Digitaitoja tarvitsevat kaikki. Ilman riittävää digiosaamista arki on haastavaa niin kansalaisille kuin yrityksille ja yhteisöillekin. Myös digituen tarve on läpileikkaava – meistä jokainen tarvitsee toisinaan tukea. Digituen tehtävänä onkin mahdollistaa sujuva asiointi ja arki digitaitoja kasvattamalla. Digitukea on tarjolla, mutta tarjonnan ja tarpeiden pirstaleisuuden vuoksi yrityksillä ja yhteisöillä on haasteita löytää tarpeisiinsa vastaavan digituen äärelle.

Digi- ja väestötietoviraston Digituki-palvelu on kehittänyt yrityksille ja yhteisöille suunnattua digitukea viime vuodesta lähtien. Kehittämishanke eteni lähtötilanteen kartoituksesta kokeiluihin, joilla etsittiin ratkaisuja kolmeen tunnistettuun ongelmaan; digituen löydettävyyteen, pirstaleisuuteen ja kohdentamiseen.

Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa digituen tapaa

Yritysten ja yhteisöjen ensisijainen tavoite on saada asiat hoidettua, ja digituen tarve liittyykin usein asiointiin. Sujuvan asioinnin lisäksi yritykset ja yhteisöt tarvitsevat tukea myös liiketoimintaa tehostavien digitaalisten palveluiden ja työvälineiden käyttöönottoon ja käyttöön. Näihin tarpeisiin kohdentuvaa digitukea on saatavissa, mutta sopivan tuen löytäminen ei ole itsestäänselvyys. Palveluihin integroitu tuki on hyvä tapa digituen toteuttamiseen. Tällöin tuki on helposti löydettävissä siinä hetkessä, kun sitä tarvitaan.

On haastavaa nimetä yhtä oikeaa tapaa digituen järjestämiseen. Yleispätevien suositusten antamista haastaa asiakkaiden kirjava osaamistaso, tilanne ja tarpeet. Palveluiden käytön tukea suunniteltaessa onkin hyvä huomioida monenlaiset käyttäjät ja heidän tarpeensa. Tuen oikeassa kohdentamisessa pitäisi pystyä yhdistämään tuen tarvitsijan osaamistaso, digiprofiili ja palvelu, jonka suhteen hän tukea tarvitsee.

Verkosto yhdenmukaistaa digituen kehittämistä ja tarjontaa

Digituen tarjonnan pirstaleisuutta lisäävät myös toimijoiden eroavat käsitykset digituesta, sen tarpeesta sekä toimivan digituen muodosta. Kun digitukea kehitetään pistemäisesti organisaatioiden sisällä, päädytään usein erilaisiin ratkaisuihin. Tästä syystä yhdenmukaisuutta ja parhaita käytäntöjä jakavien verkostojen merkitys sekä tukea tarvitsevien että tukea tarjoavien kannalta on merkittävä. Yksittäisten organisaatioiden omien asiakkaiden tarpeisiin erikoistuminen on tärkeää, mutta usein myös nämä organisaatiot, ja erityisesti heidän asiakkaansa, saavat etua organisaatioiden välisestä synergiasta.

Käsitys verkoston tärkeydestä on vahvistunut hankkeen aikana, ja kokeilusta saadut kokemukset ovat rohkaisevia mallin laajentamiselle ja syventämiselle. Verkostotyön tapoja ja metodeja tulee edelleen kehittää ja kirkastaa; aktiivisen osallistumisen mahdollistamiseksi kynnys osallistua tulee olla matala, eikä mukanaolo saa olla liian raskasta.

Digipalvelujen kehitystahti on nopeaa ja myös digituelle kehitetään uusia muotoja. Tästä syystä ei ole tarpeen eikä mahdollista sitoa digituen tarjonnan hyviä käytäntöjä tiukasti tiettyihin rooleihin, malleihin ja tukimuotoihin. Digituen sisältö ja muoto päivittyvät ajassa. Digituen sisältö, tavoitteet ja vaikuttavuus on tärkeä määritellä, mutta yhtä tärkeää on tarvittaessa päivittää määritystä. Digituki, kuten digitalisaatio, on elävä ilmiö ja vaatii jatkuvaa määrittämistä ja suunnan asettamista.

---

Mirva Gullman ja Mika Lillman työskentelevät Digi- ja väestötietovirastossa Digituen kehittämisen tehtävissä.