesti ja avoimesti kaikkien kansalaisten kesken. Tavoitteena on varmistaa, että digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja vaikutukset eivät syvennä yhteiskunnallisia kuiluja, vaan ovat kaikkien saavutettavissa ja hyödynnettävissä tasapuolisesti.”

Kovin arkista, ja siksi niin kovin tärkeää.

Joonas Aitonurmi on DVV:n erityisasiantuntija, joka vastaa viraston tutkimusyhteistyöstä ja ennakoinnista.