Blogit

Blogit

Väestötietojärjestelmä on myös äänioikeuden perusta

Pauli Pekkanen Julkaisupäivä 23.1.2018 15.01 Blogit

Sunnuntaina 28.1.2018 koittaa presidentinvaalin varsinainen vaalipäivä. Vaikka vaalikeskustelu käy kuumana, ei kaikille välttämättä ole selvää, miten Väestörekisterikeskus liittyy vaaleihin.

Käynnissä olevan presidentinvaalin valmistelu on käynnistynyt Väestörekisterikeskuksessa jo edellisen vuoden huhtikuussa, jolloin kunnat ilmoittavat tiedot äänestysaluemuutoksista Väestörekisterikeskukselle. Kesän aikana uudet äänestysalueet on rekisteröity. Henkilön äänestysalue määräytyy tämän asuinrakennukselle rekisteröidyn äänestysalueen perusteella.

Kahden järjestelmän yhteispeliä

Väestötietojärjestelmän ohella toinen vaalien kannalta kriittinen järjestelmä on Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä Vaalitietojärjestelmä, jonka pohjatiedot päivitetään Väestötietotietojärjestelmän kunta-, maistraatti-, postinumero- ja äänestysaluetiedoilla. Hyvissä ajoin ennen vaalipäivää kuntien keskusvaalilautakunnat syöttävät Vaalitietojärjestelmään kunnanhallitusten päättämät ennakkoäänestyspaikkatiedot, äänestyspaikkatiedot ja keskusvaalilautakuntien yhteystiedot.

Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot ja vaalipäivän äänestyspaikkatiedot päivitetään Väestötietojärjestelmään, jossa ne yhdistyvät rakennustietojen ja kotikuntatietojen kautta osaksi henkilötietoja. Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista toimitetaan Väestörekisterikeskuksen alihankkijalle, joka käynnistää vaalikohtaisen äänestyspaikkapalvelun pystyttämisen ja julkaisun.

Äänioikeuskunta ja äänestyspaikka määräytyvät 51 päivää ennen vaaleja

Väestörekisterikeskuksen vaalitöiden kannalta merkittävin hetki on äänioikeusrekisterin perustaminen. Vaalilain mukaan äänioikeusrekisterin tiedot määräytyvät 51 päivää ennen varsinaista vaalipäivää Väestötietojärjestelmässä olevien tietojen perusteella. Käynnissä olevan presidentinvaalin osalta tämä päivä oli 8.12.2017.

Äänioikeusrekisterin perustamishetki siis määrittelee äänioikeuskunnan ja varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikan kaikille äänioikeutetuille. Ennen tätä on varmistettava, että kaikki muuttoilmoitukset on käsitelty, minkä jälkeen Väestötietojärjestelmän ylläpito suljetaan tilapäisesti ja käynnistetään äänioikeusrekisterin perustamisajo.

Äänioikeusrekisterin perustamisessa väestötietojärjestelmästä poimitaan kaikki äänioikeutetut vaalikohtaisin poimintaehdoin. Tässä presidentinvaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 28.1.2018. Kun äänioikeusrekisterin perustamisajo on suoritettu, rekisterin tiedot siirretään vaalitietojärjestelmään, jonka kautta äänioikeutettujen tietoja tästä eteenpäin käsitellään.

Äänestäjäksi ei tarvitse rekisteröityä

Useissa maissa äänestäjiltä edellytetään erillistä äänestäjäksi rekisteröitymistä, mikä aiheuttaa kansalaisille ylimääräistä vaivaa, nostaa merkittävästi vaalien kustannuksia ja mahdollistaa vaalitulokseen vaikuttamisen rekisteröimisen ehtojen tai sen vaikeuttamisen kautta.

Suomen tehokas väestötietojärjestelmä mahdollistaa sen, että jokainen äänioikeutettu lisätään äänioikeusrekisteriin ilman että henkilöltä itseltään edellytetään mitään toimenpiteitä. Äänioikeus saadaan määriteltyä täysin automaattisesti, virheettömästi ja yhdenmukaisesti.

Ilmoituskortti kertoo äänioikeudesta

Äänioikeusrekisterin perustamisajon jälkeen tehtävässä ilmoituskorttiajossa äänioikeutettujen tiedoista muodostetaan vaalipiirikohtaiset tulostusaineistot. Ne sisältävät äänioikeutetun nimi- ja osoitetietojen lisäksi myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot, ilmoituskortin lähettäjäksi merkityn maistraatin tiedot ja vaalipäivän äänestyspaikan tiedot. Ilmoituskortteja painetaan ja postitetaan noin 4,5 miljoonaa.

Vastoin yleistä harhakäsitystä äänioikeutetuille postitettava ilmoituskortti ei ole äänioikeuden käytön edellytys, vaan se on ainoastaan ilmoitus äänioikeudesta. Äänestyspaikalle äänioikeutettu tarvitsee mukaansa ainoastaan henkilöllisyystodistuksen.

Sillä on kuitenkin myös toinen tärkeä funktio – ilmoituskortti kertoo äänioikeutetulle hänestä äänioikeusrekisteriin rekisteröidyt tiedot. Mikäli näissä tiedoissa on virhe, se tulee kortin kautta äänioikeutetun tietoon ja hän voi pyytää siihen oikaisua. Lähitulevaisuuden tavoitteena Väestörekisterikeskuksessa on näiden ilmoituskorttien sähköistäminen ja välittäminen Suomi.fi-viestit palvelun kautta.

Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää klo 12. Tätä ennen Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteistyönä rekisteriin päivitetään äänioikeutetuiksi kaikki Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen saaneet ja sieltä poistetaan äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen kuolleet ja kansalaisuuden menettäneet henkilöt. Lisäksi maistraatti ratkaisee äänioikeutta koskevat oikaisuvaatimukset ja tekee mahdolliset muutokset rekisteriin.

Ennakkoäänestys käynnistää vaalit

Päivä äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen käynnistyy vaalien ennakkoäänestys. Äänioikeutetun käyttäessä äänioikeuttaan, kirjaa vaalitoimitsija henkilön äänestäneeksi vaalitietojärjestelmään. Kun vuoden 2018 presidentinvaalin ennakkoäänestys on ohi 23.1.2017, muodostetaan vaaliluettelot varsinaisen vaalipäivän äänestystä varten, jossa presidentin vaalin 1. kierroksen tulos ratkaistaan.

Suomen vaalit on Tanskan ohella todettu maailman luotettavimmiksi. Keskeinen osa Suomen vaalien luotettavuutta on Väestötietojärjestelmä ja sen ylläpitomenetelmät. Maailman viimeaikaisten tapahtumien seurauksena vaaleihin vaikuttamista, äänestäjäksi rekisteröitymistä ja sähköistä äänestämistä on monessa maassa jouduttu arvioimaan kriittisesti.

Äänestäjiin ja äänestyskäyttäytymiseen kohdistuvia vaikutusyrityksiä, esimerkiksi väärän informaation keinoin, on nykyaikana mahdoton estää. Väestörekisterikeskuksen ja Väestötietojärjestelmän luotettava toiminta kuitenkin takaa, että äänioikeus on kaikilla, joille se kuuluu ja vain niillä, joille se kuuluu, ja että sitä pääsee käyttämään taas tulevana sunnuntaina.

Suomen väkiluku 5 626 476