Digitaitoviikko 2022: Suomen kilpailukyvyn varmistaminen vaatii digiosaamista ja rohkeutta testata teknologian mahdollisuuksia
Digiosaaminen ja ihmiset ovat organisaation tärkein pääoma. Organisaatioiden ylimmän johdon on tärkeää ymmärtää digitalisaation mahdollisuudet ja varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus oppia ja soveltaa oppimaansa työssään.
Digitaalisuus on keskeinen osa modernia liiketoimintaa ja digitaalisuutta hyödyntävät organisaatiot ovat kaikkein tuottavimpia. Teknologian osuus liiketoiminnan rakentamisessa on suuri. Siksi ei pitäisi enää puhua digiliiketoiminnasta vaan pelkästään liiketoiminnan strategiasta, jonka oleellinen elementti digitaalisuus on. Johdon tehtävänä on varmistaa, että organisaatiossa kaikilla on riittävä ymmärrys teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja kyky miettiä, mitä mahdollisuuksia se voi tuoda omaan työhön ja organisaation toimintaan.
”Suomen kilpailukyky edellyttää rohkeutta, uteliaisuutta uusia mahdollisuuksia kohtaan, valmiutta investoida uusiin teknologoihin sekä koko organisaation osaamisesta huolehtimista. Me kaikki voimme omassa työssämme miettiä, miten hyödynnämme dataa ja innovaatioita, jotta organisaatiomme olisi asiakkaille tai käyttäjille mahdollisimman hyödyllinen ja houkutteleva”, toteaa Chief Sales & Marketing Officer Minna Ruusuvuori Houston Inc. Consulting Oy:stä perjantaina päättyvällä Digitaitoviikolla.
Digitaitoviikon perjantain 20.5.2022 asiantuntijakeskusteluissa pohdittiin, onko digiosaaminen kilpailukyvyn perusta ja onko digiosaamisen kehittäminen johdon agendalla. Mihin asioihin johdon tulisi organisaatioissa panostaa, jotta digiosaaminen ylläpitäisi kilpailukykyä? Entä mitä tämä vaatii organisaatioiden johdolta ja onko siihen nykyisellään resursseja ja osaamista?
Kilpailukyvyn varmistamisessa tarvitaan jaettua vastuuta ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä
Digitaitoviikon paneelikeskustelijat Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula, muutosagentti Aku Varamäki, Helsingin yliopiston kognitiotutkija Anna-Mari Rusanen ja Chief Sales & Marketing Officer Minna Ruusuvuori korostivat, että vastuu osaamisesta ei voi olla vain yksilön tai organisaation harteilla. Meillä jokaisella on vastuumme pysyä ajassa kiinni ja kehittää omaa osaamistamme, mutta vastuuta ei voi vierittää ainoastaan yksilölle. Myös organisaatioiden on muututtava entistä enemmän siihen suuntaan, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus oppia ja kehittää.
Tällä hetkellä moni työntekijä ei tunnista oppimisen paikkoja työssään. Helposti ajatellaan, että oppiakseen uutta pitää päästä koulutuspäivään. Mutta voisiko itse työssäkin oppia? Kuitenkin 70–80 % oppimisesta tapahtuu työssä ja vain 7 % osaamisesta on sellaista, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta ei tarvitse olla huolissaan.
Digitaitoviikon paneelistit korostavat, että johtajan tehtävänä on johtaa osaamista ja varmistaa, että organisaatiolla on käytettävissään paras mahdollinen osaaminen. Kilpailukykyä rakennetaan muotoilemalla työpaikka oppimisympäristöksi. Tämä edellyttää myös johdolta uudenlaista ajattelua: ajattelemmeko että kaikki työntekijät ovat kykeneviä oppimaan ja kehittämään työtä vai ulkoistammeko kehittämisroolin organisaatiossa vain tietyille henkilöille. Kuinka toimimme niin, että mahdollistamme kaikille uuden oppimisen? Jokaisen työntekijän puolestaan pitäisi pohtia, mihin suuntaan oma työ ja ala ovat menossa ja mitä osaamista tulevaisuus niissä edellyttää.
Digitaitoviikko 2022 nostaa keskusteluun digiosaamisen roolia Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä. Viikon aikana on käyty keskustelua digiosaamisen tilasta, arjen ilmiöistä ja kehittymisen vaikutuksista. Mukana keskustelemassa on ollut asiantuntijoita niin yritys- kuin tiedemaailmasta, sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.
Katso Digitaitoviikon perjantain 20.5.2022 lähetyksen kooste (2 min 20 sek)
Katso Digitaitoviikon kaikkien live-lähetysten tallenteet:
https://www.mediaserver.fi/live/digitaitoviikko2022
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö