Hyppää sisältöön

Digi- ja väestötietovirasto selvitti: 
Edunvalvontavaltuutuksen tuntee 61 prosenttia yli nelikymppisistä – asiakirjan myönteinen mielikuva ei muutu teoiksi

Julkaisuajankohta 30.5.2022 8.04
Tiedote

Huhtikuussa tehdyn kyselyn perusteella 61 prosenttia yli 40-vuotiaista suomalaisista tietää, mikä edunvalvontavaltuutus on. Edunvalvontavaltuutukseen myönteisesti suhtautuu 85 prosenttia kansalaisista. Yli puolet ilmoitti myös tietävänsä, miten toimia. Kuitenkin vain 15 prosenttia vastaajista oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen.

Edunvalvontavaltuutuksen uskoi tietävänsä 81 prosenttia vastaajista. Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan, mitä sana merkitsee, osa vastaajista sekoitti sen kuitenkin perinteiseen edunvalvontaan. 

Edunvalvontavaltuutuksen tunnettuus 61 %  Mielikuva edunvalvontavaltuutuksesta: Erittäin positiiivinen 54 %, Positiivinen 32 %, Neutraali 11 %, negatiivinen 3 %, erittäin negatiivinen 1 % Tuntee edunvalvontavaltuutuksen: 40-49-v. 56 % 50-59 v. 58 % 60-69 v. 65 % yli 70 v 65 % Kaikki 61 % On tehnyt edunvalvontavaltuutuksen: 40-49-v. 5 % 50-59 v. 6 % 60-69 v. 16 % yli 70 v 31 % Kaikki 15 %

 

Digi- ja väestötietoviraston teettämä kysely on ensimmäinen vuonna 2007 voimaan tulleen edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta selvittävä tutkimus. Kyselyyn vastasi huhtikuussa tuhat yli 40-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutti strateginen tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.  

Edunvalvontavaltuutus annetaan henkilön itse ennakkoon tekemällä valtakirjalla, jossa hän ilmoittaa, kuka hänen asioitaan hoitaa ja miten niitä hoidetaan, jos henkilön toimintakyky heikkenee. Perinteisessä edunvalvonnassa Digi- ja väestötietovirasto määrää edunvalvojan. 

Edunvalvontavaltuutuksen avulla asiat tulevat hoidettua   

Edunvalvontavaltuutukseen suhtaudutaan myönteisesti. Vastaajista 85 prosenttia piti sitä erittäin myönteisenä tai myönteisenä. Kielteiseksi sen koki vain 4 prosenttia ja neutraaliksi 11 prosenttia. Ikäryhmien välillä ei ollut eroavuuksia. 

Edunvalvontavaltuutuksen hyvinä puolina pidettiin erityisesti:

  • Asiat tulevat hoidettua tilanteessa, joissa ei itse pystyisi niitä hoitamaan. (36 %)
  • Voin itse valita ja päättää, kuka tulee hoitamaan asioitani. (24 %)
  • Luotettava henkilö hoitaa asiani, kun en itse enää kykene. (17 %)

Huonoiksi puoliksi nousivat erityisesti väärinkäytöksiin ja luottamiseen liittyvät asiat:

  • Mahdollinen väärinkäyttö, jos valitsee epärehellisen, epäluotettavan tai epäpätevän henkilön. (25 %)
  • Luotettavan henkilön löytäminen, luottamus. (12 %)
  • Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, oma päätäntävalta vähenee. (6 %)

Kiinnostus edunvalvontavaltuutusta kohtaan kasvaa 60-vuotiaana – valtuutus kuuluu nuorempienkin asiakirjasalkkuun  

Kyselyyn vastaajista 15 prosenttia oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen. Ero eri ikäryhmien välillä oli suuri. Kun 40–49-vuotiaista 5 prosentilla ja 50–59-vuotiaista 6 prosentilla oli valtuutus, 60–69-vuotiaista sen oli tehnyt 16 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 31 prosenttia. 

Lähes puolet vastanneista ilmoitti olevansa kiinnostunut edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä, eikä ikäryhmien välillä ollut suuria eroavuuksia. 

– Edunvalvontavaltuutus ei ole vain ikääntyvien asia. Se kannattaa olla valmiina siltä varalta, että elämässä tapahtuu jotain yllättävää, joka vie toimintakyvyn, painottaa viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto Digi- ja väestötietovirastosta.  Kun edunvalvontavaltuutus on kunnossa, voi esimerkiksi oma puoliso jatkaa sujuvasti perheen pankki- ja muiden asioiden hoitamista, jos toinen puolisoista joutuu tapaturmaan tai sairastuu vakavasti. 

– Tyypillinen edunvalvontavaltuutuksen hylkäämisen syy on se, että edunvalvontavaltuutus on tehty liian myöhään, eikä sitä voida enää vahvistaa, Lehto lisää. Eri syistä vahvistamatta jää vuosittain noin 20 prosenttia edunvalvontavaltuutuksista. 

Noin 60 suomalaista organisaatiota osallistuu Digi- ja väestötietoviraston 
Omissa käsissä -kampanjaan 

Digi- ja väestötietovirasto käynnisti toukokuun alussa Omissa käsissä -kampanjan, jossa herätellään suomalaisia ottamaan tulevaisuuden päätökset omiin käsiinsä ja aktivoidaan kansalaisia tekemään edunvalvontavaltuutuksen itselleen tai läheiselleen. Kampanjointi tulee jatkumaan useamman vuoden ajan.

Edunvalvontavaltuutuksen merkittävyys ja aiheen ajankohtaisuus on saanut kymmenittäin järjestöjä, yrityksiä sekä valtiovarainministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kampanjointiin.


Pähkinänkuoressa

  • Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta strateginen tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Vastakaiku on viestintätoimisto Kaiku Helsingin sisaryritys. 
  • Tiedonkeruu toteutettiin Bilendin M3 Panelissa. Verkkokyselyyn vastasi 1 000 yli 40-vuotiasta suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
  • Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jonka avulla toisen henkilön voi valtuuttaa tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä, jos oma toimintakyky heikkenee.
  • Vuonna 2021 vahvistettiin noin 6 000 edunvalvontavaltuutusta ja määrän odotetaan kasvavan vuosittain väestön ikääntyessä.
  • Toukokuun alussa käynnistyvällä Omissa käsissä -kampanjalla halutaan lisätä tietoisuutta edunvalvontavaltuutuksista sekä kannustaa kansalaisia edunvalvontavaltakirjan tekemiseen hyvissä ajoin.
  • Kampanja näkyy eri medioissa toukokuusta alkaen.
  • Rouva Edunvalvontavaltuutus – eli Digi- ja väestötietoviraston asiantuntija – nostaa käytännön vinkkejä ja ajankohtaisia teemoja edunvalvontavaltuutuksesta sometileillään Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa.
  • Kampanjoinnissa on mukana noin 60 organisaatiota ministeriöistä paikallisyhdistyksiin.
  • Kampanjaan voi yhä osallistua. Lisätietoa kampanjasta, edunvalvontavaltakirjan tekemisestä, mukana olevista kumppaneista ja osallistumisesta voi lukea osoitteesta omissakäsissä.fi
Tiedote - Henkilöasiakkaat